Kehitysyhteistyö

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelman tavoitteena on nuorten oikeuksien ja yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen ohjelmamaissa.

Taksvärkki ry:n toiminnan keskiössä ovat nuoret muutoksentekijät ja yhdenvertaisuus, erityisesti sukupuolten tasa-arvo ja vammaisinkluusio.

Taksvärkki ry:n toiminta tähtää sosiaaliseen muutokseen. Nuoret aktivoituvat puolustamaan oikeuksiaan ja kehittämään yhteisöjään. Samalla aikuiset tarjoavat tähän paremmat mahdollisuudet. Taksvärkin ohjelmassa muun muassa yli 2 000 haavoittuvassa asemassa elävää nuorta vuosittain kouluttautuu ihmisoikeuksista, elämänhallintataidoista ja toimeentulon hankkimisesta.

Ohjelmakaudella 2018–2021 Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelmaa toteutetaan Guatemalassa, Keniassa, Malawissa, Nepalissa, Sambiassa ja Sierra Leonessa. Toteutuksesta vastaavat paikalliset nuorisojärjestöt, joita tukemalla vahvistetaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Yhteistyö vaatii yhteisiä arvoja ja tavoitteita.

Taksvärkki ry tekee tiivistä yhteistyötä kumppanijärjestöjen kanssa erityisesti niiden toimintakapasiteetin vahvistamiseksi. Myös globaalikasvatus ja kehitysviestintä Suomessa ovat olennainen osa Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyötä.

Lisätietoja Taksvärkin kehitysyhteistyöstä:

Veera Blomster
ohjelmasuunnittelija
puh. 050 495 3778
veera.blomster(at)taksvarkki.fi

Jaakko Lavonius
ohjelmasuunnittelija
puh. 044 544 5657
jaakko.lavonius(at)taksvarkki.fi

Käynnissä olevien kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteet ja tulokset. Lue lisää työstä nuorten kanssa Guatemalassa Keniassa, Malawissa, Nepalissa, Sambiassa ja Sierra Leonessa.

Keskeistä Taksvärkki ry:lle on saada aikaan mitattavaa muutosta ihmisten käyttäytymisessä, asenteissa, suhteissa ja käytänteissä sekä ottaa mukaan yhteisöjen nuoret niin hankkeiden suunnitteluun, seurantaan kuin arviointiinkin.

Nuoret muutoksentekijät

Kaikkien Taksvärkki ry:n ohjelmakumppaneiden yhteinen tavoite on nuorten ihmisoikeuksien puolustaminen sekä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Nuoret tulee nähdä yhteisöjensä ja oman elämänsä aktiivisina muutoksentekijöinä. Kaikissa Taksvärkin ohjelmamaissa yli puolet väestöstä on lapsia ja nuoria. Nuoriso nähdään usein aikuisten näkökulmasta taakkana tai riskinä. Lisäksi nuorilla ei ole samanlaisia sosiaalisia ja poliittisia verkostoja kuin aikuisilla. He eivät näy aktiivisesti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja siihen liittyvissä prosesseissa, vaikka äänestysikä olisikin ylittynyt. Nuoret elävät aikuistumisen siirtymävaihetta; he vasta etsivät työllistymismahdollisuuksia, usein epävirallisella sektorilla, eivätkä ole taloudellisesti tuottavia. Toisaalta yksityiselämässään nuoret rakentavat identiteettiään, koettelevat rajoja ja tutkiskelevat erilaisia mahdollisuuksia, ilmentävät seksuaalisuuttaan ja perustavat mahdollisesti perhettä. Nuoret hakevat toisistaan tukea ja roolimalleja. Siellä missä nuorilla on haasteita, esimerkiksi työttömyyttä ja näköalattomuutta, he saattavat jengiytyä ja hakea toimeentuloa ja oikeutta väkivallan keinoin. Huomiotta, ilman tulevaisuuden näkymiä ja järkevää tekemistä jäävä nuoriso voidaan nähdä merkittävänä riskinä yhteisöjen ja valtioiden vakaudelle.

Taksvarkki_nuorisoneuvosto_katuteatteria
Sambiassa nuorisoneuvoston katuteatterin aiheena ovat lapsen oikeudet.

Taksvärkin ja sen kumppanien työ kohdistuu haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin, jotta heidän tulevaisuuden haaveensa voisivat toteutua. Hankkeiden keskiössä olevat nuoret, joilla on elämässään eniten haasteita, ovat koulunsa keskeyttäneet tytöt, kadulla elävät nuoret sekä syrjäisten kylien koululaiset. Koulunkäynnin keskeyttämisen syynä voi olla esimerkiksi turvaton koulumatka, teiniraskaus tai vammaisen tytön piilottaminen kotiin. Kaduilla elävien nuorten perheissä esiintyy mahdollisesti alkoholismia, hyväksikäyttöä ja köyhyyttä, mikä on johtanut elämään kaduilla. Kaduilla eläminen voi tuoda mukanaan myös nuoria kiinnostavaa vapautta sekä ansaintamahdollisuuksia, mutta voi myös johtaa jengielämään, johon liittyy rikollisuutta, huumeiden käyttöä sekä riski tulla hyväksikäytetyksi. Toisaalta ohjelmamaiden koulujärjestelmissä on paljon kehitettävää, jotta ne olisivat syrjimättömiä, turvallisia ja kannustaisivat nuoria vaikuttamaan koulujensa ja yhteisöjensä kehittämiseen. Monelta syrjäseudulta ei esimerkiksi löydy yläkoulua tai toisen asteen oppilaitosta, tai matka sinne on yksinkertaisesti liian pitkä, eikä rahaa koulunkäyntiin ole. Myös omien vanhempien tai yhteisöissä vallitsevat asenteet vaikuttavat erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin. Tyttöjen oikeus opetukseen ei toteudu, jos mahdollisuutta kunnolliseen sanitaatioon ei ole esimerkiksi kuukautisten aikana.

Taksvarkki_nepal_nuoret_oppitunnilla
Nepalissa oppilaskunta ja opettajat suunnittelevat yhdessä koulunsa kehittämistä.

Nuorissa on kuitenkin paljon potentiaalia. Heillä on haaveita ja toiveita sekä kyky tunnistaa vallitsevia epäkohtia. Keskeistä on kehittää nuorten kykyjä ja motivaatiota vaatia ihmisoikeuksien toteutumista. Taksvärkin hankkeissa nuoria koulutetaan ihmisoikeuksista, vaikuttamismahdollisuuksista, elämänhallintataidoista ja toimeentulon hankinnasta kehittäen samalla nuoren itsevarmuutta ja argumentointitaitoja. Kykyjen ja taitojen karttuessa nuorten motivaatio kasvaa ja nuoret järjestävät itse tapahtumia ja tempauksia yhteisöjensä kehittämiseksi sekä toimivat vertaiskouluttajina ja roolimalleina.

Tärkeää on, että nuorilla itsellään on paremmat mahdollisuudet ja enemmän päätäntävaltaa vaikuttaa yhteisöihinsä. Taksvärkin hankkeissa perustetaan tai vahvistetaan jo olemassa olevia nuorten ryhmiä, edistetään nuorten osallistumista paikallisiin päätöksentekoelimiin ja tuetaan nuorten omien aloitteiden tekemistä. Vastuunkantajat tarvitsevat tietoja edistää ja turvata lasten ja nuorten oikeuksia. Tähän tarpeeseen vastataan kouluttamalla heitä ihmisoikeuksista, kuten vammaisten tyttöjen ja koulupudokkaiden teiniäitien oikeudesta koulutukseen ja lisääntymisterveyteen. Nuorten lähellä toimivia aikuisia osallistetaan toimintaan omissa ryhmissään. Tavoitteena on, että aikuiset saisivat tiedon lisäksi välineitä ja motivaatiota tukea lasten ja nuorten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Onnistuminen näkyy aikuisten asenteiden muutoksena ja nuorten toimintaympäristön kehittymisenä. Yhteiskunnan eri aloilla on myös paljon säännöksiä ja käytäntöjä, jotka syrjivät nuoria ja joiden muuttaminen on tärkeää, jotta nuoriin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset saataisiin vähentymään.

Sukupuolten tasa-arvo

Tasa-arvon toteutuminen sekä tyttöjen ja naisten aseman vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelmassa. Ohjelman toimintoihin osallistuneista nuorista 55 % on tyttöjä ja hankkeiden toimintoja toteuttavista aktiivisista nuorista tyttöjen osuus on 58 %. 

Esimerkiksi Malawissa nuoret ovat vaikuttaneet lapsiavioliittojen solmimista vastaan ja raportoineet niistä. Kylien perinteiset johtajat ovat ottaneet julkisesti kantaa tyttöjen koulutuksen puolesta ja lapsiavioliitot tuomiten. Nuoret ovat tehneet vaikuttamistyötä koulupudokkaiden teiniäitien opintojen jatkamisen puolestaTytär-äitileireillä on päästy  keskustelemaan myös aroista aiheista, kuten seksuaaliterveydestä.  

Sierra Leonessa on osoitettu maata nuorten naisten maatalousyrittäjäkollektiivien käyttöön, millä on suuri merkitys ryhmien omavaraisuudelle ja jäsenten ruokaturvalle. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys, sillä naisilla ei Sierra Leonessa ole perinteisesti ollut maanomistus- tai hallintaoikeutta. 

Keniassa kadulla asuvat nuoret perustivat 3 uutta tyttöjen ja nuorten naisten yhdistystä ja loivat vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja prostituution sijaan. Vuoden 2019 aikana Sierra Leonessa, Malawissa ja Keniassa saatiin aikaan yhteensä 11 sukupuolten tasa-arvon edistämiseen keskittyvää uutta käytäntöä tai säännöstä. 

Nepalissa kuukautisterveyteen liittyviin tabuihin on vaikutettu koulutuksella ja hankekoulut ovat alkaneet tarjota maksuttomia kuukautissuojia, mikä on edistänyt tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia. Sambiassa nuoret kampanjoivat yhteisöissään sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä. Nuoret myös kouluttavat vertaisryhmissä muita nuoria sukupuolistereotypioista ja kulttuurisista sukupuolirooleista, seksuaalisesta häirinnästä, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, teiniraskauksista ja lapsiavioliitoista. 

Vammaisinkluusio

Vammaisinkluusion kehittämistyö keskittyy Taksvärkin ja sen kumppaneiden osaamiseen, kapasiteettiin, työkaluihin ja toimintatapoihin. Taksvärkin sekä sen kaikkien kumppanijärjestöjen henkilöstö ja keskeiset sidosryhmät on koulutettu vammaiskysymyksistä. Kouluttajina ovat paikalliset vammaisjärjestöaktiivit. Paikallisten vammaisjärjestöjen asiantuntemusta on hyödynnetty uusien hankkeiden valmistelussa, seurannassa ja kumppanijärjestöjen vammaisinkluusion kehittämissuunnitelmien tai yhdenvertaisuusstrategioiden laatimisessa. Tällä hetkellä kaikki Taksvärkin kumppanijärjestöt ovat verkostoituneet ja tekevät yhteistyötä vähintään yhden paikallisen vammaisjärjestön kanssa.  

Vammaisinkluusion valtavirtaistaminen Taksvärkin ja sen kumppaneiden työssä on ohjelmakauden 2018–2021 erityinen kehittämistavoite, jota edistetään yhteistyössä  Vammaiskumppanuus ry:n kanssa. 

Inkluusiokysymysten huomioimisen myötä vammaisten nuorten määrä ohjelmassa on kasvanut ja vammaisia nuoria toimii myös vastuutehtävissä ja vertaiskouluttajina. Vuonna 2019 vammaisten nuorten osuus oli 1,49 % kaikista ohjelman kehitysyhteistyöhankkeisiin osallistuneista lapsista ja nuorista. Vammaisten nuorten määrä on edelleen suhteellisen pieni, mutta kokemusten mukaan yhdenkin vammaisen nuoren mukana olo muuttaa vammattomien nuorten ymmärrystä ja asenteita vammaisuutta kohtaan.  

Esimerkiksi Sierra Leonessa perustettu vammaisten nuorten ryhmä on tehnyt vaikuttamistyötä vammaislain täytäntöönpanemiseksi mm. viikoittaisen radio-ohjelman kautta. Malawissa nuorten osallisuutta edistävien nuortenryhmien aktiivit ovat kiertäneet kylissä ovelta ovelle kannustamassa vammaisia nuoria mukaan toimintaan. Tasavertaisuudesta viestii myös käytäntö kuljettaa liikuntavammaisia nuoria polkupyöräkyydeillä nuortenryhmien tapaamisiin. Nepalissa hankekoulujen hallinto suunnittelee tapoja kannustaa ja helpottaa vammaisten lasten ja nuorten kouluun pääsyä.