Klikkaa maan nimeä lukeaksesi koosteen Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankkeen tavoitteista ja tuloksista.
Kehitysyhteistyöhankkeidemme väli- ja loppuarvioinnit ovat luettavissa täällä.
MALAWI
Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Malawissa käynnistyi vuoden 2018 alussa. Hankkeessa tuetaan nuorten ryhmien perustamista ja toimintaa kyläyhteisöissä. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestön CYECEn kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Ääni tytöille -kampanja lukuvuonna 2017–2018. Lisää tietoa hankkeesta.
Ääni tytöille -sivustolta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä oppituntitehtäviä, tietoa sekä video- ja kuvamateriaaleja koulujen globaalikasvatuksessa käytettäväksi.
NEPAL
Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Nepalissa käynnistyi vuoden 2016 alussa. Hankkeessa tuetaan oppilaskuntien perustamista ja niiden työtä paremman kouluympäristön ja yhdenvertaisuuden puolesta kyläkouluissa Nepalissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestön ECCAn kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Koulutus murtaa muureja -kampanja lukuvuonna 2015–2016. Lisää tietoa hankkeesta.
KENIA
Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Keniassa käynnistyi vuoden 2015 alussa. Hankkeessa perustetaan slummeissa asuville katunuorille omia toimintaryhmiä ja yhdistyksiä, joissa vertaistuen saamisen lisäksi pääsee oppimaan ammatin ja ansaitsemaan rahaa työllään. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestön Undugu Society of Kenyan kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Arjen idolit -kampanja lukuvuonna 2014–2015. Lisää tietoa hankkeesta.
SAMBIA
Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Sambiassa käynnistyi vuoden 2015 alussa. Hankkeessa katulapset ja -nuoret oppivat elämänhallintataitoja ja pyrkivät vaikuttamaan katulasten oikeuksien toteutumiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestön Barefeet Theatren kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Arjen idolit -kampanja lukuvuonna 2014–2015. Lisää tietoa hankkeesta.
SIERRA LEONE
Uuden hankkeen suunnittelu 2018
Taksvärkki ry:n ja sen sierraleonelaisen yhteistyökumppanin CCYAn (Center for Coordination of Youth Activities) kehitysyhteistyöhanke Giving Voice to the Youth of Sierra Leone päättyi vuoden 2017 lopussa.
Yhteistyö CCYA:n kanssa jatkuu vuonna 2018, jonka aikana valmistellaan uutta hanketta vuosille 2019–2021. Osana uuden hankkeen valmistelua käydään läpi CCYA:n taloushallinnon prosessit ja kehitetään niitä sekä tutustutaan Outcome Mapping -lähestymistapaan hankkeen suunnittelussa ja seurannassa. Uuden hankkeen suunnittelutyöpaja on ajoitettu vuoden 2019 alkuun ja hankkeen suunnitellaan alkavan vuoden 2019 puolivälin jälkeen.
GUATEMALA
Uuden hankkeen suunnittelu 2018
Taksvärkki ry:n ja sen guatemalalaisen yhteistyökumppanin PAMI:n (Programa de Atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y Adolescencia) kehitysyhteistyöhanke Nuorisoryhmät poliittisen kansalaisuuden rakentajina Guatemalassa päättyi vuoden 2017 lopussa. Yhteistyö PAMI:n kanssa jatkuu vuonna 2018, jonka aikana suunnitellaan uutta hanketta vuosille 2019–2021. Osana uuden hankkeen valmistelua lasten ja nuorten oikeuksien tilanteesta tehdään kattava selvitys hankealueella (Chimaltenango) sekä osallistetaan nuoria ja eri sidosryhmiä hankkeen suunnitteluun. Lisäksi vahvistetaan kumppanin toimintakapasiteettia ja osaamista esimerkiksi Outcome Mapping-lähestymistapaan liittyen. Uuden hankkeen on suunniteltu alkavan vuoden 2019 alussa.
KÄYNNISSÄ OLEVIEN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEIDEN TAVOITTEET JA TULOKSET
MALAWI ^
Ääni tytöille: Tyttöjen voimaantuminen, osallistuminen päätöksentekoon ja koulutuksen edistämishanke 2018–2020
Mistä on kyse?
Malawin 17-miljoonainen väestö on hyvin nuorta: 52 prosenttia väestöstä on lapsia, eli alle 18-vuotiaita. Myös nuoriso on erittäin suuri väestönryhmä, joten useampi kuin joka kolmas malawilainen on 10 – 24-vuotias. Suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelystä ja noin puolet elää köyhyysrajan alapuolella.
Nuoret kohtaavat monenlaisia haasteita Malawissa. Näistä merkittävimpiä ovat työttömyys, lapsiavioliitot ja teiniraskaudet, HIV, AIDS ja muut sukupuolitaudit, päihteet sekä puutteelliset koulutusmahdollisuudet. Ilmaisesta peruskoulusta huolimatta lasten peruskoulunkäyntiprosentti oli vuonna 2014 arviolta vain 85 %. Koulutuksen laatua heikentävät muun muassa opettajien huono pätevyys sekä heidän riittämättömyytensä suurille oppilasmäärille. Myös maan kouluverkosto on puutteellinen, mikä rajoittaa lasten ja nuorten kouluun pääsyä etenkin maaseudulla. Lisäksi opetuskieli voi olla haaste oppimiselle, mikäli oppilaat eivät peruskoulun viidenteen luokkaan mennessä ole oppineet riittävän hyvin englantia, tai jos jo chichewaksi tapahtuva opetus vaikeuttaa ymmärtämistä.
Vielä alakoulussa tyttöjen ja poikien suhde on ihanteellinen 1:1 ja keskeyttämisluvut pysyvät tasavertaisina. 11–13-vuotiaista lähes kaikki sukupuolesta riippumatta jatkavat koulussa. Tyttöjen koulunkäynnissä alkaa kuitenkin näkyä selkeää eroa poikiin verrattuna 14–17-vuoden iässä, ja enää alle kolmasosa 18–19-vuotiaista tytöistä on yhä koulussa. 17-vuotiaista koululaisista vain 41 % on tyttöjä ja 18-vuotiaiden joukossa määrä on laskenut 39 prosenttiin.
Tyttöjen koulutuksen ja osallistumisen tiellä on monia esteitä etenkin malawilaisissa kyläyhteisöissä. Koska yläkouluikäisten joukossa koulua käyvien tyttöjen määrä romahtaa, jäävät tytöt vaille tärkeitä tietoja ja taitoja, jotka edesauttaisivat heidän työllistymistään ja kehittäisivät heidän elämänhallintataitojansa terveyteen, hygieniaan ja tunne-elämään liittyvissä asioissa. Vähäinen tieto seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä perhesuunnittelusta johtaa teiniraskauksiin, jotka ovat hyvin yleisiä ja hankaloittavat etenkin tyttöjen koulunkäyntiä varhaisten avioliittojen, köyhyyden ja perhevelvollisuuksien ohella. Nämä tekijät vaikuttavat väistämättä myös toisiinsa. Naimisiin meneminen on perinteisesti raskauden seurausta, joten se vaikuttaa myös poikien koulunkäyntiin, sillä pojista tulee nuorina perheidensä elättäjiä. Ylipäänsä lasten koulutukseen liittyvien kulujen kattaminen on haastavaa köyhille perheille, joissa myös lasten ja nuorten merkitys työvoimana korostuu. Valitettavan usein etenkin tytöt joutuvat jäämään kotiin, eikä tyttöjen koulunkäyntiä nähdä arvokkaana sijoituksena heidän oman tulevaisuuden tai perheen tulevaisuuden kannalta.
Hankkeen tavoitteet ja toiminta
Ääni tytöille -hankkeen toteutuksesta vastaa Taksvärkin paikallinen yhteistyökumppani Centre for Youth Empowerment and Civic Education (CYECE). Hanke toteutetaan Saliman alueella Malawissa ja sen erityisenä kohderyhmänä ovat 10–24-vuotiaat tytöt ja nuoret naiset.
Hankkeen tavoitteena on voimaannuttaa tyttöjä ja nuoria naisia, edistää heidän kykyjään tehdä informoituja päätöksiä ja valintoja elämässään, sekä yleisesti lisätä tyttöjen päätösvaltaa koulutukseen, seksuaalisuuteen sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuteen ja -terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hankkeessa tehdään työtä haitallisten perinteisten ja kulttuuristen käytäntöjen eliminoimiseksi yhteisöissä, sillä nämä estävät tyttöjen oikeuksien kokonaisvaltaisen toteutumisen. Perinteiset käytännöt ajavat tyttöjä seksisuhteisiin hyvin varhaisessa iässä, usein vaistoin omaa tahtoaan, aiheuttaen edelleen teiniraskauksia, HIV-tartuntoja ja koulupudokkaita.
Hankkeen toisena tavoitteena on vahvistaa yhteisö- ja piiritason sidosryhmien ja vastuunkantajien osaamista tyttöjen oikeuksiin, koulunkäynnin tukemiseen, sekä inklusiiviseen koulutukseen liittyen. Kumppanijärjestön CYECE:n kapasiteetin kehittäminen on myös yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista. Hanke pyrkii tavoittamaan yhteensä 3 000 tyttöä ja 600 poikaa, ja sen ensimmäinen vaihe jatkuu vuoden 2020 loppuun asti.
Lapsiavioliitot, teiniraskaudet, HIV/AIDS, puutteellinen tieto seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä köyhyys ovat merkittävimpiä haasteita tyttöjen hyvinvoinnille Malawissa. Nämä haasteet vaikuttavat myös toisiinsa erottamattomasti. Hankkeessa järjestetäänkin koulutuksia, joissa tytöt ja nuoret naiset voivat opiskella erilaisia elämänhallintaan ja osallistumiseen liittyviä taitoja. Tytöt kohtaavat Malawissa sukupuolensa vuoksi haasteita, jotka kumpuavat yleisestä asenneilmapiiristä, vanhoista ennakkoluuloista ja perinteistä. Hanke tukee tyttöjen osallistumista yhteisöissä perustettavien tyttöjen ja nuorten kerhojen sekä tytöille suunnattujen koulutusten ja erilaisten osallistumis- ja keskustelufoorumien kautta. Näitä ovat muun muassa tyttöjen kongressi ja tyttöjen leirit, joilla tytöt pääsevät jakamaan kokemuksia ja tietoa, vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin sekä muodostamaan tärkeitä verkostoja, joita tytöiltä ja nuorilta naisilta usein puuttuu. Yhden onnistuminen voi saada lukuisat muut motivoitumaan ja toimimaan tyttöjen oikeuksien ja osallisuuden puolesta.
Ympäröivän yhteisön ja opettajien asenteet vaikuttavat merkittävällä tavalla myös tyttöjen koulunkäyntiin ja koulumenestykseen. Heikkoa koulumenestystä pidetään usein tyttöjen ominaispiirteenä, eikä sosiaalisen ympäristön aiheuttamana lopputuloksena. Ennakkoluuloisia ja tyttöjen taitoja vähätteleviä asenteita löytyy niin tyttöjen itsensä, kuin myös poikien, vanhempien ja opettajien keskuudesta. Hankkeessa koulutetaankin erilaisia sidosryhmiä, kuten opettajia ja kyläpäälliköitä lasten oikeuksista ja nuorten merkityksellisestä osallistumisesta. Koulutusten avulla esimerkiksi opettajat saavat todenperäistä tietoa lapsen oikeuksista, tyttöjen ja poikien kyvyistä sekä tasavertaisuudesta. Lisäksi he saavat käytännön työvälineitä tukeakseen tyttöjä ja heidän merkityksellistä osallistumistaan. Asennemuutoksen myötä opettajat saavat myös mahdollisuuden tukea tyttöjen koulunkäyntiä sekä toimia roolimalleina kouluissa ja yhteisöissä.
Myös tytöt omaksuvat ympäröivän yhteisön asenteet: he näkevät itsensä negatiivisesti ja aliarvioivat omia kykyjään. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin todenneet tapahtuvien asennemuutoksien vaikuttavan tilanteeseen merkittävästi. Hankkeen puitteissa tuetaan myös vanhempien osaamista lastensa koulunkäynnin tukemiseksi. Lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus neuvontaan (counselling sessions). Myös poikia koulutetaan lasten oikeuksiin ja tyttöjen osallistumiseen liittyen, ja heille tarjotaan eväitä toimia tyttöjen koulunkäynnin ja hyvinvoinnin puolestapuhujina omista lähtökohdistaan käsin. Hankkeessa järjestetään myös yhteisön kesken pidettäviä tapaamisia, joiden tavoitteena on edistää yhteisön tietoisuutta lasten oikeuksista, oikeuksien toteutumisen esteistä ja eri toimijoiden vastuista lasten oikeuksiin liittyen. Lisäksi yhteisön tapaamisissa on tarkoitus tehdä toimintasuunnitelmia ja mobilisoida yhteisön jäseniä toimimaan lasten ja tyttöjen oikeuksien puolesta.
Yhteisöillä onkin merkittävä rooli myös lapsiavioliittojen kieltämisen ja tyttöjen hyvinvoinnin käytännön toteutuksessa. Yhteisöjen päälliköillä on paljon vaikutusvaltaa ja kylätason sääntöjä (community by-laws) noudatetaan usein uskollisesti. Kyläpäällikköjen keskuudessa tapahtuvaa positiivista muutosta on jo tapahtunut Malawissa, ja hankkeessa tähän panostetaan kouluttamalla kyläpäälliköitä, sekä tukemalla päälliköiden ja tyttöjen välistä dialogia, kyläsääntöjen kehittämistä ja toimeenpanoa. Tämän, sekä tyttöjen tietotaidon lisäämisen ja voimaantumisen, kautta pyritään edistämään tyttöjen asemaa ja osallistumismahdollisuuksia heitä koskevissa kysymyksissä, sekä toisaalta löytää keinoja pureutua tyttöjen kohtaamiin merkittävimpiin haasteisiin (aikainen raskaus, avioliitto, koulun keskeyttäminen ja köyhyys), jotka muodostavat noidankehän ja aiheuttavat sukupolvesta toiseen periytyvää köyhyyttä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia.
Tulokset
Hanke käynnistyi keväällä 2018, jonka aikana CYECE järjesti Salimassa sidosryhmätapaamisia, joissa etenkin piiritason päättäjiä ja virkamiehiä kuullaan ja heille jaetaan tietoa hankkeeseen liittyen. Toukokuussa CYECE:n työntekijöille järjestettiin vammaisinkluusio-koulutus, ja hankkeen kohde- ja sidosryhmiä osallistettiin hankkeen tavoitteiden ja seurannan suunnittelussa. Hankkeen varsinaiset aktiviteetit käynnistyvät kunnolla kesän ja syksyn aikana. Syksyllä tehdään myös lähtötasoselvitys, jota vasten hankkeen tuloksia arvioidaan ja todennetaan.
NEPAL ^
Nepalilaiset nuoret lapsi- ja ympäristöystävällisten kyläkoulujen kehittäjinä -hanke 2016–2018
Mistä on kyse?
Nepalin maaseudun kyläkoulujen nuorilla on voitettavanaan lukuisia haasteita. Monien vanhemmat eivät ymmärrä koulutuksen merkitystä ja etenkin tyttöjen koulunkäyntiä saatetaan pitää ajanhukkana. Liian monesta koulusta puuttuu puhdas juomavesi ja kunnolliset vessat, mikä edistää tartuntatautien leviämistä ja vähentää koulujen houkuttelevuutta. Kunnollisten, ovellisten vessojen puuttuminen on jopa keskeinen syy tyttöjen koulunkäynnin keskeytykselle. Myös sukupuoleen ja sosiaaliseen statukseen liittyvä syrjintä on todellinen ongelma, eikä lasten ja nuorten mielipiteitä oteta huomioon. Kyläkoulujen opettajat eivät aina ole motivoituneita työhönsä ja koulujen hallinto on tehotonta. Kyläkoulujen kehittämiseen ei käytetä resursseja, vaikka se olisi mahdollista.
Hankkeen tavoitteet ja toiminta
Hankkeen toteutuksesta vastaa nepalilainen kansalaisjärjestö ECCA (Environmental Camps for Conservation Awareness), joka on työskennellyt vuodesta 1987 lähtien ympäristökasvatuksen, maaseutukehityksen ja kouluympäristöjen kehittämisen parissa.
Hankkeessa kehitetään kyläkoulujen opiskeluolosuhteita tukemalla oppilaskuntatoimintaa sekä vahvistamalla oppilaskuntien, vanhempain- ja opettajainyhdistysten, opetusviranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi kunnostetaan tai parannetaan hankekoulujen opiskelutiloja, vessoja ja puhtaan juomaveden järjestelmiä. Vähävaraisten lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen, kastittomien ja muiden haavoittuvaisessa asemassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan ja siten edistetään yhdenvertaisuuden periaatetta hankekouluissa. Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumismahdollisuuksia oman kouluympäristönsä ja yhteisöjensä kehittämiseen. Kehittämistyö toteutuu eri sidosryhmien (oppilaat, opettajat, viranomaiset) yhteistyönä laadittavien koulujen kehittämissuunnitelmien kautta.
Hankkeen myötä parannetaan koulutuksen laatua kehittämällä kyläkoulujen oppimisympäristöä. Tähän sisältyy kunnolliset tilat opiskelulle, puhdas juomavesi, puhdas vihreä ympäristö, hygieeniset vessat sekä toimiva yhteistyö oppilaiden, opettajien, vanhempien ja kouluviranomaisten välillä. Samalla nuoret levittävät hankkeen myötä oppimaansa ympäristöasioihin ja terveyteen liittyvää tietoa ja hyviä käytäntöjä laajemmin yhteisöissään.
Tulokset
Hanke käynnistyi vuoden 2015 lopussa kouluttamalla 20 vapaaehtoista vertaiskouluttajaa, jotka järjestävät kyläkoulujen oppilaskunta-aktiiveille koulutuksia ja toimivat oppilaskuntatoiminnan tukihenkilöinä. Oppilaskunta-aktiiveille on järjestetty viikonloppukoulutuksia, ECCA-leirejä, joissa nuoret saavat eväitä oppilaskuntatoimintaan ja vaikuttamistyöhön sekä tietoa puhtaan veden, hygienian ja ympäristön merkityksestä. Leirien aikana oppilaskunnat laativat toimintasuunnitelmia ja aktivoituivat toimimaan vuosien 2016 – 2017 aikana omissa kouluissaan ja yhteisöissään tärkeiden asioiden parissa. Esimerkiksi vuonna 2017 oppilaskunnat järjestäytyivät ja jakoivat elintärkeää vesi- ja sanitaatiohygieniaan liittyvää tietoa yhteisöjen jäsenille Jhapassa, jossa monsuunisateiden nostattamat tulvat saastuttivat vesivaroja.
Hankkeessa on myös koulutettu eri sidosryhmiä kouluviranomaisista kyläkoulujen edustajiin. Koulutuksissa opittujen taitojen avulla sidosryhmät ovat voineet visioida, suunnitella ja toteuttaa koulujen kehittämistyötä sekä jakaa kehittämiseen liittyviä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimijoiden yhteistapaamisissa.
Vuonna 2017 hankkeen tuloksena parannettiin juomaveden laatua hankealueella toimittamalla yhdeksään kouluun vesipulloja ja vedenpuhdistukseen tarkoitettuja suodattimia, joita koulu hallinnoi. Näihin kouluihin rakennettiin lisäksi myös erilliset tyttöjen vessat, jotka mahdollistavat tyttöjen koulunkäynnin vähentämällä poissaoloja esimerkiksi kuukautisten aikaan. Myös poikien vessoja paranneltiin. Kaikkiin kolmeentoista hankekouluun perustettiin lisäksi rahasto, jonka kautta koulujen sidosryhmät huolehtivat vesi- ja sanitaatiopalvelujen kunnostamisesta ja ylläpidosta. Hankkeesta teetetään syksyn 2018 aikana ulkopuolinen väliarviointi, jossa tarkastellaan hankkeen tuloksia, toimintatapoja ja kestävyyttä.
KENIA ^
Arjen idolit – katunuorten elämänhallinta- ja ammattikoulutus sekä ennaltaehkäisevä työ yhteisöissä 2015–2019
Mistä on kyse?
Keniassa asuu noin 47 miljoonaa ihmistä ja maan asukasluku kasvaa vuosittain noin miljoonalla asukkaalla. Kenian asukkaista 50 % on alle 24-vuotiaita ja noin 36 % sen kaikista asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti lapset ja nuoret, jotka ovat köyhiä ja muuten syrjityistä väestöryhmistä, ovat alttiimpia haasteille, kuten heikoille mahdollisuuksille koulunkäyntiin, terveyspalveluihin ja työllistymiseen. Yleisesti arvioidaan, että 43 %:lla Kenian nuorista (15–24 v.) ei ole tarvittavia taitoja, joiden avulla he voisivat työllistyä elättääkseen itsensä. Köyhyyden lisäksi tämä lisää nuorten epäsosiaalista käyttäytymistä ja ajaa heitä rikolliseen toimintaan. Köyhistä perheistä tulevat kenialaiset nuoret ovat myös joutuneet usein lapsuutensa aikana hyväksikäytetyiksi sekä kohtaamaan väkivaltaa, hylkäämistä, lapsiprostituutiota tai huumeiden käyttöä. Osa lapsista ja nuorista on turvautunut heille haitallisiin ansaintamenetelmiin, kuten jätteiden keräämiseen ja lajitteluun, kerjäämiseen tai varasteluun kaduilla. Näiden syiden vuoksi nuoret tarvitsevat tukea, ammatillista koulutusta ja elämänhallintakoulutusta löytääkseen itselleen sopivia väyliä ulos köyhyydestä.
Hankkeen tavoitteet ja toiminta
Taksvärkki ry:n rahoittama hanke toteutetaan yhdessä Undugu Society of Kenya:n (USK) kanssa Nairobin ja Kisumun kunta-alueilla, joilla USK on toiminut jo pitkään. Hankeessa pyritään parantamaan kadulla elävien lasten ja nuorten asemaa sekä lisäämään heidän mahdollisuuksiaan parempaan elämään ja hyvinvointiin. Ennen kaikkea hanke pyrkii tarjoamaan elämänhallintataitoihin liittyvää koulutusta, perus- ja ammatillista koulutusta sekä oppia pienyritysten perustamiseen. USK on kehittänyt tätä varten oman työmenetelmän, jossa kaduilla asuvat ja työskentelevät lapset ja nuoret perustavat omia yhdistyksiä. Yhdistyksissä he oppivat yhdessä yllä mainittuja taitoja ja harjoittelevat pitämään huolta itsestään ja toisistaan. Hankkeessa tehdään myös tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten vanhempien ja huoltajien, opettajien sekä paikallisviranomaisten kanssa, jotta nuoret pärjäisivät yhteisöissään kadulle päätymisen sijaan. Yhdessä muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä median kanssa pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin, jotta niitä rakenteita, jotka ajavat nuoria kadulle, saataisiin korjattua.
Tulokset
Hanke alkoi tammikuussa 2015. Ensimmäisen vuoden aikana perustettiin 20 katunuorten (enemmistö 18–24-vuotiaita) yhdistystä, joissa toimii noin 400 jäsentä. Yhdistyksien nuorille on annettu koulutusta elämänhallintataidoissa sekä vertaistuki- ja yhdistystoiminnassa. Edistyneimpien yhdistyksien jäsenille on annettu koulutusta yrittäjyyden taidoista, ja heitä on myös koulutettu ammatteihin oppisopimuksilla. 150 vanhempaa on osallistunut tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin, joiden teemoina ovat olleet muun muassa Undugun oman perheterapian menetelmät, vanhemmuuden ja elämänhallinnan taidot, ryhmässä toimiminen sekä lasten oikeudet. Kisumussa ja Nairobissa toimii yhteensä 10 vanhempainryhmää, jotka puuttuvat ihmisoikeusrikkomuksiin ja tukevat yhteisöjensä nuoria heidän kohtaamissaan haasteissa. Lisäksi kymmenestä Nairobin ja Kisumun koulusta on koulutettu opettajia lasten oikeuksista sekä opetettu heitä perustamaan lasten oikeuksien kerhoja. Hankkeessa on tehty resurssien puitteissa myös media- ja järjestöyhteistyötä.
Yhdistykset ovat kehittyneet hankkeen aikana hyvin ja noin puolet ovat toisella tai kolmannella tasolla USK:n määrittelemistä neljästä yhdistyksien kehitystasoista: formative, capacity building, empowerment ja disintegration. Kehittyneemmillä yhdistyksillä on omaa varainkeruu- ja lainoitustoimintaa ja sen jäsenillä omia pienyrityksiä. Ryhmät osallistuvat myös eri tavoin yhteisöjensä kehittämiseen, kuten siivouspäiviä järjestämällä tai tukemalla alueen vähävaraisten perheiden lapsia ja vanhuksia.
Kymmenet nuoret ovat saaneet joko virallisen henkilöllisyystodistuksen tai USK:n henkilökortin, ovat tietoisempia oikeuksistaan, käyttävät huomattavasti aikaisempaa vähemmän huumeita ja alkoholia sekä pystyvät ryhminä tukemaan jäseniään väärinkäytösten edessä. Tämän seurauksena poliisin häirintä ja muiden aikuisten lapsiin sekä nuoriin kohdistama hyväksikäyttö on vähentynyt. Viranomaiset tukevat yhdistysten toimintaa muun muassa osoittamalla niille toimintatiloja sen sijaan, että nuorisoryhmien toimintaa syytettäisiin lainvastaiseksi ja koitettaisiin estää sitä, kuten ennen hanketta tapahtui.
Vuoden 2017 toisella puoliskolla Kenian presidentinvaalit heikensivät Undugun yhteistyömahdollisuuksia nuorten kanssa, kun jännittynyt ilmapiiri esti toiminnan slummeissa. Haavoittuvassa asemassa elävät nuoret ovat yhdistystoiminnastaan huolimatta edelleen helppo kohde myös poliittiselle hyväksikäytölle. Toisaalta kolmen vuoden työn jälkeen on myös esimerkkejä, joissa yhdistysten jäseniä on hyväksytty virallisiin päätöksentekoelimiin paikallistasolla, kuten yhteisöjen turvallisuutta valvoviin komiteoihin.
SAMBIA ^
Arjen idolit – nuorten toimintaryhmien vahvistaminen katulasten oikeuksien puolustajina -hanke 2015–2019
Mistä on kyse?
Sambian väestö on nuorta: 66 % maan väestöstä on alle 24-vuotiaita. Sambian nuorilla (18–35 –vuotiaat) on tulevaisuudessa tärkeä rooli niin maan taloudellisessa kuin yhteiskunnallisessakin kehityksessä, sillä lähes puolet maan nuorista asuu kaupunkialueilla. Samaan aikaan Sambian 14-miljoonaisesta väestöstä 1,4 miljoonaa lasta elää orpoina esimerkiksi siksi, että heidän vanhempansa ovat kuolleet AIDS:in seurauksena. Köyhyyden lisäksi yli 90 000 sambialaislasta ja -nuorta kärsii estettävissä olevista sairauksista samalla kun tuhannet lapset ovat alttiita hyväksikäytölle. Nämä seikat, muiden syiden ohella, ovat ajaneet lapsia kaduille asumaan tai työskentelemään.
Hankkeen tavoitteet ja toiminta
Barefeet Children’s Council -hankkeen toteutuksesta vastaa sambialainen Barefeet Theatre -järjestö, jonka työ perustuu sosiaaliseen teatteriin ja akrobatiaan. Barefeet on perustanut Lusakaan lasten ja nuorten neuvoston (Barefeet Children’s Council, BCC), joka auttaa haavoittuvassa asemassa eläviä lapsia ja nuoria ottamaan oman elämänsä ohjat käsiinsä. Työ keskittyy parantamaan lasten ja nuorten itsetuntoa sekä antamaan heille elämänhallinta- ja kansalaistaitoihin liittyvää koulutusta. BCC tarjoaa nuorille myös tukiverkoston, jonka kautta he pystyvät vaikuttamaan Sambian lasten ja nuorten haasteisiin laajasti. Hankkeen turvin Barefeet vahvistaa BCC:n rakenteita sekä laajentaa ja vakiinnuttaa nuorten neuvoston toiminnan myös kahteen muuhun Sambian kaupunkiin – Livingstoneen ja Kaomaan. Hanke pyrkii vaikuttamaan päättäjien ja samalla koko Sambian väestön tietoihin ja asenteisiin, jotta lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus parempaan ja turvallisempaan elämään. Lasten ja nuorten oppiessa ottamaan vastuuta omasta elämästään, he pystyvät toimimaan roolimallina toisille lapsille ja nuorille ja samalla auttamaan heitä.
Tulokset
Hanke alkoi loppuvuonna 2014 hankekoordinaattorin palkkaamisella ja taustamateriaalin keräämisellä. Vuonna 2015 hanke keskittyi Barefeetin ja BCC:n organisaation kehittämiseen, BCC:n hallintojärjestelmien vakiinnuttamiseen ja koulutukseen, jotta Barefeet olisi valmis aloittamaan toimintansa laajentamisen pääkaupunki Lusakan ulkopuolelle. Kaoman ja Livingstonen nuorten neuvostot ovat olleet toiminnassa vuoden 2016 alusta ja niitä on tuettu koulutuksin ja vierailuin kiinteässä yhteistyössä Lusaka BCC:n kanssa. Kaikkien neuvostojen noin 100 jäsentä ovat saaneet koulutusta muun muassa johtajuus- ja vaikuttamistaidoissa sekä tiedotusta nuorten oikeuksista ja esimerkiksi seksuaaliterveydestä eri asiantuntijatahoja Sambiasta ja ulkomailta hyödyntäen. Itsetuntoa ja ilmaisua kehittäviä työpajoja ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Barefeetin omat työntekijät.
Neuvostojen nuoret järjestävät säännöllisin väliajoin tempauksia ja esityksiä yhteisöissään, jotta yhteisöjen jäsenet ja etenkin muut haavoittuvassa asemassa elävät nuoret saisivat tietoja sekä oikeuksistaan että BCC:n toiminnasta ja tavoitteista. Neuvostojen vahvistuminen ja jäsenten oma aktiivisuus näkyy myös uusissa kumppanuuksissa sekä tavoissa kehittää ja seurata omaa toimintaa. Uusia kumppanuuksia on saatu niin paikallisista viranomaisista kuin kansainvälisistä tahoistakin, kuten PLAN ja Euroopan Unionin komissio Sambiassa. Nuoret ovat itse raportoineet murroksesta sekä heidän omissa kyvyissään esiintyä ja ilmaista itseään yhteisössään että hyväksynnässä, jota he saavat vanhemmiltaan, yhteisön muilta aikuisilta sekä kohtaamiltaan nuorilta. Vuonna 2018 keskitytään jäsenten kouluttajantaitojen vahvistamiseen, jotta jokainen jäsen voisi jakaa saamaansa oppia muille nuorille omissa yhteisöissään.
SIERRA LEONE ^
Tuki Sierra Leonen nuorten koulutukselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle -hanke 2014–2016
Mistä on kyse?
Sierra Leonen 5 miljoonasta asukkaasta noin 61 % on alle 24-vuotiaita. Yli 60 % maan väestöstä asuu maaseudulla. Erityisesti nuorille sisällissodan vuodet 1991–2002 olivat rankkoja: perheiden menetys ja koulutuksen puute tarjoaa huteran pohjan kehitykselle. Yli 70 % nuorista (15–34-vuotiaat) on nyt työttömiä. Myös lukutaidottomuus on suurta: 52 % nuorista (15–24-vuotiaat) naisista ja 33 % nuorista miehistä on lukutaidottomia. Sierra Leonen tilanteeseen on vaikuttanut myös vuosina 2014–2015 maahan levinnyt Ebola-epidemia. Tauti tappoi noin 4 000 ihmistä 14 000 tartunnan saaneesta. Epidemian hillitsemiseksi maahan julistettiin liikkumiskielto ja koulut suljettiin lähes vuoden ajaksi.
Sukupuolten välinen epätasa-arvo on yhä Sierra Leonessa suurta, ja naiset kohtaavat monenlaista syrjintää yhteiskunnassa. Naisen asemaan vaikuttavat merkittävästi perinteiset arvot ja käsitykset, joissa korostuu naisen asema äitinä ja perheen omaisuutena. Lisäksi uskonto on määrittävä tekijä, sillä esimerkiksi paikalliset uskonnot ja islam sallivat miehen moniavioisuuden. Mm. järjestetyt ja alaikäisten avioliitot ovat yleisiä. Teiniraskauden on kokenut 68 % 12–20-vuotiaista nuorista naisista. Avioituminen, lapsen saaminen tai kotitöiden teon vaatimukset köyhyysongelmien lisäksi saavat erityisesti nuoret tytöt päättämään koulunsa, ennen kuin heillä on riittävät valmiudet työllistymiseen ja oman elämän hallintaan.
Hankkeen tavoitteet ja toiminta
Taksvärkki ry:n rahoittama hanke yhdessä Center for Coordination of Youth Activities (CCYA) kanssa toimii neljässä piirikunnassa Sierra Leonessa: Port Lokossa, Bossa, Moyambassa ja Western Arean piirikunnassa Freetownin ympäristössä. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten koulutusta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta kehittämällä nuorten elämänhallintataitoja ja peruskoulutusta sekä taitoja ja välineitä osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret naiset ja vammaiset, joiden oikeutta koulutukseen väheksytään etenkin maaseudulla. Hanke pyrkiikin vaikuttamaan myös kansallisella tasolla nuorisoon, koulutukseen, vammaisuuteen ja sukupuolikysymyksiin liittyvään päätöksentekoon.
Tulokset
Hanke alkoi helmikuussa 2014. Tausta- ja lähtötason selvityksien jälkeen hankkeen neuvoa-antavan komitean jäsenet sekä kylissä kiertävät vapaaehtoiset kouluttajat valittiin. Varsinainen työ nuorten kanssa alkoi heinäkuussa 2014. Hankkeessa on järjestetty koulutusta nuorille perus- ja elämänhallintataidoissa sekä yrittäjyydessä, sekä tuettu nuorten ryhmien järjestäytymistä ja niiden pienimuotoista säästö- ja lainatoimintaa. Hankkeen turvin on tuettu niiden tyttöjen ja nuorten naisten koulutusta, jotka ovat joutuneet esim. raskauden vuoksi jättämään koulun kesken. Peruskoulun päättökokeen on suorittanut onnistuneesti 235 hankkeen tukemaan tyttöä ja heidän jatkokoulutus on siten mahdollistunut. Hankkeen tuottamia esimerkkejä tyttöjen kouluttamisen merkityksestä on käytetty hyväksi myös CCYA:n vaikuttamistyössä Second Chance Education -politiikan luomiseksi maahan. Lisäksi yhteistyötä tehdään paikallistasolla kyläpäälliköiden kanssa. Nuorten oikeuksien toteutumista on turvattu luomalla yhteisöjen säännöstöjä (by-laws) koskien esimerkiksi yhteisön jäsenten välienselvittelyä tai seksuaalista häirintää. CCYA mobilisoimia nuoria on kuultu myös valtakunnallisella tasolla kuten maan perustuslakiuudistuksen yhteydessä.
GUATEMALA ^
Nuorisoryhmät poliittisen kansalaisuuden rakentajina Guatemalassa -hanke 2013–2017
Mistä on kyse?
Guatemalan väestöstä suurin osa on nuoria: jopa puolet guatemalalaisista on alle 20-vuotiaita ja yli 70% alle 30-vuotiaita. Sosiaaliset ongelmat kuten väkivalta, turvattomuus, korruptio ja rikoksista rankaisemattomuus, köyhyys ja peruspalvelujen heikko taso aiheuttavat vakavia riskejä tasapainoiselle aikuiseksi kasvamiselle. Lasten ja nuorten asiat eivät kuitenkaan ole päättäjien tärkeysjärjestyksessä korkealla: kuntien investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat vähäisiä, eikä päätöksiä tehdä oikeusperustaisesti. Toisaalta aikuiskeskeinen toimintakulttuuri estää nuoria saamasta ääntään kuuluville, vaikka kuntien päättäjillä on velvollisuus osallistaa ja kuulla nuoria heitä koskevista asioista päätettäessä.
Taksvärkki ry:n ja sen guatemalalaisen yhteistyökumppani PAMIn (Programa de Atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y Adolescencia) kehitysyhteistyöhankkeella parannetaan nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia ja lisätään nuorten osallisuutta kuntatason päätöksenteossa, jotta he voivat edistää lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista omilla paikkakunnillaan. Hanke toimii kuudella paikkakunnalla (Malacatán, Coatepeque, Mazatenango, Zunilito, Puerto Barrios ja Morales) eri puolilla Guatemalaa.
Hankkeen tavoitteet ja toiminta
Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia Guatemalassa ja lisätä heidän osallistumistaan kunnallistason päätöksentekoon. Hankkeessa nuoria kasvatetaan siihen, että yhteiskunta on kaikkia kansalaisia varten ja että jokaisella on oikeus osallistua. Lisääntynyt tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksista vähentää eriarvoisuutta ja voimaannuttaa nuoria. Näin luodaan avointa ja ketään syrjimätöntä poliittista kulttuuria. Kouluttamalla nuoria, joilla on tietoa, taitoa ja halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, hanke kasvattaa uutta, ihmisoikeuksiin arvonsa perustavien kansalaisten ja päättäjien sukupolvea.
Hankkeen toteutus perustuu nuorten kouluttamiseen ja aktiivisiksi toimijoiksi ohjaamiseen sekä aikuisten kouluttamiseen nuorten kuulemisen ja mukaan ottamisen merkityksestä. Hankkeen toimintojen myötä kuudelle guatemalalaiselle paikkakunnalle syntyy nuorisoliikkeitä, jotka verkottuvat osaksi paikallista kansalaisyhteiskuntaa, toimivat yhteistyössä paikallisten aikuisten kanssa ja aktivoivat lisää nuoria toimimaan lasten ja nuorten oikeuksien puolesta. Paikalliset kansalaisyhteiskunnat aktivoidaan mukaan kunnallisten lapsi- ja nuorisopoliittisten ohjelmien valmistelutyöhön. Näin lasten oikeudet pyritään virallisesti sisällyttämään kuntatason julkishallinnon ohjelmiin.
Tulokset
Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana (2013) kehitettiin ja toteutettiin kuudella hankkeen paikkakunnalla toimivan kansalaiskasvatuksellisen koulutusohjelman ensimmäinen vaihe. Koulutusohjelmasta valmistui vuoden 2014 aikana 119 nuorta, jotka edustavat 43 nuorisojärjestöä, kansalaisyhteiskuntaa, oppilaitoksia sekä valtion ja kunnan yksiköitä kuudelta eri paikkakunnalta.
Toiminnallisten opetusmenetelmien avulla nuoret oppivat kansalaistoiminnasta omissa yhteisöissään, oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan osallistua kunnallispolitiikkaan sekä muita kansalaistaitoja. Nuoret myös oppivat analysoimaan lasten ja nuorten asemaa omissa kunnissaan ja muodostivat kuudelle hankkeen paikkakunnalle aktiivisen nuorisoliikkeen. Opetusmoduulien tukemana nuorisoliikkeet tuottivat osallistavat diagnoosit lasten ja nuorten tilanteista omissa kunnissaan ja esittelivät ne loppuvuonna 2013 kunnan johtaville toimijoille. Paikalliset viranomaiset ovat tunnustaneet nuorisoliikkeen nuorison edustajaksi ja niiden tekemiä aloitteita on otettu asialistalle. Aloitteet koskevat mm. kulttuuria, terveyttä ja koulutusta sekä kunnan nuorisotoimen vahvistamista.
Nuorten koulutusohjelman rinnalla toimi myös aikuisille suunnattu koulutusohjelma, jonka tavoitteena on aktivoida kunnan vaikuttajia toimimaan lasten ja nuorten oikeuksien puolesta omissa toimissaan. Ohjelma on suunnattu kuuden kunnan kansalaisjärjestöjen ja kunnallishallituksen edustajille. Hankkeen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana koulutusohjelmaan on osallistunut yhteensä 158 aikuista.