Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyö

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelman tavoitteena on nuorten oikeuksien ja yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen ohjelmamaissa. Globaalikasvatus ja kehitysviestintä Suomessa ovat olennainen osa Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyötä.

 
Taksvärkki ry:n toiminta tähtää sosiaaliseen muutokseen, jossa nuoret aktivoituvat kehittämään omaa elämäänsä ja yhteisöjään aikuisten tarjotessa tähän paremmat mahdollisuudet. Ohjelmatoimintojen kautta vuosittain muun muassa yli 2 000 haavoittuvassa asemassa elävää nuorta kouluttautuu ihmisoikeuksista, elämänhallintataidoista ja toimeentulon hankkimisesta ja saa paremmat mahdollisuudet toimia yhteisöjensä kehittämiseksi.

Ohjelmakaudella 2018–2021 Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöohjelmaa toteutetaan Guatemalassa, Keniassa, Malawissa, Nepalissa, Sambiassa ja Sierra Leonessa. Kehitysyhteistyön toteutuksesta vastaavat paikalliset nuorisojärjestöt. Tukemalla kehitysmaiden kansalaisjärjestöjä vahvistetaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Yhteistyö vaatii yhteisiä arvoja ja tavoitteita sekä Taksvärkki ry:n tiivistä yhteistyötä kumppanijärjestöjen kanssa erityisesti kumppanien toimintakapasiteetin vahvistamiseksi.
 

 

Nuoret muutoksentekijöinä

Kaikkien Taksvärkki ry:n ohjelmakumppaneiden yhteinen tavoite on nuorten ihmisoikeuksien puolustaminen sekä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Nuoret tulee nähdä yhteisöjensä ja oman elämänsä aktiivisina muutoksentekijöinä. Kaikissa Taksvärkin ohjelmamaissa yli puolet väestöstä on lapsia ja nuoria. Nuoriso nähdään usein aikuisten näkökulmasta taakkana tai riskinä. Lisäksi nuorilla ei ole samanlaisia sosiaalisia ja poliittisia verkostoja kuin aikuisilla. He eivät näy aktiivisesti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja siihen liittyvissä prosesseissa, vaikka äänestysikä olisikin ylittynyt. Nuoret elävät aikuistumisen siirtymävaihetta; he vasta etsivät työllistymismahdollisuuksia, usein epävirallisella sektorilla, eivätkä ole taloudellisesti tuottavia. Toisaalta yksityiselämässään nuoret rakentavat identiteettiään, koettelevat rajoja ja tutkiskelevat erilaisia mahdollisuuksia, ilmentävät seksuaalisuuttaan ja perustavat mahdollisesti perhettä. Nuoret hakevat toisistaan tukea ja roolimalleja. Siellä missä nuorilla on haasteita, esimerkiksi työttömyyttä ja näköalattomuutta, he saattavat jengiytyä ja hakea toimeentuloa ja oikeutta väkivallan keinoin. Huomiotta, ilman tulevaisuuden näkymiä ja järkevää tekemistä jäävä nuoriso voidaan nähdä merkittävänä riskinä yhteisöjen ja valtioiden vakaudelle.
 

 
Taksvärkin ja sen kumppanien työ kohdistuu haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin, jotta heidän tulevaisuuden haaveensa voisivat toteutua. Hankkeiden keskiössä olevat nuoret, joilla on elämässään eniten haasteita, ovat koulunsa keskeyttäneet tytöt, kadulla elävät nuoret sekä syrjäisten kylien koululaiset. Koulunkäynnin keskeyttämisen syynä voi olla esimerkiksi turvaton koulumatka, teiniraskaus tai vammaisen tytön piilottaminen kotiin. Kaduilla elävien nuorten perheissä esiintyy mahdollisesti alkoholismia, hyväksikäyttöä ja köyhyyttä, mikä on johtanut elämään kaduilla. Kaduilla eläminen voi tuoda mukanaan myös nuoria kiinnostavaa vapautta sekä ansaintamahdollisuuksia, mutta voi myös johtaa jengielämään, johon liittyy rikollisuutta, huumeiden käyttöä sekä riski tulla hyväksikäytetyksi. Toisaalta ohjelmamaiden koulujärjestelmissä on paljon kehitettävää, jotta ne olisivat syrjimättömiä, turvallisia ja kannustaisivat nuoria vaikuttamaan koulujensa ja yhteisöjensä kehittämiseen. Monelta syrjäseudulta ei esimerkiksi löydy yläkoulua tai toisen asteen oppilaitosta, tai matka sinne on yksinkertaisesti liian pitkä, eikä rahaa koulunkäyntiin ole. Myös omien vanhempien tai yhteisöissä vallitsevat asenteet vaikuttavat erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin. Tyttöjen oikeus opetukseen ei toteudu, jos mahdollisuutta kunnolliseen sanitaatioon ei ole esimerkiksi kuukautisten aikana.
 

 
Nuorissa on kuitenkin paljon potentiaalia. Heillä on haaveita ja toiveita sekä kyky tunnistaa vallitsevia epäkohtia. Keskeistä on kehittää nuorten kykyjä ja motivaatiota vaatia ihmisoikeuksien toteutumista. Taksvärkin hankkeissa nuoria koulutetaan ihmisoikeuksista, vaikuttamismahdollisuuksista, elämänhallintataidoista ja toimeentulon hankinnasta kehittäen samalla nuoren itsevarmuutta ja argumentointitaitoja. Kykyjen ja taitojen karttuessa nuorten motivaatio kasvaa ja nuoret järjestävät itse tapahtumia ja tempauksia yhteisöjensä kehittämiseksi sekä toimivat vertaiskouluttajina ja roolimalleina.

Tärkeää on, että nuorilla itsellään on paremmat mahdollisuudet ja enemmän päätäntävaltaa vaikuttaa yhteisöihinsä. Taksvärkin hankkeissa perustetaan tai vahvistetaan jo olemassa olevia nuorten ryhmiä, edistetään nuorten osallistumista paikallisiin päätöksentekoelimiin ja tuetaan nuorten omien aloitteiden tekemistä. Vastuunkantajat tarvitsevat tietoja edistää ja turvata lasten ja nuorten oikeuksia. Tähän tarpeeseen vastataan kouluttamalla heitä ihmisoikeuksista, kuten vammaisten tyttöjen ja koulupudokkaiden teiniäitien oikeudesta koulutukseen ja lisääntymisterveyteen. Nuorten lähellä toimivia aikuisia osallistetaan toimintaan omissa ryhmissään. Tavoitteena on, että aikuiset saisivat tiedon lisäksi välineitä ja motivaatiota tukea lasten ja nuorten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Onnistuminen näkyy aikuisten asenteiden muutoksena ja nuorten toimintaympäristön kehittymisenä. Yhteiskunnan eri aloilla on myös paljon säännöksiä ja käytäntöjä, jotka syrjivät nuoria ja joiden muuttaminen on tärkeää, jotta nuoriin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset saataisiin vähentymään.
 

 

Taksvärkki ry:n toimintatavat

Keskeistä Taksvärkki ry:lle on saada aikaan mitattavaa muutosta ihmisten käyttäytymisessä, asenteissa, suhteissa ja käytänteissä sekä ottaa mukaan yhteisöjen nuoret niin hankkeiden suunnitteluun, seurantaan kuin arviointiinkin. Tapoja toimia ei tuoda nuorille valmiina, vaan kumppanijärjestöt Taksvärkin ohjelmasuunnittelijoiden avulla auttavat nuoria identifioimaan sopivat toimintamallit sekä kehittämään niitä. Vapaaehtoisuus ja roolimallien käyttö lisäävät toimintojen kestävyyttä ja tehokkuutta.

Yhteistyössä painotetaan vammais- ja sukupuolikysymysten huomioimista kaikessa työssä. Taksvärkin ja sen kumppanien toiminta on ihmisoikeusperustaista (tarkemmin ihmisoikeusprogressiivista), jossa keskeistä on nuorten voimaannuttaminen ajamaan ihmisoikeuksien toteutumista. Tämä ei yksin riitä, vaan tarvitaan muutosta myös niin sanottujen vastuunkantajien asenteissa ja käyttäytymisessä, jotta he turvaisivat paremmin nuorten oikeudet. Taksvärkin kehitysyhteistyössä merkittäviä vastuunkantajia ovat muun muassa nuorten vanhemmat ja huoltajat, opettajat, yhteisöjen perinteiset johtajat ja virkamiehet. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja näiden ryhmien sitoutumista työn tavoitteisiin. Taksvärkin kehitysyhteistyöohjelmassa keskeisiä oikeuksia ovat nuorten oikeus koulutukseen, osallistumiseen, itsemääräämiseen ja koskemattomuuteen sekä suojeluun hyväksikäytöltä ja väkivallalta.
 
Lisää hankkeista voi lukea:
Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2019.