Taksvärkki ry:n tämän lukuvuoden kampanja Mikä sua estää? käsittelee vammaisten nuorten kohtaamaa syrjintää eri puolilla maailmaa. Kampanjassa vammaiset ja vammattomat nuoret näyttävät, miten jokainen meistä voi itse toimia vammaisten yhdenvertaisuuden puolustamisen eteen.
Kampanjan projektityöntekijänä on toiminut Julianna Brandt. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut vammaisinkluusion edistäminen Taksvärkin toiminnassa. Julianna on kehittänyt Taksvärkin globaalikasvatusmateriaaleja saavutettavammiksi ja suunnitellut kampanjamateriaaleja asiantuntijaroolissa. Voit katsoa kampanjaan liittyvän termisanaston tämän jutun lopusta.
”Jokaisella on oikeus olla yhdenvertaisesti globaalikansalainen, eli kyseessä on tiedon tasa-arvoistaminen, kun materiaaleista tehdään selkokielisiä ja saavutettavia”, Brandt kertoo kampanjan taustasta.
Julianna on toiminut aiemmin esimerkiksi Ylen Vammaiskultti-ohjelman toimittajana, jolloin hän puhui omasta CP-vammastaan avoimesti.
Ableismilla tarkoitetaan vammaisten kohtaamaa syrjintää. Kerro esimerkkejä ableismin esiintymisestä a) arjessa ja b) mediassa.
”Näitä molempia yhdistää ajatus siitä, että me vammaiset emme näy missään. Usein ei edes oleteta, että tulisimme paikalle vaikkapa johonkin tapahtumaan. Vammaisten täytyy yhä todistella omia kykyjään eikä meitä nähdä yhtäläisinä tekijöinä elämän eri osa-alueilla. Helposti oletuksena on alisuoriutuminen, mikä ei kerro vammaisen henkilön kunnianhimosta. Vammaisille esimerkiksi tarjotaan tiettyjä koulutuspolkuja.
a) Arjessa esteellisyys on yhä yleistä ja tapahtumien viestinnässä saavutettavuudessa on vielä tekemistä. Tilan esteettömyys tai esteellisyys tulisi muistaa mainita, jotta sitä ei tarvitsisi tiedustella aina erikseen. Jatkuva esteettömyyden tiedustelu liittyy taas sosiaalisen esteellisyyden kokemukseen.
b) Mediassa tyypillistä on näkymättömyys ja representaatioiden vähyys. Mediakuvat toisintavat ennakkoluuloja ja vammaisen henkilön haastatteluissa vammaisuudesta tehdään yhä numero sen sijaan, että häntä haastateltaisiin juttuun vain ihmisenä.”
Miksi tämä kampanja on ajankohtainen?
”Vastaavaa kampanjaa ei ole tietääkseni aiemmin tehty ei-vammaisjärjestön toteuttamana. Tämä on ensimmäinen isompi askel ns. perustyötä tekevältä kansalaisjärjestöltä huomioida vammaisinkluusio läpileikkaavasti. Vammaisten vaikuttaminen on aina ajankohtaista.”
Millä keinoin vammattomat voivat parhaiten puuttua vammaisten syrjintään?
”Ainakin pitämällä huolen siitä, ettei käytä vammainen-sanaa haukkumasanana (esimerkiksi: onpa vammainen puhelin). Kannattaa hankkia kohtaamisia vammaisten kanssa ja suhtautua heihin kunnioittavasti. Esimerkiksi ihmisen toimintakyvystä ei kannata kysellä heti ensimmäiseksi. Puheen sävyerot ovat tärkeitä. Mieluummin kannattaa kysyä, haluatko apua kuin tarvitko apua.
Kaikkea ei tarvitse tehdä aina kiireellä eikä hoputtaa toista. Vammaisuus haastaa tehokkuuden normia. Kiireellisyyden normista pitäisikin puhua kaikissa väestöryhmissä.”
Miten vammaisinkluusiota voi edistää omassa arjessa?
”Huomioimalla esteettömyys ja saavutettavuus. Ottamalla vammaiset ihmiset mukaan suunnitteluun ja toimintaan. Taksvärkin kehitysyhteistyöohjelmasta löytyy hyviä esimerkkejä. Sierra Leonessa vammaisten nuorten ryhmä on tehnyt vaikuttamistyötä vammaislain täytäntöönpanemiseksi mm. viikoittaisen radio-ohjelman kautta. Malawissa nuoret hakevat polkupyörillä liikuntavammaiset kokouksiin kotoa käsin.”
Missä asioissa saavutettavuudessa on vielä eniten kehitettävää?
”Instagramissa alt-tekstit ovat vapaaehtoisia, mitkä ovat tarpeellisille sokeille. Toivon että ilmapiiri muuttuisi sen suhteen, ettei saavutettavuuden huomioimista nähtäisi vaivalloisena. Ymmärrän kyllä, että videoiden tekstitys vie aikaa. Myös visuaalisissa tekijöissä on vielä kehitettävää. Eri elementit eivät saisi olla päällekkäin eivätkä videot saisi lähteä itsekseen pyörimään. Liikkuvat osat voivat olla liian nopeita ja työläitä hahmottaa.”
Millä tavoin vertaisit vammaisten kokemaa syrjintää muiden vähemmistöjen kohtaamaan syrjintään?
”Ableismi eli vammaisten syrjintä on sorron muoto siinä missä rasismi ja seksismikin. Se eroaa muista sorron muodoista siten, että se on niin normittunutta. Vammattomuuden normi on niin vahva, kun kaikki näkyvät esimerkit esitetään vammattomina. Ableismista ei myöskään puhuta yhtä paljon ja siihen liittyy vahvasti ohittamisen kulttuuri. Esimerkiksi kehitysvammaisen ihmisen päätösvaltaa ei kuunnella tai vammaiset ohitetaan aktiivisina toimijoina.
Esteettömyyttä kaupataan usein sillä ajatuksella, että siitä hyötyvät kaikki, kuten lastenvaunujen tai kävelykeppien kanssa liikkuvat ihmiset. Se on tietysti totta, mutta silloin asiaa viedään eteenpäin aina valtaväestön näkökulma edellä. Toivon, että vähemmistöjen oikeudet olisivat jo itsessään tärkeitä.”
Millä tavoin kampanjaan voi lähteä mukaan?
”Kannustaisin tulemaan mukaan rohkealla ja armollisella asenteellisella. On tärkeää olla armollinen itselleen, sillä sinun ei tarvitse tietää itse kaikkea, vaan voimme oppia yhdessä. Toivon, että koulut näkisivät tämän teeman tärkeänä.”
Katso lisää: Taksvärkki-kampanjan nuoret vaikuttajat kertovat vammaisten kohtaamasta syrjinnästä ja siihen puuttumisesta.
Teksti: Tanja Seppänen
Kuva: Suvi Elo
Hyödyllisiä termejä vammaisinkluusiosta
Ableismi eli vammaisten kohtaama syrjintä: Ableismilla tarkoitetaan vammaisten kohtaamaa syrjintää sekä laajempaa olettamusta tietynlaisesta ”normaalista” toimintakyvystä. Termillä voidaan viitata myös mielenterveysongelmiin, koska ne saattavat rajoittaa toimintakykyä. Ableismi on monisyistä ja hyvin normalisoitunutta yhteiskunnan rakenteista kumpuavaa toimintaa.
Ableistinen kieli: Ableistisella kielellä tarkoitetaan vammaisuuteen liittyviä haukkumasanoja esim. kehari, cepari, vajakki ja vammainen- sanojen käyttöä negatiivisessa yhteydessä. Sanoja käytetään mm. synonyymina tyhmälle tai hitaalle. Näiden sanojen käyttö vahvistaa ja luo vammaisuudesta negatiivista mielikuvaa sekä stereotypioita.
Disabilismi: Disabilismi (syrjintä) on ableismin (oletus) seuraus. Voidaan myös sanoa, että ableismi on rakenteellista tai välillistä syrjintää ja disabilismi välitöntä syrjintää. Esimerkiksi on disabilismia rakentaa elokuvateatteri, jonne ei pääse pyörätuolilla. Siinä syrjitään vammaisia ihmisiä suoraan. On ableismia rakentaa elokuvateatterin sali niin, että pyörätuolilla pääsee vain yhteen (yleensä elokuvaelämyksen kannalta surkean huonoon) paikkaan.
Esteettömyys: Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen maailman saavutettavuutta. Se ei hyödytä pelkästään vammaisia, jotka liikkuvat apuvälineillä vaan esim. lastenvaunujen kanssa kulkevia. Esteettömyyden takaamisen tukena voi toimia mm. erilaiset rampit, matalalattiaiset julkiset kulkuvälineet ja kaiteet.
Saavutettavuus: Saavutettavuudella tarkoitetaan erityisesti verkkopalveluiden ja sosiaalisen median soveltuvuutta erilaisten rajoitteiden kanssa eläville. Sen lisäksi sillä tarkoitetaan laajempaa toimintamallia siitä, että erilaisista palveluista, kuten kulttuuripalveluista, tulee tehdä kaikille saavutettavia.
Viestinnällisesti saavutettavuus on esimerkiksi vaihtoehtoisten kuvatekstien lisäämistä kuviin, jotta ruudunlukijaa käyttävä pystyy saamaan saman infon kuin näkevät. Se on myös videoiden tekstittämistä, kontrastien miettimistä sekä selkokielisyyden tai selkeän kielen käyttämistä.
Sosiaalinen esteettömyys: Tällä tarkoitetaan ilmapiiriä esim. koulussa tai työpaikoilla, jossa jokainen voi toteuttaa itseään ilman pelkoa syrjinnästä tai vähättelystä. Sosiaalista esteettömyyttä on myös ”etukäteen ajatellut asiat”. Esteettömyystiedot tulisi kertoa, vaikka tila olisi esteellinen, jotta vammaisen ihmisen ei tarvitse itse tulla asiaa paikan päälle toteamaan.
Vammainen: Vammaisuus määritellään YK:n vammaissopimuksessa seuraavasti: ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”
Vammaiset ovat maailman suurin ja syrjityin ihmisryhmä. Arviolta 15 % maailman ihmisistä on tavalla tai toisella vammainen. On tärkeää muistaa, että vammaisuus on kiinni myös itsemäärittelystä.
Lähteet:
Ajatuspaja Visio – Amu Urhonen: Dis/ableismi. Viitattu 27.8.2021.
https://ajatuspajavisio.fi/ajankohtaista/vierasblogi-dis-ableismi/
THL: Vammaispalvelujen käsikirja: Vammaisuus. Viitattu 27.8.2021.
https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammaisuus