Kehitysyhteistyöhankkeet

Käynnissä olevien kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteet ja tulokset

Klikkaa maan nimeä lukeaksesi koosteen Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankkeen tavoitteista ja tuloksista.

Guatemala

Nuorisoryhmät aktiivista kansalaisuutta rakentamassa

Guatemala_fotonovela
Guatemalassa luodaan nuorille vaikuttamiskanavia.

Guatemalassa Taksvärkki ry edistää yhteistyökumppaninsa Programa de Atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y Adolescencia (PAMI) kanssa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Yhteistyöhankkeella lisätään nuorten ihmisoikeuksiin ja kansalaisvaikuttamiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä nuorten osallistumista kuntien päätöksentekoon. Hankepaikkakunnilla lisätään nuorten vaikuttamiskanavia kouluissa ja yhteisöissä. Samalla vahvistetaan paikallishallinnon ohjelmien, erityisesti nuorisopolitiikan ihmisoikeusperustaisuutta. Tavoitteena on saada nuoret ja aikuiset toimimaan yhdessä lasten ja nuorten oikeuksien puolesta. Taksvärkin hanke luo kaikille avointa ja syrjimätöntä yhteiskuntaa.

Guatemalan väestö on hyvin nuorta: vuonna 2019 maan väestöstä noin 55 % oli alle 25-vuotiaita ja 34 % alle 15-vuotiaita. Elämää Guatemalassa varjostavat turvattomuus, yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja julkisten palveluiden heikko saatavuus. Guatemala luetaan yhdeksi maailman väkivaltaisimmaksi maaksi. Maan oikeuslaitos on tehoton ja korruptoitunut ja valtaosa maassa tapahtuvista rikoksista jää rankaisematta. Yli puolet Guatemalan köyhyydessä elävästä väestöstä kuuluu maan alkuperäiskansoihin, jotka afrikkalaisperäisen väestön ohella kohtaavat laajasti syrjintää.

Vuonna 2012 voimaan tullut kansallinen nuorisopolitiikkalinjaus tunnistaa nuorten osallisuuden, vapaaehtoistoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden merkityksen yksilön oman elämän sekä Guatemalan yhteiskunnan kehittämisessä. Linjauksella annetaan valtuutus eri hallintotason nuorisokomissioille ja muille toimielimille, jotka ovat keskeisiä rakenteita Taksvärkki ry:n tukemassa työssä Guatemalassa. Voimaan tullessaan linjaus oli merkittävä kehitysaskel nuorten oikeuksien näkökulmasta. Käytännön ongelmaksi ovat kuitenkin nousseet lähes olemattomat resurssit sekä poliittisen tahdon puute linjausten toimeenpanoon. Aikuiskeskeinen toimintakulttuuri ja lastenoikeusrikkomusten vähättely vaikeuttavat oikeusperustaisen nuorisotyön edistämistä.

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyö Guatemalassa keskittyy nuorten osallisuuteen, kansalaisyhteiskunnan toimijaverkostojen vahvistamiseen sekä näiden yhteistyössä tekemän vaikuttamistyön tukemiseen. Nuorille järjestetään lukuvuoden mittaisia kansalaistaitokursseja. Kansalaisvaikuttamisesta innostuvat nuoret voivat liittyä nuortenryhmien toimintaan. Hankkeen myötä perustetut nuortenryhmät tarjoavat nuorille vertaistukea ja kanavan tehdä omaehtoista tiedotus-, vertaiskoulutus- ja vaikuttamistyötä.

Hankkeessa koulutetaan lisäksi opettajia ja kuntien viranomaisia nuorten oikeuksista ja osallistamisesta. Aikuisille järjestettävien kurssien jälkeen heillä on paremmat valmiudet tukea paikallisten nuortenryhmien toimintaa ja nuorten kuulemista kouluissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Työtä Guatemalassa toteuttaa Taksvärkki ry:n pitkäaikainen yhteistyökumppani PAMI, jonka kanssa yhteistyö on alkanut jo vuonna 2006. Nykyinen Chimaltenangon ja San Martín Jilotepequen kunnissa toteutettava hanke alkoi vuonna 2019.

Hanke käynnistyi vuonna 2019 hanketiimin rekrytoinnilla, perehdyttämisellä ja toiminnan koordinoinnilla. Nuorisotyö on päässyt hyvin vauhtiin: ensimmäinen kansalaistaitokurssi järjestettiin molemmilla hankepaikkakunnilla ja perustetut nuortenryhmät ovat nyt toiminnassa. Myös opettajat olivat aktiivisia heille järjestetyssä koulutuksessa ja he ovat tukeneet nuortenryhmien alkutaivalta.

Vakavan koronaepidemiatilanteen aiheuttamien tiukkojen rajoitustoimien vuoksi koulut ovat olleet kiinni ja fyysiset tapaamiset mahdottomia maaliskuusta 2020 eteenpäin. Osa hankkeen toiminnoista on jouduttu siirtämään virtuaalialustoille tai myöhempään ajankohtaan. Viranomaisten koulutukset ja yhteistyö heidän kanssaan käynnistyy vasta koronatilanteen helpotettua. Koronapoikkeustilassa nuortenryhmät ovat suunnitelleet ja koordinoineet toimintaansa etätapaamisilla ja mm. aktivoituneet tuottamaan sosiaaliseen mediaan tietoa virukselta suojautumisesta.

Ensimmäisen hankevuoden 2019 aikana: 

  • 75 nuorta (joista 42 tyttöjä ja 48 maya-taustaisia) on suorittanut kansalaistaitokurssin. Kurssilla käsiteltiin mm. Guatemalan historiaa, järjestäytymistä ja osallisuutta, ihmisoikeuksia, lasten asemaa, vaikuttamistyötä sekä nuorisopolitiikan prosesseja.
  • Kurssin suorittaneet nuoret perustivat kaksi paikallista nuortenryhmää, jotka toimivat lasten ja nuorten oikeuksien puolestapuhujina. Nuortenryhmien vastuutehtäviin valituista 13 nuoresta 8 on tyttöjä ja 7 maya-taustaisia, mikä on osoitus syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta ryhmien sisällä.
  • 36 opettajaa suoritti ihmisoikeuskurssin, jossa keskityttiin aktiiviseen kansalaisuuteen ja nuorten oikeuteen osallistua. Kurssin myötä opettajat tunnistavat paremmin roolinsa vastuunkantajina ja ovat motivoituneita toimimaan lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi.
  • Hankepaikkakuntien kouluihin laadittiin lasten ja nuorten oikeuksien edistämisen suunnitelmat. Niiden myötä nuorten osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta tuetaan ja vahvistetaan kouluympäristössä. 

Kenia

Arjen idolit – katunuorten elämänhallinta- ja ammattikoulutus sekä ennaltaehkäisevä työ yhteisöissä

Nuoret ja ohjaajat istumassa ulkona.
Nuorten yhdistyksen jäsenet tapaamisessa.

Keniassa Taksvärkki ry yhteistyössä kumppaninsa Undugu Society of Kenya (USK) kanssa parantaa kadulla elävien lasten ja nuorten asemaa sekä lisää lasten ja nuorten mahdollisuuksia parempaan elämään ja hyvinvointiin. Hankkeessa perustetaan Nairobin ja Kisumun slummeissa asuville katunuorille omia toimintaryhmiä ja yhdistyksiä, joissa vertaistuen saamisen lisäksi pääsee oppimaan ammatin ja ansaitsemaan rahaa työllään. 

Vuonna 2019 teetettiin Kenian hankkeen loppuarviointi (englanniksi).

Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n Yksi päivä muutokseen -kampanja lukuvuonna 2016–2017.

Keniassa asuu noin 47 miljoonaa ihmistä ja maan asukasluku kasvaa vuosittain noin miljoonalla. Kenian asukkaista 50 % on alle 24-vuotiaita ja noin 36 % kaikista asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti lapset ja nuoret, jotka ovat köyhiä ja muuten syrjityistä väestöryhmistä, ovat alttiimpia haasteille, kuten heikoille mahdollisuuksille käydä koulua, saada terveyspalveluita tai työllistyä.

Yleisesti arvioidaan, että 43 %:lla Kenian 15–24-vuotiaista nuorista ei ole tarvittavia taitoja, joiden avulla he voisivat työllistyä ja elättää itsensä. Köyhyyden lisäksi tämä lisää nuorten epäsosiaalista käyttäytymistä ja ajaa heitä rikolliseen toimintaan. Heikommassa asemassa olevien perheiden nuoret ovat joutuneet muita useammin lapsuutensa aikana hyväksikäytetyiksi sekä kohtaamaan väkivaltaa, hylkäämistä, lapsiprostituutiota tai huumeiden käyttöä. Osa lapsista ja nuorista on turvautunut heille haitallisiin ansaintamenetelmiin, kuten jätteiden keräämiseen ja lajitteluun tai kaduilla tapahtuvaan kerjäämiseen tai varasteluun. Kaduilla työskentelevät ja asuvat nuoret tarvitsevat tukea, ammatillista koulutusta ja elämänhallintakoulutusta, jotta he löytävät itselleen sopivia tapoja ansaita elantonsa ja rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta.

Taksvärkki ry:n rahoittama hanke toteutetaan yhdessä Undugu Society of Kenya:n (USK) kanssa Nairobin ja Kisumun kunta-alueilla, joilla USK on toiminut jo pitkään. Hankkeessa pyritään parantamaan kadulla elävien lasten ja nuorten asemaa sekä lisäämään heidän mahdollisuuksiaan parempaan elämään ja hyvinvointiin. Ennen kaikkea hanke pyrkii tarjoamaan elämänhallintataitoihin liittyvää koulutusta, perus- ja ammatillista koulutusta sekä oppia pienyritysten perustamiseen.

USK on kehittänyt tätä varten oman menetelmän, jossa kaduilla asuvat ja työskentelevät lapset ja nuoret perustavat omia yhdistyksiä. Yhdistyksissä nuoret oppivat yhdessä edellä mainittuja taitoja ja harjoittelevat pitämään huolta itsestään ja toisistaan.

Hankkeessa tehdään myös tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten vanhempien ja huoltajien, opettajien sekä paikallisviranomaisten kanssa, jotta nuoret pärjäisivät yhteisöissään kadulle päätymisen sijaan. Yhdessä muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä median kanssa pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin, jotta niitä rakenteita, jotka ajavat nuoria kadulle, saataisiin korjattua.

Taksvärkin vuosina 2015–2019 toteuttamassa hankkeessa perustettiin 24 katunuorten yhdistystä, joissa toimii noin 400 jäsentä. Jäsenistä enemmistö on 18–24-vuotiaita. Edistyneimpien yhdistysten jäsenille on annettu koulutusta yrittäjyyden taidoista. Nuoria on myös koulutettu ammatteihin oppisopimuksilla. Yhdistykset ovat perustaneet keskenään erilaista liiketoimintaa esimerkiksi autopesulan, siipikarja- ja kananmunafarmin, kahvilan ja teehuoneen, urbaaneja viljelmiä, hedelmä- ja vihannespuodin. Näiden avulla nuoret voivat tienata ja hankkia toimeentuloa rehellisesti esimerkiksi pikkurikollisuuden tai prostituution sijaan. Työnteon kautta nuorten itsetunto vahvistuu ja he voivat tuntea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa. Yhdistyksissä mukana olevien nuorten tulevaisuuden suunnitelmat ovat kirkastuneet. Moni on jatkanut opintojaan ja päässyt asumaan vuokralle. Yhdistykseen kuuluminen antaa rakennetta ja yhdessä luotuja sääntöjä elämään. Tämän johdosta huumeiden ja alkoholin käyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa huomattavasti.

Ennaltaehkäisevää työtä tehtiin vanhempien ja huoltajien parissa, jotta vähemmän nuoria joutuisi kadulle. Kisumussa ja Nairobissa toimii yhteensä 10 vanhempainryhmää, jotka puuttuvat ihmisoikeusrikkomuksiin ja tukevat yhteisöjensä nuoria heidän kohtaamissaan haasteissa. Lisäksi kymmenessä koulussa Nairobissa ja Kisumussa on koulutettu opettajia lasten oikeuksista sekä perustettu lapsen oikeuksien kerhoja. 

Hankkeessa on tehty resurssien puitteissa myös media- ja järjestöyhteistyötä. Viranomaisyhteistyön ja vaikuttamistyön tuloksena nuorten prosessia hankkia virallinen henkilöllisyystodistus on helpotettu. Tästä ovat hyötyneet kymmenet nuoret vuosittain. Viranomaiset tukevat yhdistysten toimintaa muun muassa osoittamalla niille toimintatiloja. Ennen hanketta nuorisoryhmiä syytettiin lainvastaisiksi ja niiden toimintaa yritettiin estää. Nuoret ovat tietoisempia oikeuksistaan ja pystyvät ryhminä tukemaan jäseniään väärinkäytösten edessä. Tämän seurauksena poliisien harjoittama häirintä ja muiden aikuisten lapsiin sekä nuoriin kohdistama hyväksikäyttö on vähentynyt. 

Yhdistykset ovat kehittyneet hankkeen aikana hyvin. 19 yhdistystä on toisella ja viisi yhdistystä kolmannella tasolla USK:n määrittelemistä yhdistyksien neljästä kehitystasoista. Tasot ovat ryhmän muodostaminen, kykyjen vahvistaminen, voimaantuminen ja itsenäinen toiminta (formative, capacity building, empowerment, disintegration). Kehittyneemmillä yhdistyksillä on omaa varainkeruu- ja lainoitustoimintaa ja sen jäsenillä omia pienyrityksiä. Ryhmät osallistuvat myös eri tavoin yhteisöjensä kehittämiseen. Ne järjestävät esimerkiksi siivouspäiviä tai tukevat alueen vähävaraisten perheiden lapsia ja vanhuksia. 

Vuoden 2019 lopulla toteutetun loppuarvioinnin keskeisinä löydöksinä raportoitiin merkittäviä tuloksia kaikkien toimijoiden keskuudessa, näyttöä muutoksista systeemissä sekä huomattava USK:n kontribuutio. Arvioinnin suosituksena vuoden 2020 loppupuolella on lähdetty suunnittelemaan uutta pilottihankketta vuodelle 2021, joka on nuoria varten nuorten toimesta sekä nuorten vetämä. Samalla vastataan nuorten tarpeisiin koronaviruspandemian jälkityönä ja edistetään entisestään sosiaalista inkluusiota sekä nuorten naisten osallisuutta ja asemaa. 

Lisää tietoa saat Kenian hankkeen arviointiraportista (pdf).

Ääni tytöille – Tyttöjen voimaantuminen, osallistuminen päätöksentekoon ja koulutuksen edistäminen

Nuoria istumassa piirissä puun alla.
Nuorten kerhot tarjoavat tietoa ja vertaistukea.

Malawissa Taksvärkki ry yhteistyössä kumppaninsa Centre for Youth Empowerment and Civic Education (CYECE) kanssa edistää tyttöjen ja nuorten naisten voimaantumista ja oikeutta koulutukseen. Hanke toteutetaan Saliman alueella Malawissa ja sen erityisenä kohderyhmänä ovat 10–24-vuotiaat tytöt ja nuoret naiset. 

Hankkeen tavoitteena on voimaannuttaa tyttöjä ja nuoria naisia ja edistää heidän kykyjään tehdä informoituja päätöksiä ja valintoja elämässään. Yleisenä tavoitteena on lisätä tyttöjen päätösvaltaa koulutukseen, seksuaalisuuteen sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuteen ja -terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hankkeessa tehdään työtä haitallisten perinteisten ja kulttuuristen käytäntöjen eliminoimiseksi yhteisöissä.

Hankkeen toisena tavoitteena on vahvistaa yhteisö- ja piiritason sidosryhmien ja vastuunkantajien osaamista tyttöjen oikeuksiin, koulunkäynnin tukemiseen, sekä inklusiiviseen koulutukseen liittyen.

Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Ääni tytöille -kampanja lukuvuonna 2017–2018.

Malawin 17-miljoonainen väestö on hyvin nuorta: 52 % väestöstä on alle 18-vuotiaita ja useampi kuin joka kolmas malawilainen on 10–24-vuotias. Suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelystä ja noin puolet elää köyhyysrajan alapuolella.

Nuoret kohtaavat monenlaisia haasteita, joista merkittävimpiä ovat työttömyys, lapsiavioliitot ja teiniraskaudet, HIV, AIDS ja muut sukupuolitaudit, päihteet sekä puutteelliset koulutusmahdollisuudet. Ilmaisesta peruskoulusta huolimatta vuoden 2014 arvion mukaan vain 85 % lapsista kävi peruskoulua. Koulutuksen laatua heikentävät muun muassa epäpätevät opettajat ja suuret oppilasmäärät. Myös maan kouluverkosto on puutteellinen, mikä rajoittaa lasten ja nuorten kouluun pääsyä etenkin maaseudulla. Lisäksi jo opetuskieli voi olla haaste. Vaikeuksia kohtaavat alaluokilla ne oppilaat, joiden äidinkieli on muu kuin chichewa, ja yläluokilla ne, jotka eivät ole saavuttaneet opetuksen seuraamiseen riittävää englannin kielen taitoa.

Vielä alakoulussa kouluun tulevien tyttöjen ja poikien suhde on 1:1 ja keskeyttämisluvut pysyvät tasavertaisina. 11–13-vuotiaista lähes kaikki sukupuolesta riippumatta jatkavat koulussa. Tyttöjen koulunkäynnissä alkaa kuitenkin näkyä selkeää eroa poikiin verrattuna 14–17-vuoden iässä, ja enää alle kolmasosa 18–19-vuotiaista tytöistä käy koulua.

Tyttöjen osallistumisen tiellä on monia esteitä etenkin malawilaisissa kyläyhteisöissä. Koska yläkouluikäisten joukossa koulua käyvien tyttöjen määrä romahtaa, jäävät tytöt vaille tärkeitä tietoja ja taitoja, jotka edesauttaisivat heidän työllistymistään ja kehittäisivät heidän elämänhallintataitojansa terveyteen, hygieniaan ja tunne-elämään liittyvissä asioissa. Vähäinen tieto seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä perhesuunnittelusta johtaa teiniraskauksiin, jotka ovat yleinen syy koulun keskeyttämiselle varhaisten avioliittojen, köyhyyden ja perhevelvollisuuksien ohella. 

Nämä tekijät vaikuttavat väistämättä myös toisiinsa. Teiniraskaudet vaikuttavat myös poikien koulunkäyntiin, kun heistä tulee perheidensä elättäjiä. Ylipäänsä lasten koulutukseen liittyvien kulujen kattaminen on haastavaa köyhille perheille, joissa myös lasten ja nuorten merkitys työvoimana korostuu. Valitettavan usein etenkin tytöt joutuvat jäämään kotiin, eikä tyttöjen koulunkäyntiä nähdä arvokkaana sijoituksena heidän oman tulevaisuutensa tai perheen tulevaisuuden kannalta.

Hankkeessa perustetaan nuorten ja tyttöjen kerhoja kouluihin ja yhteisöihin. Vertaistuen ja koulutusten avulla lisätään nuorten tietoa ihmisoikeuksista ja edistetään erityisesti tyttöjen kykyjä tehdä informoituja päätöksiä ja valintoja elämässään. Voimaantumisen kautta lisätään tyttöjen päätösvaltaa koulutukseen sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuteen ja -terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan tyttöjen mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. 

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös vanhempien, opettajien, kyläpäälliköiden ja paikallisviranomaisten kanssa lasten oikeuksien ja nuorten osallistumisen edistämiseksi kyläyhteisöissä. Näitä vastuunkantajia koulutetaan tuntemaan lasten ja tyttöjen oikeudet ja he saavat käytännön työvälineitä tukeakseen esimerkiksi tyttöjen osallistumista ja yhdenvertaisuuden toteutumista. 

Lapsiavioliitot, teiniraskaudet, HIV/AIDS, puutteellinen tieto seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä köyhyys ovat merkittävimpiä haasteita tyttöjen hyvinvoinnille Malawissa. Nämä haasteet vaikuttavat myös toisiinsa erottamattomasti. Hankkeessa järjestetään koulutuksia, joissa tytöt ja nuoret naiset voivat opiskella erilaisia elämänhallintaan ja osallistumiseen liittyviä taitoja. Tytöt kohtaavat Malawissa sukupuolensa vuoksi haasteita, jotka kumpuavat yleisestä asenneilmapiiristä, vanhoista ennakkoluuloista ja perinteistä. Hanke tukee tyttöjen osallistumista yhteisöissä perustettavien tyttöjen ja nuorten kerhojen sekä tytöille suunnattujen koulutusten ja erilaisten osallistumis- ja keskustelufoorumien kautta. Näitä ovat muun muassa tyttöjen kongressi ja tyttöjen leirit, joilla tytöt pääsevät jakamaan kokemuksia ja tietoa sekä muodostamaan tärkeitä verkostoja, joita tytöiltä ja nuorilta naisilta usein puuttuu. Yhden tytön onnistuminen voi saada lukuisat muut motivoitumaan ja toimimaan tyttöjen oikeuksien ja osallisuuden puolesta.  

Ympäröivän yhteisön ja opettajien asenteet vaikuttavat merkittävällä tavalla myös tyttöjen koulunkäyntiin ja koulumenestykseen. Heikkoa koulumenestystä pidetään usein tyttöjen ominaispiirteenä, eikä sosiaalisen ympäristön aiheuttamana lopputuloksena. Ennakkoluuloisia ja tyttöjen taitoja vähätteleviä asenteita löytyy niin tyttöjen itsensä, kuin myös poikien, vanhempien ja opettajien keskuudesta. Hankkeessa koulutetaan erilaisia sidosryhmiä, kuten opettajia ja kyläpäälliköitä lasten oikeuksista ja nuorten merkityksellisestä osallistumisesta. Koulutusten avulla esimerkiksi opettajat saavat todenperäistä tietoa lapsen oikeuksista, tyttöjen ja poikien kyvyistä sekä tasavertaisuudesta. Lisäksi he saavat käytännön työvälineitä tukeakseen tyttöjä ja heidän merkityksellistä osallistumistaan. Asennemuutoksen myötä opettajat saavat myös mahdollisuuden tukea tyttöjen koulunkäyntiä sekä toimia roolimalleina kouluissa ja yhteisöissä.  

Myös tytöt omaksuvat ympäröivän yhteisön asenteet: he näkevät itsensä negatiivisesti ja aliarvioivat omia kykyjään. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin todenneet asennemuutosten vaikuttavan tilanteeseen merkittävästi. Hankkeen puitteissa tuetaan myös vanhempien osaamista lastensa koulunkäynnin tukemiseksi. Lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus neuvontaan (counselling sessions). Myös poikia koulutetaan lasten oikeuksiin ja tyttöjen osallistumiseen liittyen, ja heille tarjotaan eväitä toimia tyttöjen koulunkäynnin ja hyvinvoinnin puolestapuhujina omista lähtökohdistaan käsin. Hankkeessa järjestetään myös yhteisön kesken pidettäviä tapaamisia, joiden tavoitteena on edistää yhteisön tietoisuutta lasten oikeuksista, oikeuksien toteutumisen esteistä ja eri toimijoiden vastuista lasten oikeuksiin liittyen. Lisäksi yhteisön tapaamisissa on tarkoitus tehdä toimintasuunnitelmia ja mobilisoida yhteisön jäseniä toimimaan lasten ja tyttöjen oikeuksien puolesta.  

Yhteisöillä on merkittävä rooli myös lapsiavioliittojen kieltämisen ja tyttöjen hyvinvoinnin käytännön toteutuksessa. Yhteisöjen päälliköillä on paljon vaikutusvaltaa ja kylätason sääntöjä (community by-laws) noudatetaan usein uskollisesti. Kyläpäälliköiden keskuudessa tapahtuvaa positiivista muutosta on jo tapahtunut Malawissa. Hankkeessa tähän panostetaan kouluttamalla kyläpäälliköitä, sekä tukemalla päälliköiden ja tyttöjen välistä dialogia, kyläsääntöjen kehittämistä ja toimeenpanoa. Tämän sekä tyttöjen tietotaidon lisäämisen ja voimaantumisen kautta edistetään tyttöjen asemaa ja osallistumismahdollisuuksia heitä koskevissa kysymyksissä. Samalla pyritään löytämään keinoja pureutua tyttöjen kohtaamiin merkittävimpiin haasteisiin (aikainen raskaus tai avioliitto, koulun keskeyttäminen ja köyhyys), jotka muodostavat noidankehän ja aiheuttavat sukupolvesta toiseen periytyvää köyhyyttä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia.

Vuosi 2019 oli hankkeen toinen toimintavuosi. Vuoden aikana mm:  

  • 845 nuorta toimi aktiivisesti hankkeen myötä perustetuissa, säännöllisesti kokoontuvissa nuortenryhmissä. Mukana toiminnassa oli 17 vammaista nuorta, joista 10 tyttöä ja 7 poikaa. Ryhmissä keskustellaan mm. lapsen oikeuksista, yhdenvertaisuudesta, elämäntaidoista, seksuaaliterveydestä, lapsiavioliitoista, teiniraskauksista ja sukupuolittuneesta väkivallasta. Ryhmät ovat laatineet omat sääntönsä ja syrjinnän vastaiset ohjeistuksensa. Nuortenryhmät raportoivat viranomaisille tietoonsa tulevista lasten oikeuksien rikkomuksista. 
  • Yhteensä 6 819 nuorta osallistui hankkeessa järjestettyihin 68 koulutukseen tai muihin lasten oikeuksia, osallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä edistäviin toimintoihin.  
  • Nuortenryhmien ja kampanjoiden myötä hankeyhteisöjen nuoret ovat aiempaa paremmin tietoisia oikeuksistaan ja keinoista vaatia niiden toteutumista. Esimerkiksi Kasachen kylässä lapsiavioliittoon pakotettu tyttö on itse raportoinut tapauksestaan lastensuojelukomitealle, jonka avulla avioliitto purettiin. Tytöt ovat myös alkaneet vaatia kunnollisia seksuaaliterveyspalveluita, esimerkiksi kondomien saatavuutta ja kiertävän seksuaaliterveysneuvontaklinikan perustamista.  
  • Aktiivisten nuorten järjestämien 347 tilaisuuden avulla tavoitettiin yli 21 700 henkilöä hankeyhteisöissä ja kouluissa: mm. kyläpäälliköitä, uskonnollisia johtajia, päättäjiä, paikallisviranomaisia, vanhempia ja koululaisia. Esimerkkejä vertaiskoulutusten, vaikuttamistyön ja kampanjoiden teemoista: johtajuustaitokoulutukset, kiusaamisen vastaiset kampanjat ja prosessit hankekouluissa, sukupuolittunut väkivalta, HIV/AIDS, seksuaalioikeudet ja lapsen oikeudet, erityisesti tyttöjen oikeus käydä koulua, vammaisten lasten oikeudet, oikeus koulutukseen.  
  • Nuorten näkökulmia huomioidaan 46 paikallistason päätöksentekoelimessä ja verkostossa (esim. kylänkehittämiskomiteat, koulujen johtokunnat)103 nuorta on päässyt hankkeen myötä osalliseksi näihin toimielimiin.  
  • Kaikissa yhdeksässä hankekoulussa järjestettyjen kiusaamisen vastaisten kampanjoiden ansiosta koulujen johtajat ovat raportoineet koulukiusaamisen vähentyneen.  
  • Useimmissa hankekylissä lapsiavioliitot ja teiniraskaudet ovat vähentyneet, kun nuoret ovat saaneet oikeaa tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -palveluista.  
  • Seitsemällä äiti-tytär-leirillä yhteensä 432 äitiä ja tytärtä miettivät yhdessä ratkaisuja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvän puhumattomuuden kulttuurin lopettamiseksi. Tuloksena äidit ovat rohkaistuneet keskustelemaan tyttäriensä kanssa ja tyttäret ovat rohkaistuneet kysymään neuvoa äideiltään seksuaaliterveyteen liittyvistä kysymyksistä. Kokemuksesta vaikuttuneet äidit ovat perustaneet äiti-tytär-ryhmiä jatkamaan sukupolvien välistä keskustelua seksuaaliterveydestä. 
  • 3 599 aikuista (vanhempia, opettajia, kouluviranomaisia, paikallispäättäjiä, perinteisiä johtajia) sai koulutusta lapsen oikeuksista ja tyttöjen osallisuudesta. Koulutusten myötä kuuteen hankeyhteisöön on perustettu lastensuojelukomiteat, ja neljässä hankekylässä on käynnistetty prosessi tyttöjen oikeuksia edistävien tai lapsiavioliittoja kitkevien yhteisösääntöjen (community by-laws) laatimiseksi.  
  • Useissa hankekylissä yhteisöjen perinteiset ja uskonnolliset johtajat ovat koulutusten myötä ryhtyneet tyttöjen oikeuksien puolestapuhujiksi ja hyödyntävät kylissä järjestettäviä tilaisuuksia muistuttaakseen kyläläisiä tyttöjen koulunkäynnin merkityksestä.  
  • Taksvärkin malawilainen kumppanijärjestö CYECE on saanut koulutusta vammaisinkluusiosta ja laatinut toimintaohjelman vammaisinkluusion edistämiseen järjestön toiminnassa. 

Nepal

Nepalilaiset nuoret lapsi- ja ympäristöystävällisten kyläkoulujen kehittäjinä

Oppilaskunnan jäseniä pöydän ääressä Nepalissa.
Oppilaskuntien aktiivien tapaaminen.

Nepalissa Taksvärkki ry yhteistyössä kumppaninsa Environmental Camps for Conservation Awareness (ECCA) kanssa tukemalla oppilaskuntatoimintaa sekä vahvistamalla oppilaskuntien ja muiden koulutoimijoiden välistä yhteistyötä oppimisympäristöjen parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumismahdollisuuksia oman kouluympäristönsä ja yhteisöjensä kehittämiseen. Koulutusten kautta nuoret oppivat oppilaskuntatoiminnassa ja vaikuttamistyössä tärkeitä taitoja sekä tietoa puhtaan veden, hygienian ja ympäristön merkityksestä hyvinvoinnille. Samalla nuoret levittävät hankkeen myötä oppimaansa ympäristöasioihin, terveyteen ja ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa ja hyviä käytäntöjä laajemmin yhteisöissään.

Syksyllä 2018 teetettiin Nepalin hankkeen väliarviointi (englanniksi).

Hankkeessa mukana olevien oppilaskuntien aktiivit kertovat nepalilaisten nuorten vaikuttamistyöstä Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnatuissa Mielen vapaus -kampanjassa lukuvuonna 2019–2020 ja Oikeus olla minä -kampanjassa lukuvuonna 2020–2021.

Nepalin maaseudun kyläkoulujen nuorilla on voitettavanaan lukuisia haasteita. Monien vanhemmat eivät ymmärrä koulutuksen merkitystä ja etenkin tyttöjen koulunkäyntiä saatetaan pitää ajanhukkana. Liian monesta koulusta puuttuu puhdas juomavesi ja kunnolliset vessat, mikä edistää tartuntatautien leviämistä ja vähentää koulujen houkuttelevuutta. Kunnollisten ja tytöille erillisten vessojen puuttuminen on keskeinen syy tyttöjen koulunkäynnin keskeyttämiselle. Myös sukupuoleen ja sosiaaliseen statukseen liittyvä syrjintä on todellinen ongelma, eikä lasten ja nuorten mielipiteitä oteta huomioon. Kyläkoulujen opettajat eivät aina ole motivoituneita työhönsä ja koulujen hallinto on tehotonta. Kyläkoulujen kehittämiseen ei käytetä resursseja, vaikka se olisi mahdollista.

Hankkeen toteutuksesta vastaava nepalilainen kansalaisjärjestö ECCA on työskennellyt vuodesta 1987 lähtien ympäristökasvatuksen, maaseutukehityksen ja kouluympäristöjen kehittämisen parissa.  

Hankkeessa kehitetään kyläkoulujen opiskeluolosuhteita tukemalla oppilaskuntatoimintaa sekä vahvistamalla oppilaskuntien, vanhempain- ja opettajainyhdistysten, opetusviranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä.  

Hankkeessa parannetaan koulutuksen laatua kehittämällä kyläkoulujen oppimisympäristöä. Tähän sisältyy kunnolliset tilat opiskelulle, puhdas juomavesi, puhdas vihreä ympäristö, hygieeniset vessat sekä toimiva yhteistyö oppilaiden, opettajien, vanhempien ja kouluviranomaisten välillä. Samalla nuoret levittävät hankkeen myötä oppimaansa ympäristöasioihin ja terveyteen liittyvää tietoa ja hyviä käytäntöjä laajemmin yhteisöissään. Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumismahdollisuuksia oman kouluympäristönsä ja yhteisöjensä kehittämiseen 

Oppimisympäristöjen kehittämistyö toteutuu eri sidosryhmien (oppilaat, opettajat, viranomaiset) yhteistyönä laadittavien koulujen kehittämissuunnitelmien kautta. Työ keskittyy muun muassa puhtaan juomaveden, kunnollisen sanitaation ja turvallisen ja kehittävän kouluympäristön turvaamiseen. Oppilaskuntatoiminta vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta kouluissa sekä luo edellytyksiä toimivalle yhteistyölle oppilaiden, opettajien ja vanhempien ja kouluviranomaisten välillä. Tyttöjen oikeutta koulutukseen edistetään kunnollisten käymälöiden lisäksi lisäämällä tyttöjen tietoutta ja valmiuksia huolehtia kuukautishygieniasta. Vähävaraisten lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen, kastittomien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan ja siten edistetään yhdenvertaisuuden periaatetta hankekouluissa.

Vuoden 2015 lopulla käynnistyneessä hankkeessa on koulutettu koulujen sidosryhmiä kuten oppilaskuntia, kouluviranomaisia, kyläkomiteoiden ja vanhempainyhdisten jäseniä sekä koulujen henkilökuntaa. Koulutuksissa opittujen taitojen avulla sidosryhmät ovat visioineet, suunnitelleet ja toteuttaneet koulujen kehittämistyötä sekä jakaneet kehittämiseen liittyviä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimijoiden yhteistapaamisissa.

Yhteistyökouluissa on mm. rakennettu veden talteenotto- ja puhdistusjärjestelmiä turvallisen juomaveden takaamiseksi, käsienpesupisteitä ja erillisiä tyttöjen vessoja. Tyttöjen vessat mahdollistavat tyttöjen koulunkäynnin vähentämällä poissaoloja esimerkiksi kuukautisten aikaan. Myös poikien vessoja on peruskorjattu. Perustettujen rahastojen turvin koulujen sidosryhmät huolehtivat vesi- ja saniteettifasiliteettien kunnostamisesta ja ylläpidosta. Toimijoiden yhteistyön lisäämisen myötä koulujen ilmapiiri on parantunut. 

Vuoden 2019 loppuun mennessä: 

  • Hankkeessa toimi yhteensä yli 500 aktiivista nuorta vertaiskouluttajaa ja oppilaskunta-aktiivia. 
  • Oppilaskuntien vastuuhenkilöistä ja edustajista alueellisissa verkostoissa yli puolet on tyttöjä, mikä on osoitus tasa-arvon toteutumisesta oppilaskuntien sisällä. 
  • Nuorten kuuleminen on muodostunut käytännöksi hankekouluissa ja yhteisöissä. Esimerkiksi Dhankutan kunta on aloittanut “Kunnanjohtaja ja lapset” -ohjelman lasten ja nuorten nostamien asioiden huomioimiseksi kunnan suunnitelmissa. Oppilaskuntaedustajat osallistuvat koulujen johtoryhmän toimintaan kaikissa 14 hankekoulussa. 
  • Nuoret järjestävät itsenäisesti tapahtumia ja tiedotuskampanjoita myös koulujen ulkopuolella. Nuoret ovat jakaneet tietoa mm. vesihygieniasta ja tartuntataudeilta suojautumisesta monsuunitulvien aikaan sekä kampanjoineet tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja lapsen oikeuksien puolesta. 
  • Itä-Nepalin provinsseihin on aluehallinnon toimesta perustettu oppilaskuntien verkosto, jonka toimintaa Taksvärkin tukemien oppilaskuntien aktiivit ovat olleet kehittämässä. Hankekoulujen oppilaskunta-aktiivit ja heidän opettajansa ovat jakaneet kokemuksia ja tukeneet oppilaskuntatoiminnan käynnistämistä ja kehittämistä alueen muissa kouluissa. 
  • Koulujen ja yhteisöjen keskeisille sidosryhmille järjestettyjen vammaisinkluusiokoulutusten myötä vammaisten lasten ja nuorten tarpeita on nostettu esiin koulujen kehittämissuunnitelmissa sisältäen esimerkiksi ramppien ja esteettömien vessojen rakentamista. 
  • 11 yhteisössä valmistellaan lapsiystävällisen paikallishallinnon linjauksia. 

Sambia

Arjen idolit – nuorten toimintaryhmien vahvistaminen katulasten oikeuksien puolustajina

Sambia_taksvarkki_nuorisoneuvosto_Lusaka
Nuorisoneuvosto harjoittelee katuteatteriesitystään.

Sambiassa Taksvärkki ry auttaa haavoittuvassa asemassa eläviä lapsia ja nuoria ottamaan oman elämänsä ohjat käsiinsä. Taksvärkin kumppani Barefeet Theatre on paikallinen järjestö, jonka työ perustuu sosiaaliseen teatteriin ja akrobatiaan.

Hanke keskittyy parantamaan lasten ja nuorten itsetuntoa sekä antamaan heille elämänhallinta- ja kansalaistaitoihin liittyvää koulutusta. Barefeetin perustamat lasten ja nuorten neuvostot tarjoavat nuorille tukiverkoston, jonka kautta he pystyvät vaikuttamaan Sambian lasten ja nuorten haasteisiin laajasti. Hankkeen turvin Barefeet vahvistaa lasten ja nuorten neuvoston rakenteita sekä laajentaa ja vakiinnuttaa nuorten neuvoston toiminnan Lusakan lisäksi kahteen muuhun Sambian kaupunkiin, Livingstoneen ja Kaomaan. Työssä keskeistä on kiinnittää huomiota kaikista haavoittuvammassa asemassa oleviin, kuten tyttöihin, vammaisiin ja kadulla eläviin lapsiin ja nuoriin.

Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Ole rohkea -kampanja lukuvuonna 2018–2019.

Sambian väestö on nuorta: 66 % maan väestöstä on alle 24-vuotiaita. Sambian nuorilla (18–35-vuotiaat) on tulevaisuudessa tärkeä rooli niin maan taloudellisessa kuin yhteiskunnallisessakin kehityksessä, sillä lähes puolet maan nuorista asuu kaupunkialueilla. Samaan aikaan Sambian 14 miljoonaisesta väestöstä 1,4 miljoonaa lasta elää orpoina esimerkiksi siksi, että heidän vanhempansa ovat kuolleet AIDS:in seurauksena. Köyhyyden lisäksi yli 90 000 sambialaista lasta ja nuorta kärsii estettävissä olevista sairauksista samalla kun tuhannet lapset ovat alttiita hyväksikäytölle. Nämä seikat, muiden syiden ohella, ovat ajaneet lapsia kaduille asumaan tai työskentelemään.

Barefeet Children’s Council -hankkeen toteutuksesta vastaa sambialainen Barefeet Theatre -järjestö, jonka työ perustuu sosiaaliseen teatteriin ja akrobatiaan. Barefeet on perustanut Lusakaan lasten ja nuorten neuvoston (Barefeet Children’s Council, BCC), joka auttaa haavoittuvassa asemassa eläviä lapsia ja nuoria ottamaan oman elämänsä ohjat käsiinsä. Työ keskittyy parantamaan lasten ja nuorten itsetuntoa sekä antamaan heille elämänhallinta- ja kansalaistaitoihin liittyvää koulutusta. BCC tarjoaa nuorille myös tukiverkoston, jonka kautta he pystyvät vaikuttamaan Sambian lasten ja nuorten haasteisiin laajasti. Hankkeen turvin Barefeet on vahvistanut BCC:n rakenteita sekä laajentanut ja vakiinnuttanut nuorten neuvoston toiminnan myös kahteen muuhun Sambian kaupunkiin, Livingstoneen ja Kaomaan. 

Hanke pyrkii vaikuttamaan päättäjien ja samalla koko Sambian väestön tietoihin ja asenteisiin, jotta lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus parempaan ja turvallisempaan elämään. Lasten ja nuorten oppiessa ottamaan vastuuta omasta elämästään, he pystyvät toimimaan roolimallina toisille lapsille ja nuorille sekä samalla auttamaan heitä.

Vuosina 2014­–2019 ­­nuorten neuvostot järjestäytyivät ja vakiinnuttivat muiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten kouluttamisen viikoittain järjestettävässä vertaisryhmätoiminnassa. Tapaamisissa käsiteltiin lasten oikeuksia, sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, vaikuttamistyötä sekä elämänhallinta-, johtajuus-, ilmaisu- ja esiintymistaitoja.

Nuoret lisäsivät yhteisöissään tietoisuutta lasten ja nuorten oikeuksista sekä muista heitä koskevista asioista katuteatterin keinoin. Vaikuttamistyötä tehtiin päättäjien suuntaan mm. innovaatiokonferenssien kautta. Hankkeeseen osallistuneet noin 400 nuorta sisältäen noin 75 aktiivia kokivat laajamittaisesti itsetuntonsa ja ilmaisutaitojensa kasvaneen. Nykyään nuoret nähdään roolimalleina ja he ovat päässeet toimimaan johtoasemissa yhteisöissään. Vanhemmat, opettajat sekä nuorisolaitosten henkilöstö ovat vahvistaneet selvät muutokset nuorissa ja heidän kehityksessään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Monet ovat löytäneet vahvuutensa sekä paikkansa yhteiskunnassa. 

Vuosina 2020­–2021 edistetään erityisesti vammaisinkluusiota Barefeetin ja nuorten neuvostojen toiminnassa, lisäten vammaisten nuorten osallisuutta ja oikeuksien toteutumista katuteatterin menetelmin.

Sierra Leone

Maaseudun nuorten sosioekonominen voimaantuminen Sierra Leonessa

SierraLeone_Taksvarkki

Sierra Leonessa Taksvärkki ry:n yhteistyökumppanina toimii  Center for Coordination of Youth Activities (CCYA).

Vuonna 2019 käynnistyneessä hankkeessa jatketaan työtä sierraleonelaisten nuorten ihmisoikeuksien toteutumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi.

Sierra Leonen historiaa ovat värittäneet viimeisten vuosikymmenten aikana mm. maassa pitkään kestänyt sisällissota sekä Ebola-kriisi, joka katkaisi maan kasvun ja vahvistumisen kauden. Maassa vallitsee eriarvoisuus ja köyhyys, ja työtä esimerkiksi työllisyyden, ruokaturvan sekä terveyssektorin jälleenrakentamiseksi riittää. Vaikka maan perustuslaki takaa perusoikeudet kokoontumisen ja sananvapauden osalta, on kansalaisyhteiskunnan toimintaa pyritty rajoittamaan viimeisten vuosien aikana erilaisten säädösten avulla.

Myös Sierra Leonessa nuorten osuus väestöstä on suuri: alle 25-vuotiaiden osuus väestöstä on jopa 60 %. Nuoret ovat suuresta lukumäärästään huolimatta aliedustettuja esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Yhteiskunnallisen osallisuuden puutteen lisäksi nuorten haasteena ovat koulutuksen saamisen ja työmarkkinoille pääsyn vaikeus. Virallisten töiden saaminen on maassa vaikeaa. Sierra Leonen huonon koulutustilanteen vuoksi edelleen suhteellisen suurella osalla väestöä ei ole taitoja selvitä työelämässä: nuorista miehistä 75 % ja naisista 59 % on lukutaitoisia.

Vaikka nuorten roolia yhteiskunnassa on korostettu viime aikoina, ovat nuorisotyöttömyys sekä koulutuksen ja toimeentulomahdollisuuksien vähyys edelleen suuri riski Sierra Leonen yhteiskuntarauhalle. Maan yhteisöjen vanhempien roolia korostavan kulttuurin kääntöpuolena on nuorten osattomuuden tunne yhteiskunnan kehityksessä.

Taksvärkin kumppanina Sierra Leonessa toimii vuonna 1998 perustettu Center for Coordination of Youth Activities (CCYA). CCYA:n tavoitteena on edistää nuorten ihmisoikeuksien toteutumista Sierra Leonessa. Järjestö pyrkii toiminnallaan edistämään nuorten osallisuutta, seksuaaliterveyttä ja toimeentuloa, ja tätä kautta lisäämään nuorten kapasiteettia oman ja yhteisöjensä elämän kehittämiseksi.

Edellisessä Taksvärkki ry:n tukemassa, vuonna 2017 päättyneessä hankkeessa kehitettiin erityisesti maaseudulla asuvien nuorten naisten koulutusta ja toimeentuloa. Näistä teemoista tehtiin myös vaikuttamistyötä ruohonjuuritasolta kansallisiin politiikkaohjelmiin. Vaikuttamistyössä keskeisimpänä teemana oli koulupudokkaiden oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen. Hankkeessa tuettiin nuorten järjestäytymistä kylätasolla ja vahvistettiin piiritason nuorisovaltuustojen toimintaa.

Vuoden 2019 aikana Taksvärkki ja CCYA suunnittelivat ja aloittivat uuden hankkeen. Suunnittelussa olivat mukana myös paikalliset nuoret ja sierraleonelaiset vammaistoimijat. Hankkeessa voimaannutetaan ja kannustetaan nuorten ryhmien ja nuorten maanviljelijänaisten ryhmien jäseniä sekä yhteisöjen vammaisia nuoria vaatimaan ihmisoikeuksien toteutumista erityisesti päätöksentekoon, koulutukseen, koskemattomuuteen sekä toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä.

Hankkeen suunnittelun osana vahvistettiin CCYA:n taloushallinnon sekä osallistavan ja sosiaalista muutosta korostavan muutoskartoitus-lähestymistavan (Outcome Mapping) osaamista.

Edellisen CCYA:n kanssa yhteistyössä toteutetun hankkeen avulla edistettiin erityisesti maaseudun nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä tyttöjen ja nuorten naisten kouluttautumismahdollisuuksia.

Yli 300 koulunsa aikaisemmin keskeyttänyttä nuorta äitiä ja maaseudun tyttöä sai mahdollisuuden palata takaisin koulutuksen pariin. Hankkeen kautta yli 800 maaseudun nuorta osallistui elämänhallintaa ja vaikuttamista käsitteleviin koulutuksiin. Tiedon lisäämisen, keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja tulla kuulluiksi yhteisössään lisääntyivät.

Hankkeen puitteissa tehdyn vaikuttamistyön avulla lisättiin myös yhteisöjen jäsenten tietämystä nuorten elämään vaikuttavista teemoista ja asioista.

Vuonna 2019 alkaneen hankkeen puitteissa maanviljelijänaisten kollektiiveille on heidän yhteisöissään myönnetty viljelymaita. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys, sillä perinteisesti naisilla ei ole Sierra Leonessa ollut maanomistusoikeutta. Nuorisoryhmien jäseniä on alettu ottaa mukaan yhteisöjensä päätöksentekoprosesseihin. Nuorisoryhmien jäsenet jakavat tietoa yhteisöissään ihmisoikeusperustaisuudesta ja vaikuttamistyöstä. Vammaisryhmälle on annettu paikallisradiossa paikka viikoittaiselle ohjelmalle, jonka kautta he tiedottavat kuuntelijoita vammaisten oikeuksista ja tilanteesta.