Koulunkäynti on haastavaa Malawissa, jos on sattunut syntymään pieneen kyläyhteisöön – tai jos on syntynyt tytöksi. Vanhemmat naittavat tyttärensä perinteisesti nuorena, jolloin koulunkäynti lähes aina keskeytyy.
Taksvärkki ry:n kumppanijärjestö CYECE:n viestintävastaava Taleka Makunje vieraili tänä syksynä Helsingissä Taksvärkin vieraana. Makunjen mukaan peruskoulu on Malawissa kaikille ilmainen, mutta jatkokoulutus tietää mittavia kustannuksia perheiden talouteen. Tämän vuoksi tytöt lopettavat koulunkäynnin varhain ja siirtyvät huolehtimaan perheensä toimeentulosta tai aviomiehestään.
”On surullista, kun tytöt joutuvat näihin tilanteisiin. Eivät siksi koska he ovat niin valinneet, vaan koska he ovat syntyneet tällaisiin olosuhteisiin”, Makunje sanoo.
Nuorisojärjestö CYECE tukee tyttöjä ja poikia, jotka asuvat pienissä kyläyhteisöissä ja joutuvat kohtaamaan erilaisia haasteita pyrkiessään itsenäiseen elämään. Lapsiavioliitot kiellettiin Malawissa vuoden 2017 helmikuussa, mutta monet eivät tiedä tästä lakimuutoksesta tai he eivät yksinkertaisesti halua tietää.
”Jotkut naittavat edelleen alaikäisiä tyttäriään. Ihmiset tietävät, että he eivät joudu vastuuseen lapsiavioliitoista, sillä useimmilla alueilla sakkorangaistukset eivät ole vielä käytössä. CYECE on tehnyt töitä tämän rangaistuksen täytäntöön panemiseksi ja näillä alueilla tilanne on parantunut”, Makunje kertoo ja toteaa samaan hengenvetoon, että monet yhteisöt tarvitsevat tämän suhteen vielä apua.
Tyttöjen kouluun pääsyä on haluttu helpottaa asettamalla peruskoulun loppukokeen taso tyttöjen kohdalla hieman matalammalle verrattuna poikiin. Koe on tärkeä virstanpylväs, sillä sen läpäiseminen määrittää pääseekö tyttö jatkamaan opintojaan lukioon. Makunje tietääkin, että tytöt, jotka pyrkivät lukioon ovat erityisen päättäväisiä, sillä ei ole tavallista nähdä tyttöjen jatkavan ylemmälle asteelle.
Tyttöjen on pistettävä kaikki peliin ja ponnisteltava saavuttaakseen päämääränsä. Ne tytöt, jotka lopulta läpäisevät loppukokeen, saattavat kuitenkin menettää motivaationsa nopeasti.
”Olen tavannut useita tyttöjä, joiden kunnianhimo on loppunut siihen, kun he ovat päässeet lukioon. Tämä johtuu mielestäni siitä, että heillä on vain vähän roolimalleja, jotka olisivat jatkaneet lukiota pidemmälle.”
Jotkut lukion käyneet palaavat takaisin kotikyläänsä, mutta jatkavat vanhempiensa tavoin maanviljelijöinä tai ovat työttömänä. Tämän vuoksi tytöt voivat ajatella, että mitä hyötyä opintojen jatkamisesta on, jos heidän elämänsä ei voi muuttua. Makunjen mukaan tytöt saattavat haaveilla opettajan tai sairaanhoitajan ammateista, sillä nämä ovat useimmiten koulutetuimpia henkilöitä kyläyhteisöissä.
Malawissa koulujen taso vaihtelee yhteisöjen koon mukaan. Pienten kyläkoulujen oppilaat eivät usein saavuta samaa koulumenestystä kuin kaupungissa elävät ikätoverinsa, sillä heidän koulussaan ei esimerkiksi ole kemian laboratoriota tai tarpeeksi oppikirjoja. Tästä huolimatta yliopistojen pääsykokeet ovat kaikille samat. Lisäksi yliopistomaksut ovat erittäin korkeita.
Tunnelin päässä on kuitenkin valoa, sillä valtio on hiljattain perustanut ammatillisia oppilaitoksia, joiden tarkoitus on auttaa pienempien yhteisöjen jäseniä saamaan koulutuksen ja mahdollisuuden toimeentuloon.
“Ennen yliopisto oli ainoa mahdollisuus, jos tahtoi saada itselleen ammatin. Moniin yhteisöihin on nyt perustettu uusia teknillisiä ammattikorkeakouluja, joihin ei ole niin vaikea päästä sisään. Tämä on suuri parannus nykytilanteeseen.”
Taksvärkki-kampanjassa lukuvuonna 2017–2018 suomalaiset nuoret tukevat malawilaisia nuortenryhmiä. Lue lisää Ääni tytöille -kampanjasta.
Teksti: Sini-Maria Melanen
Kuvat: Pamela Arslan