Osallistumisen taitoja ja maailman ilmiöiden tarkastelua

Minkälaista opetusta ja kasvatusta tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa? Voiko opettaja muuttaa maailmaa?

Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan Maailma koulussa -seminaarissa Taksvärkki ry:n ja Amnestyn luennolla pohdittiin opetussuunnitelman arvopohjan mukaista kasvatusta ja oppilaiden aktiivisen kansalaisuuden tukemista opetustyössä. Mietimme yhdessä tulevien opettajien kanssa, miten arvot muuttuvat toiminnaksi.

Miten globaalikasvatus liittyy tähän kuvioon? Täytyykö opettajan ottaa vielä lisää urakkaa jo täpötäynnä olevaan aikatauluunsa? Kasvatuksella on keskeinen rooli kestävän ja yhdenvertaisen tulevaisuuden rakentamisessa ja globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa. Suomessa tämä näkyy vahvasti myös valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa, jotka velvoittavat kasvattamaan oppilaita ekososiaaliseen sivistykseen ja aktiiviseen maailmankansalaisuuteen, eli ymmärtämään kokonaisvaltaisesti maailman ilmiöitä, globaaleja keskinäisriippuvuuksia ja omaa roolia kestävän kehityksen edistämisessä.

”Opetussuunnitelma velvoittaa, tai ennemminkin kannustaa, opettajia ottamaan globaalikasvatuksen osaksi opetus- ja kasvatustyötään. Tämä on nimenomaan mahdollisuus; mahdollisuus, jonka äärellä opettajan ei tarvitse ole yksin”, muistuttaa Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen suunnittelija Hanna Hjerppe.

DSCF2081x
 
Mutta miten oppilaita sitten tuetaan globaaliin yhteisvastuuseen ja aktiiviseen maailmankansalaisuuteen? Tulevien opettajien ajatukset omista taidoistaan ja saamastaan tuesta vaihtelivat. Moni ajatteli kuitenkin, että omat asenteet, uskallus ja uteliaisuus globaalikasvatuksen teemoja kohtaan ovat avaimia oman osaamisen kehittymiselle. Kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että opettajat ovat vahvasti mukana kehittämässä yhteiskuntaa ja muuttamassa maailmaa. Keskusteluissa pohdittiin opettajan työtä ja kuinka siinä on yksi merkittävimpiä mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnassa. ”Opettaja voi vaikuttaa yksittäiseen nuoreen ja saada aikaan muutosta ajattelussa, asenteissa ja jopa toiminnassa”, totesi yksi tulevista opettajista.

”Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja aktiiviseen maailmankansalaisuuteen kasvattaminen vaatii opetuksen arvojen ja tavoitteiden äärelle pysähtymistä ja mahdollisesti totuttujen opetus- ja toimintatapojen uudelleen ajattelua,” kertoo Anna Kivimäki, Taksvärkin globaalikasvatuksen suunnittelija.

Globaalikasvatuksessa keskeisintä onkin tukea oppilaita maailman ilmiöiden tarkasteluun ja osallistumisen taitojen harjoitteluun. On tärkeää lisätä ymmärrystä globaaleista keskinäisriippuvuuksista ja siitä, miten omilla teoilla on vaikutusta – niin omassa lähiympäristössä kuin globaalillakin tasolla. ”Olemme kaikki kytköksissä globaaleihin ongelmiin, ja samalla myös osa niiden ratkaisuja. On tärkeää ohjata oppilaiden huomiota monimutkaisten ilmiöiden juurisyihin, jakaa niihin liittyviä tunteita ja tuoda esiin positiivisia esimerkkejä muutoksesta. Siten luodaan uskoa tulevaan ja näytetään esimerkkejä aktiivisesta toiminnasta”, huomauttaa Hanna Hjerppe.

Opetuksen ja kasvatuksen kokonaisvaltaisuuden keskellä globaalikasvatukseen tarttuminen ja teemojen linkittäminen omaan opetukseen saattaa ajoittain tuntua hankalalta. Globaalikasvatus ei kuitenkaan ole ylimääräinen lisä, vaan osa opetussuunnitelmaa ja jokapäiväistä koulutyötä. Opettaja ei myöskään ole globaalikasvatuksen kanssa yksin. Monet järjestöt tukevat opettajien työtä.

Taksvärkki tukee opettajia globaalikasvatuksessa esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia kouluvierailuja, oppimateriaalia ja vuosittain vaihtuvateemaisen Taksvärkki-kampanjan. Lisäksi koulutamme opettajia globaalikasvatuksen teemoista ja toiminnallisista menetelmistä. Lue lisää Taksvärkin tarjoamista palveluista ja materiaaleista opettajille.
 
DSCF7638x
 
 
Kuvat: Nuoria Taksvärkin työpajoissa Nepalissa ja Suomessa