Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö parantaa monin tavoin ihmisten elämää maailman hauraimmilla alueilla, selviää ulkoministeriön eduskunnalle laatimasta kehityspolitiikan tulosraportista. Juuri julkaistu raportti esittelee kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön tuloksia vuosilta 2019–2021.
Viime vuosien lukuisat peräkkäiset kriisit ovat aiheuttaneet haasteita matalan tulotason maille. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on koronapandemian takia noussut ensi kertaa vuosikymmeniin. Tällä hetkellä ruokakriisi on pahentumassa Itä-Afrikassa osaltaan Ukrainan sodan seurauksena.
”Kriisit eivät ole loppumassa: kehitysyhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Tuloksellinen kehitysyhteistyö edellyttää ennakoitavuutta, pitkäjänteisyyttä ja riittävää rahoitusta. Sen sijaan poukkoilu vaarantaa saavutettuja tuloksia. Suomessa lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon – eli esimerkiksi saavuttamaan kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin tason bruttokansantulosta (BKTL) vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki Fingon tiedotteessa.
Ulkonimisteriön raportin tulospoimintoja:
- Yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun kehittyvissä maissa.
- Suomen tuella rakennetaan rauhaa 20 maassa. Suomi on edistänyt etenkin naisten ja nuorten äänten kuulumista.
- Seksuaalikasvatusta tarjottiin 92 miljoonalle nuorelle koronapandemiasta huolimatta.
- 3600 kehittyvien maiden kansalaisjärjestöä edisti Suomelle tärkeitä teemoja, kuten ihmisoikeuksia.
- YK-järjestöjen hätäapu tavoitti yli 100 miljoonaa ihmistä vuonna 2021, ja myös vammaiset henkilöt on huomioitu aiempaa paremmin konflikteissa ja katastrofeissa.
Suomalaisten mahdollisuus saada tietoa globaaleista kehityskysymyksistä ja kehityspolitiikan toteutuksesta on edellytys sille, että suomalainen yhteiskunta voi tukea kansainvälistä työtä kestävän kehityksen edistämiseksi, nousee esille tulosraportin johtopäätöksissä. Tässä kansalaisjärjestöjen kuten Taksvärkin tekemä globaalikasvatus ja kehitysviestintä ovat olennaisia.
Taksvärkin tulosesimerkki Malawista
Taksvärkin kehitysyhteistyöohjelman tuloksista vuosilta 2018–2021 voit lukea lisää Taksvärkin tulosraportista. Tuemme paikallisten nuorisotyötä tekevien järjestöjen hankkeita Guatemalassa, Keniassa, Malawissa, Nepalissa, Sambiassa ja Sierra Leonessa.
Esimerkiksi Malawissa paikallisen yhteistyökumppanimme CYECE:n hankkeessa lisätään tyttöjen päätösvaltaa koulutukseen, seksuaalisuuteen sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuteen ja -terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeessa tehdään työtä haitallisia perinteisiä käytäntöjä vastaan ja koulutetaan nuoria arvioimaan viranomaisten toiminnan vastuullisuutta.
Viime vuonna Malawin hankkeen kyläyhteisöissä otettiin lastensuojelukomiteoiden ja kyläpäälliköiden aloitteesta käyttöön raportointilaatikot. Niiden kautta voi raportoida nimettömästi lastenoikeusrikkomuksia, esimerkiksi hyväksikäyttö- ja häirintätapauksia sekä lapsiavioliittoja. Laatikoita on sijoitettu muun muassa kouluympäristöön tai muille keskeisille paikoille.
Yhteisön lastensuojelukomitea avaa boksit kuukausittain, käsittelee tapaukset ja päättää jatkotoimenpiteistä. Yleisimmät raportoitavat rikkomukset ovat koskeneet pakkoavioliittoja, kouluun pääsyn estämistä, lapsityövoiman käyttöä, raiskauksia, häirintää, kiusaamista sekä kouluväkivaltaa.
Tapausten käsittely, rikosilmoitukset ja seuranta tehostuivat työkalun myötä. Rikokset ohjataan poliisille ja tapauksia käsitellään vanhempien, opettajien, kyläpäälliköiden ja viranomaisten kanssa.
”Opettajien rikkomuksiin liittyvät tapaukset käydään läpi rehtorin kanssa. Keinovalikoimaan kuuluvat varoitukset ja raportointi alueelliselle kouluviranomaiselle. Kouluun pääsyn eväämistapauksiin puututaan olemalla yhteydessä vanhempiin kotikäynneillä”, kertoo Taksvärkin kumppanijärjestön CYECE:n hankevastaava Aggie Bob.
Tehostunut tapauksiin puuttuminen ja toimeenpannut rangaistukset vaikuttavat ihmisten asenteisiin nostaen kynnystä syyllistyä lastenoikeusrikkomuksiin. Haasteena on, että joissakin tapauksissa syylliset pakenevat tai rangaistustoimenpiteenä opettaja vain siirretään toiseen kouluun.
”Boksien olemassaololla on jonkinlainen pelotevaikutus rikoksentekoon. Heti laatikoiden käyttöönoton jälkeen yhteisöissä raportoitiin keskimäärin 15 tapausta kuukaudessa, mutta ajan mittaan luku on tasaantunut keskimäärin 3 ilmoitukseen kuukaudessa jokaisessa yhteisössä”, Aggie kertoo.
Arviolta 70 % raportoiduista tapauksista johtaa tällä hetkellä jatkotoimenpiteisiin. Komitea seuraa tapausten etenemistä sen jälkeen, kun vastuuviranomaiset ovat ne ottaneet hoitaakseen.
CYECE:n hankkeessa edistettiin viime vuonna myös vammaisten henkilöiden osallisuutta. CYECE:n ja Malawin valtiollisen vammaisorganisaatio MACOHA:n yhteistyöllä perustettiin 9 vammaisten oikeuksia edistävää ja suojelevaa kylätason foorumia. Vammaisfoorumit koostuvat vammaisista henkilöistä, vammaisten lasten vanhemmista sekä eri yhteisö- ja koulurakenteiden edustajista. Jokaisen vammaisfoorumin johtoryhmässä on mukana nuorten edustaja.
Lue lisää: Taksvärkin tulosraportti 2021
Kuvassa valmistetaan kestoterveyssiteitä. Kuva: CYECE