Kehitysyhteistyöhankkeet

Käynnissä olevien kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteet ja tulokset

Klikkaa Taksvärkin ohjelmamaan nimeä ja lue kooste kehitysyhteistyöhankkeen tavoitteista ja tuloksista.

Guatemala

Nuorisoryhmät aktiivista kansalaisuutta rakentamassa

10 nuorta pöydän ja kannettavan tietokoneen ääressä.
Guatemalassa luodaan nuorille vaikuttamiskanavia.

Guatemalassa Taksvärkki ry edistää yhteistyökumppaninsa Programa de Atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y Adolescencia, PAMI (espanjankielinen sivusto) kanssa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Yhteistyöhankkeella lisätään nuorten ihmisoikeuksiin ja kansalaisvaikuttamiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä nuorten osallistumista kuntien päätöksentekoon. Hankepaikkakunnilla lisätään nuorten vaikuttamiskanavia kouluissa ja yhteisöissä. Samalla vahvistetaan paikallishallinnon ohjelmien, erityisesti nuorisopolitiikan ihmisoikeusperustaisuutta. Tavoitteena on saada nuoret ja aikuiset toimimaan yhdessä lasten ja nuorten oikeuksien puolesta. Taksvärkin hanke luo kaikille avointa ja syrjimätöntä yhteiskuntaa.

Guatemalan väestö on hyvin nuorta: vuonna 2019 maan väestöstä noin 55 % oli alle 25-vuotiaita ja 34 % alle 15-vuotiaita. Elämää Guatemalassa varjostavat turvattomuus, yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja julkisten palveluiden heikko saatavuus. Guatemala luetaan yhdeksi maailman väkivaltaisimmaksi maaksi. Maan oikeuslaitos on tehoton ja korruptoitunut ja valtaosa maassa tapahtuvista rikoksista jää rankaisematta. Yli puolet Guatemalan köyhyydessä elävästä väestöstä kuuluu maan alkuperäiskansoihin, jotka afrikkalaisperäisen väestön ohella kohtaavat laajasti syrjintää.

Vuonna 2012 voimaan tullut kansallinen nuorisopolitiikkalinjaus tunnistaa nuorten osallisuuden, vapaaehtoistoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden merkityksen yksilön oman elämän sekä Guatemalan yhteiskunnan kehittämisessä. Linjauksella annetaan valtuutus eri hallintotason nuorisokomissioille ja muille toimielimille, jotka ovat keskeisiä rakenteita Taksvärkki ry:n tukemassa työssä Guatemalassa. Voimaan tullessaan linjaus oli merkittävä kehitysaskel nuorten oikeuksien näkökulmasta. Käytännön ongelmaksi ovat kuitenkin nousseet lähes olemattomat resurssit sekä poliittisen tahdon puute linjausten toimeenpanoon. Aikuiskeskeinen toimintakulttuuri ja lastenoikeusrikkomusten vähättely vaikeuttavat oikeusperustaisen nuorisotyön edistämistä.

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyö Guatemalassa keskittyy nuorten osallisuuteen, kansalaisyhteiskunnan toimijaverkostojen vahvistamiseen sekä näiden yhteistyössä tekemän vaikuttamistyön tukemiseen. Nuorille järjestetään lukuvuoden mittaisia kansalaistaitokursseja. Kansalaisvaikuttamisesta innostuvat nuoret voivat liittyä nuortenryhmien toimintaan. Hankkeen myötä perustetut nuortenryhmät tarjoavat nuorille vertaistukea ja kanavan tehdä omaehtoista tiedotus-, vertaiskoulutus- ja vaikuttamistyötä.

Hankkeessa koulutetaan lisäksi opettajia ja kuntien viranomaisia nuorten oikeuksista ja osallistamisesta. Aikuisille järjestettävien kurssien jälkeen heillä on paremmat valmiudet tukea paikallisten nuortenryhmien toimintaa ja nuorten kuulemista kouluissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Työtä Guatemalassa toteuttaa Taksvärkki ry:n pitkäaikainen yhteistyökumppani PAMI, jonka kanssa yhteistyö on alkanut jo vuonna 2006. Nykyinen Chimaltenangon ja San Martín Jilotepequen kunnissa toteutettava hanke alkoi vuonna 2019.

Hanke käynnistyi vuonna 2019 hanketiimin rekrytoinnilla, perehdyttämisellä ja toiminnan koordinoinnilla. Nuorisotyö on päässyt hyvin vauhtiin: ensimmäinen kansalaistaitokurssi järjestettiin molemmilla hankepaikkakunnilla ja perustetut nuortenryhmät ovat nyt toiminnassa. Myös opettajat olivat aktiivisia heille järjestetyssä koulutuksessa ja he ovat tukeneet nuortenryhmien alkutaivalta.

Vakavan koronaepidemiatilanteen aiheuttamien tiukkojen rajoitustoimien vuoksi koulut ovat olleet kiinni ja fyysiset tapaamiset mahdottomia maaliskuusta 2020 eteenpäin. Osa hankkeen toiminnoista on jouduttu siirtämään virtuaalialustoille tai myöhempään ajankohtaan. Viranomaisten koulutukset ja yhteistyö heidän kanssaan käynnistyy vasta koronatilanteen helpotettua. Koronapoikkeustilassa nuortenryhmät ovat suunnitelleet ja koordinoineet toimintaansa etätapaamisilla ja mm. aktivoituneet tuottamaan sosiaaliseen mediaan tietoa virukselta suojautumisesta.

Ensimmäisen hankevuoden 2019 aikana: 

  • 75 nuorta (joista 42 tyttöjä ja 48 maya-taustaisia) on suorittanut kansalaistaitokurssin. Kurssilla käsiteltiin mm. Guatemalan historiaa, järjestäytymistä ja osallisuutta, ihmisoikeuksia, lasten asemaa, vaikuttamistyötä sekä nuorisopolitiikan prosesseja.
  • Kurssin suorittaneet nuoret perustivat kaksi paikallista nuortenryhmää, jotka toimivat lasten ja nuorten oikeuksien puolestapuhujina. Nuortenryhmien vastuutehtäviin valituista 13 nuoresta 8 on tyttöjä ja 7 maya-taustaisia, mikä on osoitus syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta ryhmien sisällä.
  • 36 opettajaa suoritti ihmisoikeuskurssin, jossa keskityttiin aktiiviseen kansalaisuuteen ja nuorten oikeuteen osallistua. Kurssin myötä opettajat tunnistavat paremmin roolinsa vastuunkantajina ja ovat motivoituneita toimimaan lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi.
  • Hankepaikkakuntien kouluihin laadittiin lasten ja nuorten oikeuksien edistämisen suunnitelmat. Niiden myötä nuorten osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta tuetaan ja vahvistetaan kouluympäristössä. 

Kenia

”Meillä nuorilla on oikeutemme, kunnioittakaa niitä” – kadulla asuvien ja työskentelevien nuorten yhdistysten vaikuttamistyön edistäminen tasa-arvon, nuorten ja vammaisten oikeuksien puolesta

Nuoret ja ohjaajat istumassa ulkona.
Nuorten yhdistyksen jäsenet tapaamisessa.

Keniassa Taksvärkki ry yhteistyössä kumppaninsa Undugu Society of Kenya (USK) kanssa parantaa kadulla elävien lasten ja nuorten asemaa sekä lisää lasten ja nuorten mahdollisuuksia parempaan elämään ja hyvinvointiin. 

Vuosina 2022–2023 keskitytään sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseen, syrjimättömyyteen ja vammaisinkluusioon kadulla asuvien ja työskentelevien nuorten yhdistysten toiminnassa ja johtorakenteissa, nuoriin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseen sekä nuorten toimeentulomahdollisuuksien edistämiseen Nairobissa ja Kisumussa.

Yhdistysten verkostoitumista eri viranomaistahojen kanssa edistetään heidän oikeuksiensa toteutumisen ja suojelun varmistamiseksi. Vaikuttamistyötä tehdään laajasti yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan verkostojen, sidosryhmien ja viranomaisten kanssa.

Keniassa asuu noin 56 miljoonaa ihmistä ja maan asukasluku kasvaa vuosittain noin 2,3 prosentilla eli 1,5 miljoonalla. Kenian asukkaista noin 60 % on alle 24-vuotiaita ja noin 36 % kaikista asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti lapset ja nuoret, jotka ovat köyhiä ja muuten syrjityistä väestöryhmistä, ovat alttiimpia haasteille, kuten heikoille mahdollisuuksille käydä koulua, saada terveyspalveluita tai työllistyä.

Yleisesti arvioidaan, että 43 prosentilla Kenian 15–24-vuotiaista nuorista ei ole tarvittavia taitoja, joiden avulla he voisivat työllistyä ja elättää itsensä. Köyhyyden lisäksi tämä lisää nuorten epäsosiaalista käyttäytymistä ja ajaa heitä rikolliseen toimintaan. Keniassa rikoksista arviolta 57 % on 1625-vuotiaiden tekemiä.

Heikommassa asemassa olevien perheiden nuoret ovat joutuneet muita useammin lapsuutensa aikana hyväksikäytetyiksi sekä kohtaamaan väkivaltaa, hylkäämistä, lapsiprostituutiota tai huumeiden käyttöä. Osa lapsista ja nuorista on turvautunut heille haitallisiin ansaintamenetelmiin, kuten jätteiden keräämiseen ja lajitteluun tai kaduilla tapahtuvaan kerjäämiseen tai varasteluun. Yhdistysten jäsenyydestä he ovat saaneet vertaistukea ja rakennetta elämäänsä. Kaduilla työskentelevät ja asuvat nuoret kohtaavat kaltoinkohtelua ja heidän oikeuksiaan rikotaan. Yhteisöjen asennemuutoksen ja viranomaisyhteistyön kautta mahdollistetaan yhdistysten nuorille paremmat puitteet toimeentulolle ja mahdollisuudet rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta.

Taksvärkki ry:n rahoittama hanke toteutetaan yhdessä Undugu Society of Kenya (USK) -järjestön kanssa Nairobin ja Kisumun kunta-alueilla, joilla USK on toiminut jo pitkään. Hankkeessa pyritään parantamaan kadulla elävien lasten ja nuorten asemaa sekä lisäämään heidän mahdollisuuksiaan parempaan elämään ja hyvinvointiin. 

Nuorten yhdistysten edustajat ovat järjestäytyneet ja muodostaneet johtoryhmän, jonka kautta nuorten omistajuus hankkeessa on kasvanut. Nuoret osallistuvat kaikkeen suunnitteluun, päätöksentekoon, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Johtoryhmän edustajien kautta hankkeeseen osallistuu 50 kadulla asuvien ja työskentelevien nuorten yhdistystä, joissa on yhteensä yli 1000 jäsentä. Nuorten johtajuus- ja organisointitaitoja vahvistamalla nuorilla on kyky ajaa oikeuksiaan sekä vaatia yhdenvertaisia palveluita ja oikeudenmukaisuutta. 

Etenkin sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vammaisten oikeuksia edistetään sekä yhdistysten sisäisissä rakenteissa että neuvottelemalla päättäjien ja palveluiden tarjoajien kanssa ottamaan ne vahvemmin huomioon. Siten edistetään nuorille kohdistettujen palveluiden ja tukimekanismien toteutumista, jotka mahdollistavat kaikkien nuorten osallistumista yhteiskuntansa sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen.

Taksvärkki on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Undugu Society of Kenian kanssa hyvin tuloksin vuodesta 2008. Kadulla asuvien ja työskentelevien nuorten yhdistysmalli on saatu vakiinnutettua ja omistajuus on nuorilla itsellään. Yhdistysmalli on saanut kansainvälistä huomiota ja sitä on sovellettu myös muiden järjestöjen toimesta. Yhdistyksiä on perustettu yli 300, joissa on yhteensä yli 6000 jäsentä. Jäsenistä enemmistö on 18–24-vuotiaita. Valtaosa yhdistyksistä toimii edelleen.

Yhdistykset ovat perustaneet keskenään erilaista liiketoimintaa esimerkiksi autopesulan, siipikarja- ja kananmunafarmin, kahvilan ja teehuoneen, urbaaneja viljelmiä, hedelmä- ja vihannespuodin. Näiden avulla nuoret voivat tienata ja hankkia toimeentuloa rehellisesti esimerkiksi pikkurikollisuuden tai prostituution sijaan. Työnteon kautta nuorten itsetunto vahvistuu ja he voivat tuntea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa.

Yhdistyksissä mukana olevien nuorten tulevaisuuden suunnitelmat ovat kirkastuneet. Moni on jatkanut opintojaan ja päässyt asumaan vuokralle. Yhdistykseen kuuluminen antaa rakennetta ja yhdessä luotuja sääntöjä elämään. Tämän johdosta huumeiden ja alkoholin käyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa huomattavasti. Kehittyneemmillä yhdistyksillä on omaa varainkeruu- ja lainoitustoimintaa ja sen jäsenillä omia pienyrityksiä. Ryhmät osallistuvat myös eri tavoin yhteisöjensä kehittämiseen. Ne järjestävät esimerkiksi siivouspäiviä tai tukevat alueen vähävaraisten perheiden lapsia ja vanhuksia.

Ennaltaehkäisevää työtä tehtiin vanhempien ja huoltajien parissa, jotta nuoret eivät joutuisi kadulle. Viranomaisyhteistyön ja vaikuttamistyön tuloksena nuorten prosessia hankkia virallinen henkilöllisyystodistus on helpotettu. Tästä ovat hyötyneet sadat nuoret. Nuoret ovat tietoisempia oikeuksistaan ja pystyvät ryhminä tukemaan jäseniään väärinkäytösten edessä. Tämän seurauksena poliisien harjoittama häirintä ja muiden aikuisten lapsiin sekä nuoriin kohdistama hyväksikäyttö on vähentynyt. 

Yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa on vahvistettu ja yhteisöjen suhteet nuoriin ovat monissa paikoin parantuneet. Vuoden 2019 lopulla toteutetun loppuarvioinnin keskeisinä löydöksinä raportoitiin merkittäviä tuloksia kaikkien toimijoiden keskuudessa, näyttöä muutoksista systeemissä sekä huomattava USK:n kontribuutio. 

Lisätietoja saat Kenian hankkeen arviointiraportista (pdf).

Ääni tytöille – Tyttöjen voimaantuminen, osallistuminen päätöksentekoon ja koulutuksen edistäminen

Nuoria istumassa piirissä puun alla.
Nuorten kerhot tarjoavat tietoa ja vertaistukea.

Malawissa Taksvärkki ry yhteistyössä kumppaninsa Centre for Youth Empowerment and Civic Education, CYECE (englanninkielinen sivusto) kanssa edistää tyttöjen ja nuorten naisten voimaantumista ja oikeutta koulutukseen. Hanke toteutetaan Saliman alueella Malawissa ja sen erityisenä kohderyhmänä ovat 10–24-vuotiaat tytöt ja nuoret naiset. 

Hankkeen tavoitteena on voimaannuttaa tyttöjä ja nuoria naisia ja edistää heidän kykyjään tehdä informoituja päätöksiä ja valintoja elämässään. Yleisenä tavoitteena on lisätä tyttöjen päätösvaltaa koulutukseen, seksuaalisuuteen sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuteen ja -terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeessa tehdään myös työtä haitallisia perinteisiä käytäntöjä vastaan.

Hankkeessa vahvistetaan paikallisten päättäjien ja viranomaisten osaamista erityisesti tyttöjen oikeuksien, koulunkäynnin tukemisen, inklusiivisen koulutuksen ja vammaisinkluusion teemoista. Nuoria koulutetaan arvioimaan viranomaisten toiminnan vastuullisuutta. 

Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Ääni tytöille -kampanja lukuvuonna 2017–2018.

Malawin yli 20-miljoonainen väestö on hyvin nuorta: yli 45 % väestöstä on alle 14-vuotiaita lapsia, ja reilu 20 % on 15–24-vuotiaita nuoria. Suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelystä ja reilu puolet elää köyhyysrajan alapuolella. Ilmaisesta peruskoulusta huolimatta vain 62 % yli 15-vuotiaista malawilaisista on lukutaitoisia. Koulutuksen laatua heikentävät muun muassa epäpätevät opettajat ja suuret oppilasmäärät. Myös maan kouluverkosto on puutteellinen, mikä rajoittaa lasten ja nuorten kouluun pääsyä etenkin maaseudulla.  

Erityisesti tyttöjen koulunkäynnin ja yhteiskunnallisen osallistumisen haasteina ovat teiniraskaudet, lapsiavioliitot sekä sukupuolittunut väkivalta kouluissa, yhteisöissä ja perhepiirissä. Ylipäänsä lasten koulutukseen liittyvien kulujen kattaminen on haastavaa köyhille perheille, joissa myös lasten ja nuorten merkitys työvoimana korostuu. Tyttöjen koulunkäyntiä ei nähdä arvokkaana sijoituksena heidän omansa tai perheen tulevaisuuden kannalta. Koronatilanne on heikentänyt tilannetta entisestään.  

Vielä alakoulussa kouluun tulevien tyttöjen ja poikien suhde on 1:1. 11–13-vuotiaista lähes kaikki sukupuolesta riippumatta jatkavat koulussa. Tyttöjen koulunkäynnissä alkaa kuitenkin näkyä selkeää eroa poikiin verrattuna 14–17-vuoden iässä, ja enää alle kolmasosa 18–19-vuotiaista tytöistä opiskelee. Yläkouluikäisenä koulunsa keskeyttävät tytöt jäävät vaille tärkeitä tietoja ja taitoja, jotka edesauttaisivat heidän työllistymistään ja kehittäisivät heidän elämänhallintataitojansa terveyteen, hygieniaan ja tunne-elämään liittyvissä asioissa, mikä puolestaan johtaa varhaisiin avioliittoihin ja teiniraskauksiin. Toisaalta teiniraskaudet vaikuttavat myös poikien opiskelumahdollisuuksiin, kun heistä tulee perheidensä elättäjiä.  

Tyttöjen voimaannuttaminen, itsevarmuuden parantaminen ja tieto seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista ovatkin keskeisiä toimia niin koulupudokkuuden ennaltaehkäisyssä kuin osallisuuden parantamisessa.  

Taksvärkin hankkeessa tuetaan kouluissa ja yhteisöissä toimivia nuorten ja tyttöjen kerhoja. Vertaistuen ja koulutusten avulla lisätään nuorten tietoa ihmisoikeuksista ja edistetään erityisesti tyttöjen kykyjä tehdä tietoon perustuvia valintoja elämässään. Voimaantumisen kautta lisätään tyttöjen päätösvaltaa koulutukseen sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin ja -terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan tyttöjen mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin.  

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös vanhempien, opettajien, kyläpäälliköiden ja paikallisviranomaisten kanssa lasten oikeuksien ja nuorten osallisuuden edistämiseksi kyläyhteisöissä. Näitä vastuunkantajia koulutetaan tuntemaan lasten ja tyttöjen oikeudet ja he saavat käytännön työvälineitä tukeakseen tyttöjen osallistumista ja yhdenvertaisuuden toteutumista.  

Lapsiavioliitot, teiniraskaudet, HIV/AIDS, puutteellinen tieto seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä köyhyys ovat merkittävimpiä haasteita tyttöjen hyvinvoinnille Malawissa. Hankkeessa järjestetään koulutuksia, joissa tytöt ja nuoret naiset oppivat elämänhallintaan ja osallistumiseen liittyviä taitoja. Hanke tukee tyttöjen osallistumista yhteisöissä perustettavien tyttöjen ja nuorten kerhojen sekä tytöille suunnattujen koulutusten ja erilaisten osallistumis- ja keskustelufoorumien kautta, joissa tytöt pääsevät jakamaan kokemuksia ja tietoa sekä muodostamaan tärkeitä verkostoja, joita tytöiltä ja nuorilta naisilta usein puuttuu. Yhden tytön onnistuminen voi saada lukuisat muut motivoitumaan ja toimimaan tyttöjen oikeuksien ja osallisuuden puolesta.   

Ympäröivän yhteisön ja opettajien asenteet vaikuttavat tyttöjen koulumenestykseen. Heikkoa koulumenestystä pidetään usein tyttöjen ominaispiirteenä, eikä sosiaalisen ympäristön aiheuttamana lopputuloksena. Ennakkoluuloisia ja tyttöjen taitoja vähätteleviä asenteita löytyy niin tyttöjen itsensä, kuin myös poikien, vanhempien ja opettajien keskuudesta. Hankkeessa koulutetaan opettajia, viranomaisia ja kyläpäälliköitä lasten oikeuksista ja nuorten merkityksellisestä osallistumisesta. Koulutusten myötä opettajat saavat tietoa lapsen oikeuksista, tyttöjen ja poikien kyvyistä sekä yhdenvertaisuudesta. Lisäksi he saavat käytännön työvälineitä tukea tyttöjen osallisuutta ja motivaation toimia itsekin roolimalleina yhteisöissä. 

Myös tytöt omaksuvat ympäröivän yhteisön asenteet ja aliarvioivat omia kykyjään. Hankkeen puitteissa tuetaan vanhempien osaamista lastensa koulunkäynnin tukemiseksi. Lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus neuvontaan (counselling sessions). Myös poikia koulutetaan lasten oikeuksiin ja tyttöjen osallistumiseen liittyen, ja heille tarjotaan eväitä toimia tyttöjen koulunkäynnin ja hyvinvoinnin puolestapuhujina omista lähtökohdistaan käsin. Hankkeessa järjestetään myös yhteisötapaamisia, joilla edistetään tietoisuutta lasten oikeuksista, oikeuksien toteutumisen esteistä ja eri toimijoiden vastuista lasten oikeuksiin liittyen ja ideoidaan toimintamalleja epäkohtiin puuttumiseksi. 

Yhteisöillä on merkittävä rooli myös lapsiavioliittojen kieltämisen ja tyttöjen hyvinvoinnin käytännön toteutuksessa. Yhteisöjen päälliköillä on paljon vaikutusvaltaa ja kylätason sääntöjä (community by-laws) noudatetaan. Kyläpäälliköitä koulutetaan ihmisoikeuskysymyksistä, tuetaan yhteisösääntöjen laatimisprosesseja ja toimeenpanoa sekä lisätään dialogia tyttöjen ja kyläpäälliköiden välillä. Samalla pyritään löytämään keinoja pureutua tyttöjen kohtaamiin merkittävimpiin haasteisiin (teiniraskaudet, lapsiavioliitot, koulupudokkuus, köyhyys), jotka muodostavat noidankehän ja aiheuttavat sukupolvesta toiseen periytyvää köyhyyttä. 

Vuonna 2018 käynnistyneessä hankkeessa on vahvistettu yhteisöjen lastensuojelumekanismeja erityisesti tyttöjen ja vammaisten nuorten oikeuksien toteutumisen osalta sekä aktivoitu yhteisötason nuorisorakenteita. Lisäksi hankeyhteisöissä on perustettu vammaisfoorumeja, joissa käsitellään vammaiskysymyksiä kylänkehittämiskomiteoiden johdolla. Jokaisen foorumin johtoryhmässä on mukana myös nuorisoedustajat. 

Kyläpäälliköiden johdolla on saatettu voimaan yhteisösääntöjä lapsiavioliittojen kitkemiseksi ja tyttöjen kouluun pääsyn takaamiseksi, sekä perustettu lastensuojelukomiteoita valvomaan näiden sääntöjen toteutumista. Useissa hankekylissä yhteisöjen perinteiset ja uskonnolliset johtajat ovat ryhtyneet tyttöjen oikeuksien puolestapuhujiksi mm. hyödyntäen kylissä järjestettäviä tilaisuuksia muistuttaakseen kyläläisiä tyttöjen koulunkäynnin merkityksestä ja kieltäytymällä vihkimästä alaikäisten avioliittoja. Yhteensä 27 päällikköä ja kahdeksan uskonnollista johtajaa eri yhteisöissä oli vuoden 2021 loppuun mennessä mobilisoinut talkoita ja varainkeruuta paikallisten koulurakennusten laajennuksiin. 

Hankkeen puitteissa aktivoidut yhdeksän nuortenryhmää sekä kouluissa toimivat tyttökerhot ovat vakiintuneet toiminnassaan. Ryhmät tekevät yhteistyötä lastenoikeuskomiteoiden kanssa ja raportoivat tietoonsa tulleista väärinkäytöksistä joko lastensuojelukomiteoille tai suoraan viranomaisille. Nuortenryhmien aloitteesta on myös saatu aikaan stipendijärjestelyjä sellaisille tytöille, joiden yläkoulu on ollut vaarassa keskeytyä taloudellisista syistä. Nuortenryhmien järjestämien tilaisuuksien ja kampanjoiden myötä hankeyhteisöjen nuoret ovat myös itse aiempaa paremmin tietoisia oikeuksistaan ja keinoista vaatia niiden toteutumista. Ongelmia kohdanneet nuoret tietävät nuortenryhmät ja hakevat niiden aktiiveilta neuvoa ongelmatilanteisiin. Kaikissa yhdeksässä hankekoulussa järjestettyjen kiusaamisen vastaisten kampanjoiden ansiosta koulujen johtajat ovat raportoineet koulukiusaamisen vähentyneen. Nuoret ovat myös kampanjoineet mm. kunnollisten seksuaaliterveyspalveluiden puolesta vaatien kondomien parempaa saatavuutta ja kiertävän seksuaaliterveysneuvontaklinikan perustamista, sekä lobanneet kansanedustajilta tukea nuorten tulonhankintamahdollisuuksiin.  

Vuoden 2021 loppuun mennessä yhteensä 103 nuorta on jäseninä paikallisissa yhteisörakenteissa. Kaksi nuorisoryhmien edustajaa on lisäksi mukana aluehallinnon nuorisoasiain työryhmässä. Vammaisia nuoria on mukana useimmissa yhteisörakenteissa. Erityisesti nuortenryhmissä he ovat omaksuneet myös johtorooleja. 

Nepal

Nepalilaiset nuoret lapsi- ja ympäristöystävällisten kyläkoulujen kehittäjinä

Oppilaskunnan jäseniä pöydän ääressä Nepalissa.
Oppilaskuntien aktiivien tapaaminen.

Nepalissa Taksvärkki ry yhteistyössä kumppaninsa Environmental Camps for Conservation Awareness, ECCA (englanninkielinen sivusto) kanssa tukemalla oppilaskuntatoimintaa sekä vahvistamalla oppilaskuntien ja muiden koulutoimijoiden välistä yhteistyötä oppimisympäristöjen parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumismahdollisuuksia oman kouluympäristönsä ja yhteisöjensä kehittämiseen. Koulutusten kautta nuoret oppivat oppilaskuntatoiminnassa ja vaikuttamistyössä tärkeitä taitoja sekä tietoa puhtaan veden, hygienian ja ympäristön merkityksestä hyvinvoinnille. Samalla nuoret levittävät hankkeen myötä oppimaansa ympäristöasioihin, terveyteen ja ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa ja hyviä käytäntöjä laajemmin yhteisöissään.

Hankkeessa mukana olevien oppilaskuntien aktiivit kertovat nepalilaisten nuorten vaikuttamistyöstä Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnatuissa Mielen vapaus -kampanjassa lukuvuonna 2019–2020 ja Oikeus olla minä -kampanjassa lukuvuonna 2020–2021.

Nepalin maaseudun kyläkoulujen lapsilla ja nuorilla on voitettavanaan lukuisia haasteita. Kaikkien vanhemmat eivät näe koulutuksen merkitystä, etenkin tyttöjen koulunkäyntiä saatetaan pitää ajanhukkana. Puhtaan juomaveden, vesipisteiden ja sanitaation puute kouluissa edistää tartuntatautien leviämistä ja vähentää koulujen houkuttelevuutta. Kunnollisten ja tytöille erillisten vessojen puuttuminen on lapsiavioliittojen ohella keskeinen syy tyttöjen koulupudokkuuteen. Myös sukupuoleen ja sosiaaliseen statukseen liittyvä syrjintä on ongelma.  

Hankalista kulkuyhteyksistä johtuen kouluviranomaisilla välttämättä ole kontaktia syrjäisimpiin kouluihin, jolloin niiden todellisuutta ei huomioida opetussektorin päätöksenteossa. Toisaalta koulujen hallinto voi olla tehotonta eikä koulujen kehittämiseen tarkoitettujen julkisiin määrärahoihin liittyviä prosesseja tunneta, jolloin syrjäseutujen koulut jäävät paitsi opetussektorin määrärahoista. 

Taksvärkin tukemassa hankkeessa lisätään maaseutukoulujen hallinnon ja keskeisten sidosryhmien välistä yhteistyötä. Hankkeessa vahvistetaan näiden toimijoiden kapasiteettia kehittää yhteisöissä ympäristön ja lapsen oikeuksien näkökulmasta kestäviä oppimisympäristöjä. 

Hankkeen toteutuksesta vastaava nepalilainen kansalaisjärjestö ECCA on työskennellyt vuodesta 1987 lähtien ympäristökasvatuksen, maaseutukehityksen ja kouluympäristöjen kehittämisen parissa.   

Hankkeessa kehitetään kyläkoulujen opiskeluolosuhteita tukemalla oppilaskuntatoimintaa sekä vahvistamalla oppilaskuntien, vanhempain- ja opettajainyhdistysten, opetusviranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä.   

Hankkeessa parannetaan koulutuksen laatua kehittämällä kyläkoulujen oppimisympäristöjä. Tähän sisältyy kunnolliset tilat opiskelulle, puhdas juomavesi, puhdas vihreä ympäristö, hygieeniset vessat sekä toimiva yhteistyö oppilaiden, opettajien, vanhempien ja kouluviranomaisten välillä. Samalla nuoret levittävät hankkeen myötä oppimaansa ympäristöasioihin, terveyteen ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvää tietoa ja hyviä käytäntöjä yhteisöissään. Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumismahdollisuuksia oman kouluympäristönsä ja yhteisöjensä kehittämiseen. 

Oppimisympäristöjen kehittämistyö toteutuu eri sidosryhmien (oppilaskunta, opettajat, vanhempainyhdistys, viranomaiset) yhteistyönä laadittavien koulujen kehittämissuunnitelmien kautta. Työ keskittyy muun muassa puhtaan juomaveden, kunnollisen sanitaation ja turvallisen kouluympäristön takaamiseen. Oppilaskuntatoiminta vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta kouluissa sekä luo edellytyksiä toimivalle yhteistyölle eri toimijoiden välillä. Tyttöjen oikeutta koulutukseen edistetään kunnollisten käymälöiden lisäksi lisäämällä tyttöjen tietoutta ja valmiuksia huolehtia kuukautishygieniasta. Vähävaraisten lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen, kastittomien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan ja siten edistetään yhdenvertaisuuden periaatetta hankekouluissa. 

Vuoden 2015 lopulla käynnistyneessä hankkeessa on koulutettu koulujen sidosryhmiä kuten oppilaskuntia, kouluviranomaisia, kyläkomiteoiden ja vanhempainyhdistysten jäseniä sekä koulujen henkilökuntaa. Koulutuksissa opittujen taitojen avulla he ovat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet koulujen kehittämistyötä, ja jakaneet kehittämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä eri koulujen edustajien yhteistapaamisissa. 

Yhteistyökouluissa on mm. rakennettu veden talteenotto- ja puhdistusjärjestelmiä turvallisen juomaveden takaamiseksi, käsienpesupisteitä ja erillisiä tyttöjen vessoja. Tyttöjen vessat mahdollistavat tyttöjen koulunkäynnin vähentämällä poissaoloja esimerkiksi kuukautisten aikaan. Myös poikien vessoja on peruskorjattu. Perustettujen rahastojen turvin koulujen sidosryhmät huolehtivat vesi- ja saniteettifasiliteettien ylläpidosta. Monitoimijayhteistyön lisäämisen myötä koulujen ilmapiiri on parantunut ja nuorten kuuleminen on osa koulujen arkea, kun oppilaskuntaedustajat osallistuvat koulujen johtoryhmän toimintaan kaikissa 15 hankekoulussa. 

Oppilaskuntatoiminta on lisännyt nuorten itseluottamusta ja rohkeutta tehdä aloitteita. Oppilaskunta-aktiivit ovat esimerkiksi järjestäneet koululaisten vanhemmille koulutustilaisuuksia lapsen oikeuksista. Nuoret järjestävät itsenäisesti erilaisia tapahtumia ja tiedotuskampanjoita yhteisöissään. He ovat jakaneet tietoa mm. koronavirukselta suojautumisesta, internetturvallisuudesta ja vesihygieniasta sekä kampanjoineet tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja lapsen oikeuksien puolesta.  

Itä-Nepalin provinsseihin on aluehallinnon toimesta perustettu oppilaskuntien verkosto, jonka toimintaa Taksvärkin tukemien oppilaskuntien aktiivit ovat olleet kehittämässä. Hankekoulujen oppilaskunta-aktiivit ja heidän opettajansa ovat jakaneet hyviä käytäntöjä ja tukeneet oppilaskuntatoiminnan kehittämistä alueen muissa kouluissa. 

Koronapandemian aikana kouluja on tuettu terveysturvallisen koulutyön järjestämisessä lahjoittamalla puhdistus- ja suojavälineitä, lisäämällä käsienpesupisteitä koulujen sisäänkäyntien yhteyteen sekä tuottamalla infomateriaaleja, joiden avulla oppilaskunta-aktiivit ovat tehneet koronatiedotusta yhteisöissään. 

Vuonna 2021 hankkeella tuettiin 15 koulun oppilaskuntatoimintaa, kehittämistoimia ja sidosryhmien yhteistyötä. Hankkeessa toimi vuoden aikana yhteensä noin 400 nuorta vertaiskouluttajaa ja oppilaskunta-aktiivia, joista reilu puolet oli tyttöjä ja noin 72 % edusti marginalisoituja ryhmiä, kuten kastittomia tai alkuperäiskansoja. Vuoden alussa neljä yhteistyökoulua rekisteröitiin Letangin kunnan yhteistyökumppaneiksi “Lapsiystävällinen kunta” -ohjelmassa, mikä parantaa nuorten äänen kuulumista paikallishallinnon tasolla. Yhteistyökoulujen oppilaskunnat ovat pitäneet esillä mm. lapsiavioliittoihin ja lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä. Myös muissa yhteisöissä valmistellaan lapsiystävällisen paikallishallinnon linjauksia. 

Sambia

Yksi rumpu, monta rytmiä – Nuorten neuvostot asialla vammaisten nuorten ja seksuaalioikeuksien puolesta

Tyttö seuraa tanssiryhmän harjoituksia ulkona.
Nuorisoneuvosto harjoittelee katuteatteriesitystään.

Sambiassa Taksvärkki ry auttaa haavoittuvassa asemassa eläviä lapsia ja nuoria ottamaan oman elämänsä ohjat käsiinsä. Taksvärkin kumppani Barefeet Theatre (englanninkielinen Facebook-sivu) on paikallinen järjestö, jonka työ perustuu sosiaaliseen teatteriin.

Hankkeessa lisätään tietoisuutta vammaisten oikeuksista ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä puretaan syrjiviä asenteita. Vammaiset nuoret ovat aktiivisessa roolissa vaikuttamassa yhteisöissään katuteatterin keinoin. Barefeetin perustamat lasten ja nuorten neuvostot tarjoavat nuorille tukiverkoston, jonka kautta he pystyvät vaikuttamaan Sambian lasten ja nuorten haasteisiin laajasti. Nuorisoneuvostot ja heidän valmentamat vertaiskouluttajat toimivat Lusakassa, Kaomassa ja Livingstonessa. Työssä keskeistä on kiinnittää huomiota kaikista haavoittuvammassa asemassa oleviin, kuten tyttöihin, vammaisiin ja kadulla eläviin lapsiin ja nuoriin.

Sambian väestö on nuorta: 65 % maan väestöstä on alle 24-vuotiaita. Sambian nuorilla (18–35-vuotiaat) on tulevaisuudessa tärkeä rooli niin maan taloudellisessa kuin yhteiskunnallisessakin kehityksessä, sillä lähes puolet maan nuorista asuu kaupunkialueilla. Samaan aikaan Sambian 18 miljoonaisesta väestöstä 1,2 miljoonaa lasta elää orpoina esimerkiksi siksi, että heidän vanhempansa ovat kuolleet AIDS:in seurauksena. 

Sambian väestöstä 60 % elää köyhyydessä ja 42 % äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle 1,90 dollarilla päivässä. Perheet, joissa on vammainen lapsi, ovat usein köyhimpiä, sillä vanhempien tai etenkin yksinhuoltajaäitien työntekomahdollisuudet ovat rajallisemmat lapsen jatkuvan hoivan ja huolenpidon tarpeen johdosta. Vammaisia lapsia pidetään usein kotona häpeän ja heihin kohdistuvan syrjinnän johdosta. Vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen on rohkaisevaa saada vertaistukea ja ymmärtää vammaisille kuuluvat oikeudet. Sambiassa on vammaislaki vuodelta 2012, mutta sen käytännön toteutumisessa on vielä tehtävää. Esimerkiksi monia palveluja ja etuja takaava vammaiskortti ei ole vielä laajassa käytössä eikä siitä olla tietoisia.

Yksi rumpu, monta rytmiä -hankkeen toteutuksesta vastaa sambialainen Barefeet Theatre -järjestö, jonka työ perustuu sosiaaliseen teatteriin. Barefeet on perustanut Lusakaan lasten ja nuorten neuvoston (Barefeet Children’s Council, BCC), joka auttaa haavoittuvassa asemassa eläviä lapsia ja nuoria ottamaan oman elämänsä ohjat käsiinsä. Työ keskittyy parantamaan lasten ja nuorten itsetuntoa sekä antamaan heille elämänhallinta- ja kansalaistaitoihin liittyvää koulutusta.

Taksvärkin aiemman hankkeen turvin Barefeet on vahvistanut BCC:n rakenteita sekä laajentanut ja vakiinnuttanut nuorten neuvoston toiminnan myös kahteen muuhun Sambian kaupunkiin, Livingstoneen ja Kaomaan.

Hanke pyrkii vaikuttamaan päättäjien ja samalla koko Sambian väestön tietoihin ja asenteisiin, jotta vammaisten lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat, heidät huomioidaan ja heitä kunnioitetaan sekä arvostetaan yhdenvertaisesti yhteisöjensä jäseninä. Nuorille tarjotaan tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista sekä pääsyä palveluihin. Lasten ja nuorten oppiessa ottamaan vastuuta omasta elämästään, he pystyvät toimimaan roolimallina toisille lapsille ja nuorille sekä samalla auttamaan heitä.

Taksvärkki on tehnyt yhteistyötä Barefeet Theatre -järjestön kanssa vuodesta 2014. 

Nuorten neuvostot järjestäytyivät ja vakiinnuttivat muiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten kouluttamisen viikoittain järjestettävässä vertaisryhmätoiminnassa. Tapaamisissa käsiteltiin lasten oikeuksia, sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, vaikuttamistyötä sekä elämänhallinta-, johtajuus-, ilmaisu- ja esiintymistaitoja. Vuodesta 2020 alkaen kärkiteemana on ollut vammaisten nuorten oikeudet ja osallisuus.

Nuoret lisäsivät yhteisöissään tietoisuutta lasten ja nuorten sekä vammaisten oikeuksista ja muista heitä koskevista asioista katuteatterin keinoin. Vaikuttamistyötä tehtiin päättäjien suuntaan mm. innovaatiokonferenssien kautta. Hankkeisiin osallistuneet noin 500 nuorta vertaiskouluttajaa, sisältäen noin 125 neuvostoaktiivia, kokivat laajamittaisesti itsetuntonsa ja ilmaisutaitojensa kasvaneen. Nykyään nuoret nähdään roolimalleina ja he ovat päässeet toimimaan johtoasemissa yhteisöissään. Vanhemmat, opettajat sekä nuorisolaitosten henkilöstö ovat huomanneet selvät muutokset nuorissa ja heidän kehityksessään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Monet ovat löytäneet vahvuutensa sekä paikkansa yhteiskunnassa. 

Sierra Leone

Nuorten roolin vahvistaminen yhteisöjen ja alueellisten päätöksentekoprosessien vastuuasemissa

Kolme poikaa seisoo ulkona.

Sierra Leonessa Taksvärkki ry:n yhteistyökumppanina toimii  Center for Coordination of Youth Activities, CCYA (englanninkielinen sivusto).

Vuonna 2022 käynnistyneessä hankkeessa jatketaan työtä sierraleonelaisten nuorten ihmisoikeuksien toteutumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi.

Sierra Leonen historiaa ovat värittäneet viimeisten vuosikymmenten aikana mm. maassa pitkään kestänyt sisällissota sekä Ebola-kriisi, joka katkaisi maan kasvun ja vahvistumisen kauden. Maassa vallitsee eriarvoisuus ja köyhyys, ja työtä esimerkiksi työllisyyden, ruokaturvan sekä terveyssektorin jälleenrakentamiseksi riittää. Vaikka maan perustuslaki takaa perusoikeudet kokoontumisen ja sananvapauden osalta, on kansalaisyhteiskunnan toimintaa pyritty rajoittamaan viimeisten vuosien aikana erilaisten säädösten avulla.

Myös Sierra Leonessa nuorten osuus väestöstä on suuri: alle 25-vuotiaiden osuus väestöstä on jopa 60 %. Nuoret ovat suuresta lukumäärästään huolimatta aliedustettuja esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Yhteiskunnallisen osallisuuden puutteen lisäksi nuorten haasteena ovat koulutuksen saamisen ja työmarkkinoille pääsyn vaikeus. Virallisten töiden saaminen on maassa vaikeaa. Sierra Leonen huonon koulutustilanteen vuoksi edelleen suhteellisen suurella osalla väestöä ei ole taitoja selvitä työelämässä: miehistä 51 % ja naisista 40 % on luku- ja kirjoitustaitoisia.

Vaikka nuorten roolia yhteiskunnassa on korostettu viime aikoina, ovat nuorisotyöttömyys sekä koulutuksen ja toimeentulomahdollisuuksien vähyys edelleen suuri riski Sierra Leonen yhteiskuntarauhalle. Maan yhteisöjen vanhempien roolia korostavan kulttuurin kääntöpuolena on nuorten osattomuuden tunne yhteiskunnan kehityksessä.

Taksvärkin kumppanina Sierra Leonessa toimii vuonna 1998 perustettu Center for Coordination of Youth Activities (CCYA). Yhteistyötä on tehty vuodesta 2014. CCYA:n tavoitteena on edistää nuorten ihmisoikeuksien toteutumista Sierra Leonessa. Järjestö pyrkii toiminnallaan edistämään nuorten osallisuutta, seksuaaliterveyttä ja toimeentuloa, ja tätä kautta lisäämään nuorten kapasiteettia oman ja yhteisöjensä elämän kehittämiseksi.

Vuosien 2022–2025 ”Nuorten ja nuorten ryhmien roolin vahvistaminen yhteisöjen ja alueellisten päätöksentekoprosessien vastuuasemissa” -hankkeessa nuoret ja nuorten ryhmät osallistuvat heitä koskeviin päätöksentekoprosesseihin, sekä yhteisöjensä ja alueidensa kehittämiseen. Hankkeessa edistetään tasa-arvoa ja vammaisinkluusiota, sekä ehkäistään sukupuolittunutta väkivaltaa. Nuorten, naisten ja vammaisten oikeuksia edistetään tukemalla yhdenvertaisia vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä monitahoista yhteistyötä Bo ja Port Loko -alueilla.

Taksvärkki on tehnyt yhteistyötä CCYA:n kanssa vuodesta 2014. Edellisen CCYA:n kanssa yhteistyössä vuosina 20192021 toteutetun hankkeen avulla edistettiin erityisesti maaseudun nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä naisten toimeentuloa ja sitä kautta heidän perheidensä ruokaturvaa. Maanviljelijänaisten 60 jäsenen kollektiiveille myönnettiin heidän yhteisöissään viljelymaita. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys, sillä perinteisesti naisilla ei ole Sierra Leonessa ollut maanomistusoikeutta. 

Nuorisoryhmien jäseniä alettiin ottaa mukaan yhteisöjensä päätöksentekoprosesseihin. Nuorisoryhmien 250 jäsentä jakoivat tietoa yhteisöissään ihmisoikeusperustaisuudesta, vaikuttamistyöstä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Vammaisryhmälle annettiin paikallisradiossa paikka viikoittaiselle ohjelmalle, jonka kautta he tiedottavat kuuntelijoita vammaisten oikeuksista ja tilanteesta. Tiedottaminen ja kampanjointi tavoittivat arviolta yli 24 000 nuorta ja yhteisöjen jäsentä. 

Hankkeessa perustettiin viranomaisten suuntaan työskentelevä vammaisten vaikuttamistyön komitea, joka koostuu vammaisista nuorista sekä eri vammaisjärjestöjen edustajista. Komitean myötä vammaiskysymyksiä on alettu huomioida paremmin päätöksenteossa. Nuoret osallistuivat kansallisen nuorisolinjauksen päivitysprosessiin, joka saatiin päätökseen vuonna 2020. 

Vuoden 2021 loppupuolella hankkeelle tehtiin arviointi, joka antoi tuloksista kiitettävää palautetta. Arviointi on luettavissa täältä.