Turvallisemman tilan periaatteista on tullut vakiintunut käytäntö useissa järjestöissä, työpaikoilla ja vapaa-ajantiloissa. Periaatelista laitetaan tilojen seinille ja käydään läpi tapaamisten alussa. Turvallisemman tilan periaatteiden tarkoitus ei kuitenkaan täyty vain sillä, että ne laaditaan ja esitellään: turvallisuuden rakentaminen on konkreettista toimintaa ja yhteistä vastuunottoa, joka edellyttää yrityksiä ja erehdyksiä, välittävää asennetta sekä jatkuvaa oppimista. Taksvärkki on kuluvan lukuvuoden Kun ei tarvii pelätä -kampanjan myötä ottanut käyttöön uudet Turvallisemman tilan periaatteet, jotka toimivat työkaluna yhteiseen vastuun ottamiseen sekä omasta että muiden turvallisuuden tunteesta.
Turvallisemman tilan yhteydessä on aiemmin saatettu puhua säännöistä, mutta nykyään ollaan pitkälti siirrytty periaatteisiin tai ohjeisiin. Tämä on olennainen muutos, joka tunnistaa, että mikään tila ei voi olla täydellisen turvallinen, ja kaikki meistä voivat tiedostamattomasti sanoa tai tehdä jotain toiselle turvattomuutta aiheuttavaa. On myös tärkeää, että emme tule tilaan mielivaltaisia määräyksiä jakaen, vaan pikemminkin sovimme läsnäolijoiden kanssa periaatteet, joihin yhdessä sitoudutaan.
Turvallinen tila antaa äänen jokaiselle
Turvallisemman tilan periaatteita saa kyseenalaistaa, ja niitä voidaan muokata tai täydentää havaittujen puutteiden tai epäkohtien perusteella. Tämän vuoksi Taksvärkin työpajoissa nuoret itse tutustuvat periaatteisiin ja pohtivat keinoja niiden toteuttamiseen koulun arjessa. Kyse ei ole säännöistä, joiden noudattamisesta rangaistaan, vaan ohjenuorista, joita pyrimme parhaamme mukaan seuraamaan. Rikkeiden sattuessa korjausliikkeet tapahtuvat pohtimalla ja keskustelemalla. Yksilöiden syyllistämisen sijaan pyritään palauttamaan tila turvalliseksi ja oppimaan toimimaan paremmin vastaisuudessa.
Taksvärkissä turvallisemman tilan periaatteilla pyritään rohkaisemaan kollektiiviseen turvallisuuden tunteen luomiseen. Turvallinen tila on rohkea tila, joka mahdollistaa moninaisia osallistumisen tapoja ja antaa äänen jokaiselle läsnäolijalle. Turvallinen tila kutsuu kriittisiä näkemyksiä sekä massasta poikkeavia ajattelun ja olemisen tapoja. Kannustavuuden ja yhteistyön tavoitteet näkyvät uudistetuissa periaatteissa siinä, että ne esitetään me-muotoisina myönteisinä kehotuksina kieltojen tai käskyjen sijaan. On kuitenkin myös otettava vakavasti tilanteet, joissa turvallisen tilan periaatteita rikotaan tahallisesti. Tätä varten jotkut kiellot voivat olla tarpeellisia, esimerkiksi rasismia, häirintää ja syrjintää koskien. Myönteisen kautta nämä voidaan ilmaista myös toisten kunnioittamisen ja avoimen suhtautumisen periaatteina. Syrjintää torjutaan myös tiedostamalla omat oletuksemme ja välttämällä niiden ohjaamana toimimista.
Turvallisuus vaatii eriarvoisuuden purkamista
Turvallisemman tilan periaatteita on käsiteltävä kokonaisuutena, jolla on yhdistävä tarkoitus. Esimerkiksi kunnioittava käytös kytkeytyy moninaisuuden tunnistamisen ja avoimuuden periaatteisiin. On kyseenalaistettava, kuka päättää, miltä kunnioittaminen, arvostaminen tai kuunteleminen näyttää. Usein vallitsevat sopivan käytöksen normit korostavat valkoisia, länsimaisia, neurotyypillisiä ja maskuliinisia olemisen tapoja. Turvallisessa tilassa emme arvioi toisiamme stereotypioiden kautta, vaan kysymme, annamme palautetta asiallisesti ja olemme valmiita tiedostamaan myös oman erehtymisemme.
Kunnioittamisen edellytyksenä on myös yhteinen vastuu kaikille turvallisesta ilmapiiristä. Siksi esimerkiksi rasistista, halventavaa tai muuta ihmisoikeuksia loukkaavaa käytöstä ei pidä kunnioittaa. Samalla kaikki ihmiset ovat arvokkaita, ja turvallisessa tilassa kritiikki kohdistetaan toimintaan, ei henkilöön. Näin tunnistamme yksilöiden käytöksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset rakenteet ja sisäistetyt kulttuuriset ajattelutavat.
Ongelmallisen käytöksen juurisyiden huomaaminen ja ymmärtäminen on edellytys muutokselle niin yhteisön kuin yhteiskunnan tasolla. Tämä vaatii myös yksilöiltä valmiutta ottaa vastaan palautetta ja pyrkiä korjaamaan toimintaansa, mikäli se on loukannut toisen turvallisuutta. Tilanteet voivat olla haastavia, jos esimerkiksi ongelmallisesta käytöksestä kritiikkiä saanut henkilö kokee turvallisuutensa uhatuksi. Rakenteellisten ongelmien purkaminen vaatii omien etuoikeuksien reflektointia sekä vakiintuneiden ajattelumallien haastamista, mikä vaatii usein oman mukavuusalueen ylittämistä.
Turvallisemman tilan tavoitteena onkin nimenomaan, että myös hetkellisesti epämukavalta tuntuva uusien ajatusten kohtaaminen ja niiden myötä kasvaminen tuntuisi turvalliselta. Erilaiset tunteet ja niiden ilmaisemisen tavat ovat sallittuja, arvokkaita ja välttämättömiä, kun pyritään epäoikeudenmukaisten rakenteiden purkamiseen ja kaikille turvallisemman maailman rakentamiseen.
Taksvärkki ry on vuonna 2024 ottanut käyttöön uudistetut Turvallisemman tilan periaatteet (pdf) osana Kun ei tarvii pelätä -kampanjaa. Taksvärkin työpajoissa turvallisempaa tilaa rakennetaan yhdessä toimien ja moninaisista globaaleista kokemuksista oppien.
Teksti: Jiko Kylén, Taksvärkin Oulun seudun aluekoordinaattori