Nuortenryhmä Challengers on kevään mittaan tutustunut muuttoliikkeen teemoihin. Challengers on osa Olen eurooppalainen -hanketta, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä ymmärrystä muuttoliikkeestä sekä moninaistaa ihmisten mielikuvia eurooppalaisista identiteeteistä. Hankkeen tavoitteita on lähestytty kevään tapaamisissa vierailleiden asiantuntijoiden avulla.
”Ennen kaikkea olen tamperelainen”
Maaliskuun alussa vierailukerran teemana oli pakolaisuus. Maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi aiheesta tulikin ennalta arvaamattoman ajankohtainen. Asiantuntijavieraana nuorille puhumassa oli Ahmed Mesaedy. Ahmed on koulutukseltaan juristi ja sosionomi ja työskentelee tällä hetkellä sosiaaliohjaajana maahanmuuttotyössä.
Ahmed tuli Suomeen pakolaisena Irakista vuoden 2015 pakolaisaallon myötä. Hänet on myös valittu vuoden pakolaismieheksi 2021. Ahmed kertoi tapaamisessa nuorille muun muassa taustastaan, Suomeen kotoutumisesta ja kielitaidon merkityksestä sekä elämästään kahden hyvin erilaisen kulttuurin välissä. Identiteetistä puhuttaessa Ahmed kertoi olevansa ennen kaikkea tamperelainen. Hän kuitenkin pohti elämää kahden kulttuurin välillä ja sitä, millaisia haasteita kahden täysin erilaisen kulttuurin kohdatessa elämässään joutuu kohtaamaan. Hänen mukaansa Suomi on monessa asiassa tasa-arvoisempi. Irakissa taas ei vaadita samanlaista itsenäisyyttä: siellä ei asuta yksin ja siellä huolehditaan omista vanhemmista vanhainkodin asemasta. Aina elämä ei ole ollut helppoa, mutta kaikesta on selvitty. Ahmed on kiinnostunut maahanmuuttajien oikeuksien edistämisestä, ja sen lisäksi hän haluaisi joskus työskennellä jälleen lakimiehen ammatissaan, jossa hän ei ole toistaiseksi voinut työskennellä Suomessa kielitaitonsa vuoksi.
Muuttoliikkeeseen liittyy paljon myyttejä
Maaliskuun loppupuolen tapaamiskerralla muuttoliikettä käsiteltiin laajemmin, ennen kaikkea siirtolaisuuden ja siihen liittyvien myyttien kautta. Asiantuntijavieraana oli Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Saara Pellander. Saara on Saksasta Suomeen muuttanut muuttoliikkeen tutkija, jonka monipuolinen osaamisala siirtolaisuuteen liittyvistä kysymyksistä antoi nuorille ajateltavaa ja kattavan tietopaketin kevään projektia varten. Tiedontäyteisen esityksen sisältönä oli viisi erilaista myyttiä siirtolaisuudesta. Myytit käsittelivät siirtolaisuuden ja maahanmuuton välistä suhdetta, maahanmuuttajien taustoja, työllistymistä ja kotoutumista sekä rasismia.
Yksi esimerkki esitetyistä myyteistä koski uuteen maahan muuttavien kotoutumista. Väittämä kuului: “Maahan asettuminen vaikeutuu, jos maahanmuuttajat pysyvät liikaa omissa ryhmissään.” Tämä herätti myös pohdintaa nuorissa.
Saara pohti tätä suhteessa Espanjaan muuttaneisiin suomalaisiin. “Keiden pitää integroitua ja keiden ei” hän toteaa. Suomalaiset muuttavat hänen mukaansa Espanjaan ilman, että heidän tarvitsee osata kieltä, vaan he voivat olla toistensa seurassa ja viettää aikaa suomalaisissa kahviloissa ja ravintoloissa. “Hekään eivät integroidu espanjalaiseen yhteiskuntaan”.
Saaran mukaan ongelmaksi kotoutumiskysymys muodostuu siinä vaiheessa, kun huono-osaisuus, esimerkiksi työttömyys ja köyhyys, alkavat kasautua tietyille ihmisryhmille ja tietyille alueille. Ihmisten verkostoitumisen oman kieliryhmän parissa hän näkee myönteisenä. Hänen mukaansa se on luonnollinen tapa verkostoitua ja saada tietoa, ja täten jopa edistää ihmisten sopeutumista uuteen paikkaan.
Keskustelua pakolaisuuden juurisyistä
Molempien vierailuiden jälkeen nuoret saivat keskustella aiheista pienryhmissä pohdintatehtävien avulla. Nuoret keskustelivat siitä, millaisia erilaisia syitä pakolaisuuden taustalla on. Lisäksi he pohtivat, suhtaudutaanko ukrainalaisiin pakolaisiin eri tavoin kuin esimerkiksi Lähi-Idästä tuleviin pakolaisiin ja mitä syitä erilaisen suhtautumisen taustalla voi olla. Siirtolaisuudesta ja sen myyteistä keskustellessa nuorille jäi ennen kaikkea mieleen se, kuinka pakolaisten osuus maahanmuuttajista onkin varsin pieni. Monella oli se mielikuva, että maahanmuuttajataustaiset tulevat jostain kauempaa esimerkiksi turvapaikanhakijoina, mutta todellisuudessa suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on Virosta ja Venäjältä.
Nuoret luovat keväällä taideprojektin hankkeen teemoihin liittyen. Asiantuntijavieraiden tavoitteena oli antaa tähän tietoa ja inspiraatiota. Aiemmin keväällä Challengersien vieraana olikin myös Warda Ahmed, joka kertoi taiteella vaikuttamisesta omien töidensä kautta. Taidemuodon projektin toteuttamistavaksi nuoret saavat päättää itse.
Teksti: Noora Huttunen