Opettaja on usein oppilaiden ensimmäinen ikkuna yhteiskuntaan ja maailmaan, ja hänen välittämillään tiedoilla ja asenteilla voi olla merkittävä vaikutus oppilaiden maailmankuvaan. Omalla tavallaan opettaja on siis vaikuttaja, jonka tekemät pedagogiset valinnat muovaavat sitä, millaiset eväät oppilaat saavat tulevaisuutta varten. Opettaja voi olla myös globaalikasvattaja, joka nostaa maailman suuret, viheliäiset ongelmat – ja toivon niiden ratkaisemisesta – oppilaidensa tietoisuuteen.
Kun oululaisilta opettajaopiskelijoita kysyttiin, mihin asiaan – pieneen tai suureen – he haluaisivat vaikuttaa, otsikossa mainitut asiat nousivat eniten esiin. Maailman opettajien päivänä pidetyssä tapahtumassa opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua arvontaan ja kertoa samalla vastauksensa kysymykseen, joka keräsi lukuisia pohdiskelevia vastauksia.
Jotkin vastauksista koskivat opetusalan, erityisesti varhaiskasvatuksen, arvostusta. Jotkut puolestaan toivoivat opiskelijaruoan hinnan laskemista. Osa opiskelijoista sanoi, etteivät tiedä, mitä vastata kysymykseen. Lamaannuksesta suurten kysymysten edessä kertoo kenties myös se, että tyhjiä vastauksia jätettiin melko paljon.
Opettajaopiskelijoiden vastaukset koskivat kuitenkin pääasiassa sellaisia juuri globaaleja ongelmia, joihin esimerkiksi Taksvärkin globaalikasvatus pureutuu: moninaisuuden ymmärtäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja vaikeissa oloissa elävien ihmisten auttaminen nousivat vastauksissa esille.
“Ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Maailmanrauhaan. Lasten oikeuksien toteutumiseen kaikkialla maailmassa.”
Kaukana olevat asiat ovat abstrakteja, suuria kokonaisuuksia, joihin liittyviä ulottuvuuksia on vaikeampi eritellä kuin kotimaassa havaittuja epäkohtia. Opettajaopiskelijoiden vastaukset heijastelevat myös globaalikasvatuksessa käsiteltyjä suuria kysymyksiä, jotka koskevat koko ihmiskuntaa.
Myös oppilaat joutuvat näiden kysymysten kanssa kasvokkain, ja globaalikasvatus on yksi keino tukea heitä kohtaamaan maailmassa vallitsevat epätasa-arvoiset rakenteet. Vaikka opetussuunnitelmaan sisältyvää globaalikasvatusta voi tuoda opetukseen vaikkapa kouluvierailujen muodossa, jokaiseen oppiaineeseen on mahdollista sisällyttää sen teemoja. Varsinkin historian ja yhteiskuntaopin kaltaisissa oppiaineissa on useita aihealueita, joilla kriittisen globaalikasvatuksen periaatteiden soveltaminen on suorastaan välttämätöntä.
Globaalikasvatus osana opetusta
Opettajan rooli on keskeinen: hän on se henkilö, joka voi ohjata oppilaat huomaamaan historiankirjoituksen puolueellisuuden tai median länsikeskeisyyden. Mikäli opettaja sivuuttaa kriittisyyden opettamiensa sisältöjen kohdalla, hän tulee vahvistaneeksi vallitsevia, yleensä epätasa-arvoisia valtasuhteita. Opettajalla on suuri valta siinä, millaisiksi yhteiskunnallisen todellisuuden havainnoijiksi oppilaat kasvavat. Opettaja, joka pyrkii muuttamaan maailmaa, rohkaisee oppilaitaan samaan.
Viime vuosina opettajan roolista on käyty paljon keskustelua. Aliresursoiduissa kouluissa työtaakkansa alle uupuvat kasvattajat ovat oikeutetusti kysyneet, täytyykö opettajan todella olla myös sosiaalityöntekijä, psykologi ja poliisi. Moni opettaja on jo nyt vaihtanut alaa liian laajan työnkuvan ja työn hajanaisuuden vuoksi. Voimia vaikuttajana, inspiroijana ja yhteiskunnallisen muutoksen käynnistäjänä toimimiseen ei välttämättä ole, kun työpäivät täyttyvät opettamisen lisäksi muista, toimenkuvaan kuulumattomista tehtävistä.
Opettajan rooli on keskeinen: hän on se henkilö, joka voi ohjata oppilaat huomaamaan historiankirjoituksen puolueellisuuden tai median länsikeskeisyyden.
Globaalikasvatus ja sen sisältämät teemat eivät kuitenkaan ole ylimääräistä sisältöä, jota tarvitsisi kasata opettajien jo valmiiksi suuren kuorman päälle. Päinvastoin se tarjoaa arvokkaan tarkastelukulman maailmaan: esimerkiksi ihmisten tasa-arvoisista vaikutusmahdollisuuksista kiinnostuneen opettajan ei tarvitse luoda uutta opetuskokonaisuutta tavallisen opetuksen rinnalle, vaan riittää, että opetusta tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaania oppilaillaan luetuttava äidinkielenopettaja voi nostaa romaanista esille paitsi romantiikan ja realismin vaikutteet teoksessa, myös romaanin pinnan alla kytevän kolonialismin. Koska globaalikasvatuksen teemat ovat läsnä kaikkialla, kaikki kasvatus voi olla globaalikasvatusta.
“Tulevaisuuteen” on vastaus, joka toistui useaan kertaan. Kaikessa määrittelemättömyydessään se on oikeastaan loistava pohja opetukselle, joka noudattaa globaalikasvatuksen periaatteita. Rohkea, kriittinen unelmointi ja toisenlaisten maailmojen kuvittelu – toimintaan yhdistettynä – ovat asioita, jotka kantavat niin oppilaiden kuin opettajienkin tulevaisuuteen.
Teksti: Maria Bešlić (Taksvärkin Oulun aluekoordinaattori)