Tutkimusten mukaan nuorten luottamus tulevaisuuteen on laskenut. Yhä useammat nuoret Suomessa sekä maailmalla kokevat tulevaisuuden näyttäytyvän epävarmana ja uhkaavana. Siksi suuntaamme nyt katseen nuorten näkemyksiin siitä, kuinka toivon tunnetta voisi vahvistaa. Kokoonnuimme toukokuun puolivälissä Kouvolassa sijaitsevaan Ankkapurhan leirikeskukseen pohtimaan aihetta. Mukana oli nuoria vapaaehtoisia eri puolilta Suomea.
Taksvärkin vapaaehtoisten viikonloppu järjestettiin 15.–17.5.2026 osana Taksvärkin nuortenryhmän kaksivuotista Toivo antaa siivet -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä nuorten toivon tunnetta ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuteen.
Miten tulevaisuuteen suhtauduttiin ja tunnettiinko viikonloppuna toivoa?
Miksi tulevaisuuteen ei luoteta?
Yksi syy tulevaisuuteen liittyvään epävarmuuteen on leiriläisten mukaan tulevaisuuden häilyväisyys. Jäsentelimme erinäisissä tehtävissä viikonlopun aikana tulevaisuuden käsitettä ja sen merkityksiä. Nuorten kuvailuissa toistuivat sanat kuten ”kaukainen”, ”negatiivinen” ja ”epävarma”. Toisaalta ajatus tulevaisuudesta näyttäytyi myös kutkuttavan innostavana leiriläisten sanoituksissa. Odotukset jännittävistä seikkailuista ja ennennäkemättömiin asioihin tutustumisesta saavat aikaan positiivisia tunteita tulevaisuudesta.
Selkeää on, että tulevaisuus tarkoittaa isoja kysymyksiä ja päätöksiä nuorille sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla.
Nuoret pohtivat viikonloppuna kriittisesti muun muassa tekoälyn käytön kehitystä ja ihmisten luontosuhdetta. Leirille osallistunut Tanisha, 16, uskoo tekoälyllä olevan tärkeä rooli tulevaisuudessa esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa, mutta näkee sen myös heikentävän ihmisten luovuutta ja kekseliäisyyttä.
”Mielestäni tulevaisuuden muuttaminen on meidän käsissämme. Riippuu siitä, miten käytämme tekoälyä varmistaaksemme, että se todella auttaa meitä tulevaisuudessa eikä tuhoa meitä.”
Tanishan toinen huolenaihe on luonnonvarojen ylikulutus.
”Ihmiset eivät vietä tarpeeksi aikaa luonnossa välittääkseen siitä, mitä luonnolle tapahtuu. Siksi kukaan ei oikeastaan ryhdy mihinkään toimenpiteisiin.”
Aikuisten ymmärrys tulevaisuususkoa heikentävistä asioista vahvistuu nuoria kuuntelemalla. Nuoret näkevät monitasoisuuden maailman kehityksessä. Sunnuntaina Taksvärkin globaalikasvatuksen suunnittelija Sanni Palomäki ohjasi keskustelua sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Suurin osa käänsi peukalonsa alas, kun Sanni kysyi ymmärtävätkö aiemmat sukupolvet nuorten kohtaamia haasteita.
Vapaaehtoisten leirin kaltaiset kohtaamispaikat ovat arvokkaita, kun luottamuspulaa esiintyy myös nuorten tulevaisuuteen nykyhetkessä vaikuttavia ihmisiä kohtaan. Leiriläisten tarkastelussa usein mielipiteitä jakavat nykyhetken ilmiöt esitettiin monitasoisesti ja harkitsevan kriittisesti. Usein nuoret kokivat negatiiviseksi koko tulevaisuuden sijaan jonkin yksittäisen ilmiön tai toimintatavan. Tulevaisuus voi samanaikaisesti pelottaa sekä innostaa.
Nuoret kertovat mistä saa toivoa
Toivo vaatii yhtä lailla määrittelyä siinä missä tulevaisuususkokin. Leiriviikonlopun keskustelujen jälkeen voisi sanoa, että toivoa voi löytää monesta paikkaa.
Osana Toivo antaa siivet -hanketta nuortenryhmä suunnittelee ja kuvaa lyhytelokuvan. Elokuvaprojekti aloitettiin leirillä, kun nuoret pohtivat tulevan videoprojektinsa sanomaa freelance-toimittaja Kaisa Viitasen ohjaamassa videolla vaikuttamisen työpajassa. Leiriläisten mielestä videon tavoitteena kuuluisi olla katsojien motivointi ja suunnan näyttäminen. Toivon tunne kuljettaa tekoihin.
Nuoret kertoivat työpajassa esimerkkejä tilanteista, joissa toivon tunne vahvistuu. Tulevaisuuteen voi suhtautua positiivisemmin, jos näkee vaikka tuntemattoman auttavan toista. Samankaltaisia kokemuksia he kertoivat saavansa muun muassa osallistuessaan kiinnostavaan projektiin, leirille tai tapahtumaan. Kehityksen näkeminen kannustaa toimimaan ja tapahtuvat muutokset muistuttavat tekojen vaikuttavuudesta.
Toivo voi näyttäytyä nuoren arjessa myös vakaana tunteena. Yksi pienryhmä jäsenteli sen olevan tunnetta pysyvästä turvallisuudesta. Omassa elämässä toivoa tukeviksi asioiksi nimettiin myös ystävät ja lähipiiri, muut yhteisöt ja positiivisuuden ylläpitäminen. Toivon tunnetta varten tärkeäksi taustatekijäksi esitetään mahdollisuudet. Kaikilla ei ole yhdenvertaisia edellytyksiä toivoon.
Maailmaa muutetaan pienillä teoilla ja yhdessä, muuten ei jaksa. Leirille osallistunut Eidan, 14, alleviivaa yhteistyön merkitystä tulevaisuuden kehityksessä ja toivossa.
”Yhteistyö aina alkaa pienellä tasolla. Mun mielestä se tärkein juttu on, että löytää vaan pari ihmistä. Löytää pari aihetta ja sitten siitä hitaasti tai nopeasti etenee ja yrittää nähdä minkälainen polku auttaa.”
Muutokset tapahtuvat yhdessä
Koska matka tulevaisuuteen nähdään tiimityönä, ei ole yllätys, että nuoret toivovat globaaleja muutoksia. He haluavat maailmaan rauhaa ja edistää luonnon sekä muiden ihmisten arvostamista. Toivelistalle mahtuvat muun muassa puhdas juomavesi, ravitseva ruoka ja mahdollisuus ylellisyyksiin kaikille.
Nuoret toivovat, että tulevaisuudessa olisi yhä enemmän yhteisöllisyyttä. Usea leirin osallistujista kertoi löytäneensä leirin etsiessään tietoa vapaaehtoismahdollisuuksista. Halu toimia erilaisten yhteisöjen hyväksi ei ole kadonnut ja lähes jokainen leirille osallistunut haluaa jatkaa Taksvärkin vapaaehtoisena. Yhdessä tekeminen vahvistaa sekä omaa jaksamista kuin jaettua toivon tunnettakin. Nuortenryhmän jäsenenä tai kouluvierailijana omaa tietämystä pääsee jakamaan eteenpäin muille nuorille.
Nuoren ei tarvitse osata kaikkea täydellisesti, jotta voi vaikuttaa tulevaisuuteen. ”Tärkeä juttu on, että saa asiat alkuun. Ilman sitä mitään ei tapahdu”, muistuttaa Eidan.
Nuoret ja muut ihmiset saadaan toimimaan yhdessä, kun luodaan paikkoja ja mahdollisuuksia yhteistyölle. “Myöskin, että välittää tietoisuutta siitä, että näin voi tehdä ja sinulla on voimaa muuttaa tulevaisuutta.”
Leirillä nuoret myös toteuttivat kertomiaan asioita käytännössä. Rauhallinen kuunteleminen ja pyrkimys ymmärrykseen kuuluu ihmisiä sekä maailmaa kohtaan. Tanishan mielestä aiempien virheiden ei tulisi lannistaa, vaan ihmisten kuuluisi tunnistaa myös kyky muuttaa suuntaa:
“Luontoa lukuun ottamatta minusta tuntuu, että kaikilla muilla osa-alueilla pärjäämme kohtuullisen hyvin, ja uskon, että voimme muuttaa toimintatapojamme. Nykyhetkessä tekemiemme asioiden ei tarvitse olla samoja tulevaisuudessa.”
Nuorten leirillä jakamat ajatukset auttavat Taksvärkkiä edistämään nuorten luottamuksen arvoista tulevaisuutta yhä paremmin. Nuortenryhmä jatkaa vaikuttamistyötään lyhytelokuvan ja erilaisten yhteiskunnallisten keskustelujen muodossa. Elokuussa 2026 julkaistaan Taksvärkin seuraava kampanja, jossa nuoret saavat keinoja aktiiviseen osallisuuteen ja toivoa tulevaisuuteen.
Tilaa uutiskirjeemme, mikäli haluat kuulla ensimmäisenä hankkeen ja kampanjan kuulumisia!
Erasmus+ –rahoitettua hanketta toteuttaa nuorten vapaaehtoisten ryhmä Taksvärkin Toivot. Leirin osallistujina oli ryhmän vanhoja jäseniä sekä toiminnasta kiinnostuneita uusia nuoria. Lue lisää Toivo antaa siivet -hankkeesta!
Taksvärkki on saanut hankkeeseen Euroopan unionin Erasmus+ Nuorten osallistumishanke -rahoitusta. Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.
Lisää aiheesta muualla: Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoama julkaisu nuorten tulevaisuususkon horjumisesta.
Teksti ja kuvat: Marilla Timonen