Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelman tavoitteena on nuorten merkityksellinen osallisuus kestävässä kehityksessä
Taksvärkki ry:n toiminnan keskiössä ovat nuoret muutoksentekijät ja yhdenvertaisuus, erityisesti sukupuolten tasa-arvo ja vammaisinkluusio.
Taksvärkki ry:n toiminta ja kehitysyhteistyö tähtää sosiaaliseen muutokseen. Nuoret aktivoituvat puolustamaan oikeuksiaan ja kehittämään yhteisöjään. Samalla aikuiset tarjoavat tähän paremmat mahdollisuudet. Taksvärkin ohjelmassa muun muassa yli
2000 haavoittuvassa asemassa elävää nuorta vuosittain kouluttautuu ihmisoikeuksista, elämänhallintataidoista ja toimeentulon hankkimisesta.
Taksvärkin kehitysyhteistyö vuosina 2022–2025
Ohjelmakaudella 2022–2025 Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelmaa toteutetaan Guatemalassa, Keniassa, Malawissa, Nepalissa, Sambiassa, Mosambikissa ja Sierra Leonessa. Toteutuksesta vastaavat paikalliset nuorisojärjestöt, joita tukemalla vahvistetaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Yhteistyö vaatii yhteisiä arvoja ja tavoitteita aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi.
Taksvärkki ry tekee tiivistä yhteistyötä kumppanijärjestöjen kanssa erityisesti niiden toimintakapasiteetin vahvistamiseksi. Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyö muodostuu kumppanijärjestöjen kanssa toteutettavien hankkeiden lisäksi globaalikasvatuksesta ja kehitysviestinnästä Suomessa.
Lisätietoja Taksvärkin kehitysyhteistyöstä:
Veera Blomster
ohjelmasuunnittelija
puh. 050 495 3778
veera.blomster@taksvarkki.fi
Jaakko Lavonius
ohjelmasuunnittelija
puh. 044 544 5657
jaakko.lavonius@taksvarkki.fi
Käynnissä olevien kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteet ja tulokset. Lue lisää työstä nuorten kanssa Guatemalassa Keniassa, Malawissa, Nepalissa, Sambiassa ja Sierra Leonessa.
Keskeistä Taksvärkki ry:lle on saada aikaan mitattavaa muutosta ihmisten käyttäytymisessä, asenteissa, suhteissa ja käytänteissä sekä ottaa mukaan yhteisöjen nuoret niin hankkeiden suunnitteluun, seurantaan kuin arviointiinkin.
Nuoret muutoksentekijät
Kaikkien Taksvärkki ry:n ohjelmakumppaneiden yhteinen tavoite on nuorten ihmisoikeuksien puolustaminen sekä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Nuoret tulee nähdä yhteisöjensä ja oman elämänsä aktiivisina muutoksentekijöinä.
Kaikissa Taksvärkin ohjelmamaissa yli puolet väestöstä on lapsia ja nuoria. Nuoriso nähdään usein aikuisten näkökulmasta taakkana tai riskinä. Lisäksi nuorilla ei ole samanlaisia sosiaalisia ja poliittisia verkostoja kuin aikuisilla. He eivät näy aktiivisesti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja siihen liittyvissä prosesseissa, vaikka äänestysikä olisikin ylittynyt.
Nuoret elävät aikuistumisen siirtymävaihetta; he vasta etsivät työllistymismahdollisuuksia, usein epävirallisella sektorilla, eivätkä ole taloudellisesti tuottavia. Toisaalta yksityiselämässään nuoret rakentavat identiteettiään, koettelevat rajoja ja tutkiskelevat erilaisia mahdollisuuksia, ilmentävät seksuaalisuuttaan ja perustavat mahdollisesti perhettä.
Nuoret hakevat toisistaan tukea ja roolimalleja. Siellä missä nuorilla on haasteita, esimerkiksi työttömyyttä ja näköalattomuutta, he saattavat jengiytyä ja hakea toimeentuloa ja oikeutta väkivallan keinoin. Huomiotta, ilman tulevaisuuden näkymiä ja järkevää tekemistä jäävä nuoriso voidaan nähdä merkittävänä riskinä yhteisöjen ja valtioiden vakaudelle.
Taksvärkin ja sen kumppanien työ kohdistuu haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin, jotta heidän tulevaisuuden haaveensa voisivat toteutua. Hankkeiden keskiössä olevat nuoret, joilla on elämässään eniten haasteita, ovat koulunsa keskeyttäneet tytöt, kadulla elävät nuoret sekä syrjäisten kylien koululaiset. Koulunkäynnin keskeyttämisen syynä voi olla esimerkiksi turvaton koulumatka, teiniraskaus tai vammaisen tytön piilottaminen kotiin.
Kaduilla elävien nuorten perheissä esiintyy mahdollisesti alkoholismia, hyväksikäyttöä ja köyhyyttä, mikä on johtanut elämään kaduilla. Kaduilla eläminen voi tuoda mukanaan myös nuoria kiinnostavaa vapautta sekä ansaintamahdollisuuksia, mutta voi myös johtaa jengielämään, johon liittyy rikollisuutta, huumeiden käyttöä sekä riski tulla hyväksikäytetyksi.
Toisaalta ohjelmamaiden koulujärjestelmissä on paljon kehitettävää, jotta ne olisivat syrjimättömiä, turvallisia ja kannustaisivat nuoria vaikuttamaan koulujensa ja yhteisöjensä kehittämiseen. Monelta syrjäseudulta ei esimerkiksi löydy yläkoulua tai toisen asteen oppilaitosta, tai matka sinne on yksinkertaisesti liian pitkä, eikä rahaa koulunkäyntiin ole.
Myös omien vanhempien tai yhteisöissä vallitsevat asenteet vaikuttavat erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin. Tyttöjen oikeus opetukseen ei toteudu, jos mahdollisuutta kunnolliseen sanitaatioon ei ole esimerkiksi kuukautisten aikana.
Nuorissa on kuitenkin paljon potentiaalia. Heillä on haaveita ja toiveita sekä kyky tunnistaa vallitsevia epäkohtia. Keskeistä on kehittää nuorten kykyjä ja motivaatiota vaatia ihmisoikeuksien toteutumista. Taksvärkin hankkeissa nuoria koulutetaan ihmisoikeuksista, vaikuttamismahdollisuuksista, elämänhallintataidoista ja toimeentulon hankinnasta kehittäen samalla nuoren itsevarmuutta ja argumentointitaitoja. Kykyjen ja taitojen karttuessa nuorten motivaatio kasvaa ja nuoret järjestävät itse tapahtumia ja tempauksia yhteisöjensä kehittämiseksi sekä toimivat vertaiskouluttajina ja roolimalleina.
Tärkeää on, että nuorilla itsellään on paremmat mahdollisuudet ja enemmän päätäntävaltaa vaikuttaa yhteisöihinsä. Taksvärkin hankkeissa perustetaan tai vahvistetaan jo olemassa olevia nuorten ryhmiä, edistetään nuorten osallistumista paikallisiin päätöksentekoelimiin ja tuetaan nuorten omien aloitteiden tekemistä. Vastuunkantajat tarvitsevat tietoja edistää ja turvata lasten ja nuorten oikeuksia. Tähän tarpeeseen vastataan kouluttamalla heitä ihmisoikeuksista, kuten vammaisten tyttöjen ja koulupudokkaiden teiniäitien oikeudesta koulutukseen ja lisääntymisterveyteen.
Nuorten lähellä toimivia aikuisia osallistetaan toimintaan omissa ryhmissään. Tavoitteena on, että aikuiset saisivat tiedon lisäksi välineitä ja motivaatiota tukea lasten ja nuorten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Onnistuminen näkyy aikuisten asenteiden muutoksena ja nuorten toimintaympäristön kehittymisenä. Yhteiskunnan eri aloilla on myös paljon säännöksiä ja käytäntöjä, jotka syrjivät nuoria ja joiden muuttaminen on tärkeää, jotta nuoriin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset saataisiin vähentymään.
Sukupuolten tasa-arvo
Tasa-arvon toteutuminen sekä tyttöjen ja naisten aseman vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelmassa. Ohjelman toimintoihin osallistuneista nuorista sekä hankkeiden toimintoja toteuttavista aktiivisista nuorista yli puolet on tyttöjä tai nuoria naisia.
Esimerkiksi Malawissa nuoret ovat vaikuttaneet lapsiavioliittojen solmimista vastaan ja raportoineet niistä. Kylien perinteiset johtajat ovat ottaneet julkisesti kantaa tyttöjen koulutuksen puolesta ja lapsiavioliitot tuomiten. Nuoret ovat tehneet vaikuttamistyötä koulupudokkaiden teiniäitien opintojen jatkamisen puolesta. Tytär-äitileireillä on päästy keskustelemaan myös aroista aiheista, kuten seksuaaliterveydestä. Nuoret vierailivat yhteisöissä ovelta ovelle kannustaen tyttöjä ja erityisesti vammaisia tyttöjä liittymään nuorten kerhoihin. Nuorten kerhot ovat kannustaneet tyttöjä palaamaan kouluun ja ovat onnistuneet siinä.
Sierra Leonessa on osoitettu maata nuorten naisten maatalousyrittäjäkollektiivien käyttöön, millä on suuri merkitys ryhmien omavaraisuudelle ja jäsenten ruokaturvalle. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys, sillä naisilla ei Sierra Leonessa ole perinteisesti ollut maanomistus- tai hallintaoikeutta. Nuoret ovat tehneet tiedotuskampanjaa kasvotusten vahingollisista perinteistä, kuten silpomisesta, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, kuukautisterveydestä, teiniraskauksista ja sukupuolistuneesta väkivallasta. He ovat ottaneet kantaa radiossa ja teatterin keinoin. Vanhempien naisten muodostamat äitikerhot ovat onnistuneet näiden arkojen aiheiden käsittelyssä tyttöjen ja nuorten naisten kanssa. Tyttöjen koulusta on priorisoitu. Teiniraskaudet ovat vähitellen vähentyneet yhteisöissä, väärinkäytöksistä on raportoitu viranomaisille ja lapsiavioliittoja on onnistuttu estämään.
Keniassa tuetaan kadulla asuvien ja työskentelevien nuorten yhdistyksiä, joista osa on pelkästään tyttöjen ja nuorten naisten yhdistyksiä. Ne ovat muun muassa luoneet vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja prostituution sijaan. Sukupuoltenväliseen tasa-arvoon on kiinnitetty erityistä huomiota yhdistysten toiminnassa ja johtorakenteissa. Sukupuolittunut väkivalta on vähentynyt teeman käsittelyn johdosta yhdistyksissä. Nuoret tekevät vaikuttamistyötä päästäkseen terveys- sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden piiriin.
Nepalissa kuukautisiin liittyviin uskomuksiin on puututtu kuukautisterveyskoulutuksilla. Hankekouluissa opiskeleville tytöille on jaettu kestokuukautissuojia, mikä erillisten tyttöjen vessojen lisäksi on edistänyt tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia. Sambiassa nuoret kampanjoivat yhteisöissään sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä. Nuoret myös kouluttavat vertaisryhmissä muita nuoria sukupuolistereotypioista ja kulttuurisista sukupuolirooleista, seksuaalisesta häirinnästä, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, teiniraskauksista ja lapsiavioliitoista.
Vammaisinkluusio
Vammaisinkluusion kehittämistyö keskittyy Taksvärkin ja sen kumppaneiden osaamiseen, kapasiteettiin, työkaluihin ja toimintatapoihin. Taksvärkin sekä sen kaikkien kumppanijärjestöjen henkilöstö on koulutettu vammaiskysymyksistä. Kouluttajina ovat toimineet paikalliset vammaisjärjestöaktiivit. Paikallisten vammaisjärjestöjen asiantuntemusta on hyödynnetty uusien hankkeiden valmistelussa, seurannassa ja kumppanijärjestöjen vammaisinkluusion kehittämissuunnitelmien tai yhdenvertaisuusstrategioiden laatimisessa. Tällä hetkellä kaikki Taksvärkin kumppanijärjestöt ovat verkostoituneet ja tekevät yhteistyötä vähintään yhden paikallisen vammaisjärjestön kanssa.
Vammaisinkluusion valtavirtaistaminen Taksvärkin ja sen kumppaneiden työssä on ohjelmakauden 2022–2025 erityinen kehittämistavoite, jota edistetään yhteistyössä Vammaiskumppanuus ry:n kanssa.
Inkluusiokysymysten huomioimisen myötä vammaisten nuorten määrä ohjelmassa on kasvanut ja vammaisia nuoria toimii myös vastuutehtävissä ja vertaiskouluttajina. Vammaisten nuorten osuus ohjelman kehitysyhteistyöhankkeisiin osallistuneista lapsista ja nuorista on vielä suhteellisen pieni, mutta se kasvaa kun toiminnan saavutettavuuteen ja esteettömyyteen kiinnitetään aktiivisesti huomiota. Kokemusten mukaan yhdenkin vammaisen nuoren mukanaolo muuttaa vammattomien nuorten ymmärrystä ja asenteita vammaisuutta kohtaan.
Esimerkiksi Sierra Leonessa perustetut vammaisten nuorten ryhmä sekä vammaisvaikuttamistyön komitea ovat tehneet vaikuttamistyötä vammaislain täytäntöönpanemiseksi etenkin ilmaisen terveydenhuollon ja koulutuksen osilta mm. viikoittaisen radio-ohjelman kautta. Sambiassa hankkeeseen osallistuneet vammaiset nuoret saivat paljon itseluottamusta ja esiintymistaitoja. Yhteisöt ovat kokeneet vammaisten oikeuksien edistämisen tärkeäksi. Malawissa nuorten osallisuutta edistävien nuortenryhmien aktiivit ovat kiertäneet kylissä ovelta ovelle kannustamassa vammaisia nuoria mukaan toimintaan. Tasavertaisuudesta viestii myös käytäntö kuljettaa liikuntavammaisia nuoria polkupyöräkyydeillä nuortenryhmien tapaamisiin. Nepalissa hankekoulujen hallinto suunnittelee tapoja kannustaa ja helpottaa vammaisten lasten ja nuorten kouluun pääsyä.