”Meidän nuorten pitää olla aktiivisia. Olemme tulevaisuus, mutta olemme myös nykyisyys. Meidän pitää suojella luontoa ja kehittää yhteiskuntaamme. Olen iloinen, kun saan toimia paremman yhteiskunnan puolesta.
Olen 9. luokalla. Olen ainut lapsi, ja perheeseeni kuuluu vain isäni, äitini ja minä. Kotona teen usein kotitöitä, kuten pesen vaatteeni, siivoan tai hoidan puutarhaa. Meillä on myös kanoja ja vuohia, ja niiden ruokkiminen on minun tehtäväni. Asumme lähellä koulua, joten koulumatkani ei ole kovin pitkä.
Koulu alkaa yhdeksältä ja loppuu kuuden aikaan. Lounastauko on klo 12–13. Silloin istumme kavereiden kanssa syömässä koulun kahviossa tehtyä ruokaa. Syömme roti-leipää ja muhennosta sen kanssa. Lounasajalla huolehdimme myös nuoremmista oppilaista. Lempiaineeni koulussa on luonnontiede, ja pidän erityisesti käytännöllisistä tunneista.
Koulussa vapaa-ajalla pelaamme krikettiä, lentopalloa, jalkapalloa ja sulkapalloa. Lempilajini on lentopallo. Perjantaisin ja lauantaisin kokoonnumme koululle harrastamaan ja tekemään erilaisia aktiviteetteja. Vietämme siis paljon vapaa-ajastamme koulussa.
Tulen iloiseksi, kun saan viettää aikaa ystävien kanssa. Meillä on hauskaa ja voimme puhua tunteistamme. Tulen myös iloiseksi, kun minä itse tai ystäväni onnistuvat. Olen kiitollinen siitä, että vanhempani tukevat minua, ja olen iloinen, kun saan tehdä heidät iloisiksi.
Isona haluan töihin armeijaan. Se kiinnostaa minua, koska siinä oppii erilaisia taitoja kuten ongelmanratkaisua, joka on hyödyllistä tulevaisuudessa. Jos en mene armeijaan, haluan työskennellä ECCA Nepalissa tai jossain muussa järjestössä. Voisin myös tehdä hallinnon töitä tai perustaa kaupan.
Oppilaskunta lisää yhteistyötä
Olen ollut mukana oppilaskunnassa 6. luokalta asti eli melkein neljä vuotta. Oppilaskunnassa toimiminen on muuttanut minua. Ennen en puhunut näin rohkeasti ihmisten kanssa. Olen oppinut johtajuus- ja puhetaitoja. Olen saanut kehittää taitojani sekä henkistä ja fyysistä terveyttäni.
Olen meidän oppilaskunnan puheenjohtaja. Olen myös koulun johtoryhmän jäsen. Se on erityistä, sillä muiden koulujen johtoryhmissä ei ole oppilaita jäseninä. Koulun johtoryhmässä edustan oppilaskunnan toiveita ja mielipiteitä.
Oppilaskuntamme tapaa kerran kuukaudessa. Joka perjantai järjestämme erilaisia aktiviteetteja, joissa voimme kehittää vahvuuksiamme ja johtajuustaitojamme. Järjestämme puhe- ja runokilpailuja sekä tietokilpailuja. Julkaisemme myös lehteä koulumme seinällä. Suurin osa kouluni vapaa-ajan toiminnasta on oppilaskunnan järjestämää.
Koulussamme opettajat, oppilaat ja vanhemmat toimivat yhdessä. Ennen ryhmät olivat erillään, mutta oppilaskunta on lisännyt kaikkien yhteistyötä. Opettajat tukevat oppilaita, mutta myös vanhemmat tukevat meitä ja esimerkiksi järjestävät meille koulutuksia. Myös rehtori tukee meitä. Saatamme pelata opettajien kanssa vapaa-ajalla esimerkiksi krikettiä, ja meillä on hyvät ja ystävälliset välit opettajien kanssa.
Nuoret kohtaavat syrjintää sukupuolen perusteella
Nepalissa on syrjintää sukupuolen perusteella. Erityisesti maaseudulla vuoristossa tytöt eivät saa lähteä kotoaan, vaan heidän pitää tehdä kotitöitä. Nepalissa ajatellaan, että tyttöjen pitää tehdä kotityöt ja poikien pitää opiskella. Erityisesti maaseudulla tytöt kohtaavat syrjintää myös kuukautisten takia. Nämä ovat haitallisia käsityksiä, jotka ihmiset ovat keksineet.
Meidän pitää antaa tytöille tilaa ilmaista mielipiteitään ja tunteitaan, ja saada ihmiset ymmärtämään, että tyttöjen oikeuksien edistäminen on hyvä asia.
Myös poikia syrjitään. Heitä voidaan kiusata, jos he tekevät kotitöitä, koska sen ajatellaan olevan tyttöjen homma. Ajatellaan, että palkkatöissä käyminen on tarkoitettu pojille. Töissä käyviä naisia sekä kotitöitä tekeviä miehiä saatetaan halveksua. Näin ei saisi ajatella. Poikia ja tyttöjä pitäisi kohdella samalla tavalla.
Kuten tiedämme, sukupuolia on useita: tytöt, pojat ja muunsukupuoliset. Myös muunsukupuolisia syrjitään yhteiskunnassamme. Sanotaan, että heidän kanssaan ei kannata viettää aikaa ja jutella. Jotkut eivät siis juttele heidän kanssaan, koska pelkäävät muiden paheksuntaa ja tuomitsemista. Sukupuoleen perustuva syrjintä on iso ongelma.
Syrjintää on myös kastin perusteella, ja erityisesti vanhemmat ihmiset ajattelevat, että ihmisiä voi kohdella eri tavalla kastin tai uskonnon perusteella. Esimerkiksi ylempää kastia olevat eivät syö alimman kastin tekemää ruokaa.
Kaikki sukupuolet kohtaavat kastisyrjintää. Meidän koulussa kastiin perustuvaa syrjintää ei ole, vaan olemme kaikki ystäviä. Yritämme puuttua kastisyrjintään yhteiskunnassa.
Nuorilla on rooli vaikuttajina omassa yhteisössä
Me nuoret voimme muuttaa ihmisten ajattelutapoja. Oppilaskunnalla on siinä tärkeä rooli. Voimme esimerkiksi tehdä kyselyn syrjinnän muodoista. Sitten keskustelemme oppilaskunnan kanssa kyselyn tuloksista, keksimme ideoita syrjintään puuttumiseen ja toteutamme ideat.
Oppilaskunnassa valta jaetaan tasaisesti sukupuolten kesken, eli jos minä poikana olen nyt puheenjohtaja, niin varapuheenjohtajan on oltava tyttö.
Me nuoret voimme keskustella syrjinnästä vanhempiemme ja sukulaistemme kanssa. Kun kohtelemme muita hyvin, meitä kohdellaan samoin. Eli meidän ei tule syrjiä muita.
Autamme ihmisiä ymmärtämään, että ketään ei saa syrjiä.
Salin, 15
Kerromme myös kyläyhteisöjen tapaamisissa, miksi syrjintä ole hyväksyttävää. Kyläkomitea koostuu aktiivisista kylän asukkaista. Heillä on tärkeä osa Nepalin yhteiskunnassa. Komitea kokoustaa joka kuukausi.
Oppilaskuntana haluamme mennä kokoukseen ja kysyä vanhemmilta ihmisiltä neuvoja, miten syrjinnän vastaisia käytäntöjä voidaan toteuttaa parhaiten. Toivomme, että he tukevat meitä ja sitä kuinka puutumme syrjintään. On hienoa saada vaikuttaa yhteisössämme.
Oikeus olla minä
On tärkeää, että kaikki saavat olla oma itsensä. Meidän pitää kuunnella sydäntämme ja tehdä asioita, jotka ovat meille tärkeitä.
Jos haluamme saavuttaa jotain, meidän tulee toimia sen eteen. Jos joku sanoo meille, ettei meidän kannata tehdä jotain, meidän ei pidä kuunnella heitä. Meidän nuorten pitää saada tehdä asioita, jotka itseä kiinnostavat.
On upea tunne, kun saa tehdä omanlaisia asioita. Kun meitä tuetaan ja meille annetaan mahdollisuuksia, tulee onnelliseksi. Onnistumisista saa olla ylpeä.”
*
Tässä jutussa on äänessä 15-vuotias Salin. Hän on yksi nepalilaisista nuorista Taksvärkin Oikeus olla minä -kampanjassa. Nuoret esittelevät kampanjassa oppilaskuntien toimintaa syrjintää vastaan.
Lue myös muiden oppilaskunta-aktiivien ajatuksia syrjinnästä! Hemrajin mielestä kaikkien tulee saada elää, kuten itse haluavat. Ishika on huomannut, että tytöt ja pojat kohtaavat erilaista syrjintää.
Taksvärkin Oikeus olla minä -kampanja kannustaa suomalaisia nuoria mukaan toimimaan oikeudenmukaisen maailman puolesta. Syrjintä, kiusaaminen ja sukupuolten välinen epätasa-arvo ovat nuoriin vaikuttavia ongelmia kaikkialla maailmassa. Taksvärkki-keräyksen 2020–2021 tuotolla nepalilaiset oppilaskunnat voivat jatkaa toimintaansa yhdenvertaisuuden puolustajina.
Oikeus olla minä -lyhytdokumentti Nepalin nuorista
Katso alta lyhytdokumentti Oikeus olla minä. Videolla Salin ja Chandani kertovat, kuinka he ratkaisevat syrjintään liittyviä haasteita ja saavat aikaan muutosta.
Ohje tekstitysten käyttöön Youtubessa
Tekstityksen saa päälle klikkaamalla valkoista ruutua videon oikeasta alareunasta. Voit vaihtaa tekstityksen kieltä (suomi, ruotsi tai englanti) ja säätää kirjainten kokoa ja taustaväriä, kun menet Tekstitykset-kohtaan klikkaamalla rataskuvaketta.
Haastattelu ja kuvat: Pamela Arslan
Käännös: Merina Rana Magar ja Elina Lindman