Globaalikasvatus koulussa: oppimateriaaleja ja työpajoja
Monipuoliset opetusmateriaalit ja työpajat oppitunneille ovat osa Oikeus olla minä -kampanjaa. Alta löydät kuusi toiminnallista oppituntitehtävää ja niiden ladattavat ja tulostettavat ohjeet.
Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen kouluttajat tulevat mielellään ohjaamaan työpajan, jossa tutustutaan kampanjan teemaan sekä nuoriin Nepalissa. Kouluvierailija voi myös esitellä Oikeus olla minä -kampanjan ja Taksvärkkikeräyksen koko koululle, vetää oppitunnin lapsen oikeuksista toiminnallisia menetelmiä käyttäen tai ohjata Vaikuta! -työpajan, joka kannustaa nuoria vaikuttamistyöhön.
Syyslukukaudella 2020 järjestämme globaalikasvatuksen työpajoja ensisijaisesti etänä koronatilanteen vuoksi. Kouluvierailun voi tilata myös luokkatilassa toteutettavana lähityöpajana, mikäli alueellinen tilanne ja koulun ohjeistukset tämän mahdollistavat.
Jos koulussanne ollaan järjestämässä vaikkapa kansainvälisyyteen, aktiiviseen kansalaisuuteen, yhdenvertaisuuteen tai ihmisoikeuksiin liittyvä teemapäivä, voi kouluvierailija tulla pitämään työpajoja koko päiväksi. Maksuttoman vierailun ja työpajat voit tilata kouluusi tilauslomakkeella tai ottamalla yhteyttä:
Aura Alartoglobaalikasvatuksen suunnittelija
050 348 5668, aura.alarto@taksvarkki.fi
Tehtäviä oppitunneille
Kampanjan oppituntitehtävät virittävät pohtimaan lapsen oikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjintään puuttumisen keinoja. Nepalilaisten nuorten esimerkkien valossa pohditaan nuorten kohtaamaa eriarvoisuutta ja syrjintää sekä sitä, miksi ja miten nuoret ryhtyvät vaikuttamaan asioihin omassa lähiympäristössään. Oppituntitehtävien tavoitteina on lisätä oppilaiden ymmärrystä nuorten elämään vaikuttavista globaaleista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä sekä kannustaa pohtimaan oman toiminnan merkitystä. Toiminnallisissa tehtävissä harjoitellaan lisäksi toisen asemaan asettumista, monipuolisten näkökulmien ottamista ja syy-seurausajattelua.
Tehtävät on tarkoitettu peruskoulun 6.–9. luokkien ja toisen asteen oppilaitosten oppitunneille, opettajan johdolla tehtäviksi. Niiden pituus vaihtelee 15 minuutista kokonaiseen oppituntiin. Tehtävien ohjeet ja tarvittavat liitteet ovat helposti tulostettavassa pdf-muodossa. Ohjeissa kerrotaan myös, miten kauan aikaa tehtävään on hyvä varata, minkä kokoiselle ryhmälle se sopii ja mitä tarvikkeita tai ennakkovalmisteluja vaaditaan.
Kesto: 30–45 min
Ryhmäkoko: 15–30 oppilasta. Työskennellään pienryhmissä.
Harjoituksessa oppilaat tarkastelevat ryhmissä syrjintään liittyviä teemoja, syrjinnän syitä ja seurauksia sekä puuttumisen keinoja. Kukin ryhmä tekee oman yhdenvertaisuuden puun ja pyrkii keksimään ratkaisuehdotuksia. Syyt, seuraukset ja ratkaisut muodostavat puun juurineen, runkoineen ja lehtineen. Tarkoituksena on tunnistaa keinoja ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta omassa lähiympäristössä ja koulumaailmassa. Samalla oppilaat pääsevät harjoittelemaan ryhmätyötaitoja ja omien mielipiteiden esittämistä.
Ohjeet: Yhdenvertaisuuden puu, ohjeet (pdf)
Kesto: 20+ min
Ryhmäkoko: Työskennellään enintään 12 henkilön ryhmissä. Ryhmiä voi olla yksi tai useita.
Kierrättäkää piirissä Nepalissa otettuja valokuvia ja kirjoittakaa vuorotellen ensivaikutelmanne kuvista. Verratkaa sitten kirjoituksia. Näkivätkö eri ihmiset kuvissa eri asioita? Mistä se johtuu? Pohtikaa yhdessä, millainen kuva Nepalista kuvien perusteella muodostuu ja mitä kuvien ulkopuolelle on jäänyt. Keskustelkaa yhdessä, miten ennakkoluulot ja stereotypiat syntyvät ja miten niitä voidaan oppia tunnistamaan. Tehtävä kehittää kriittistä ajattelua ja monilukutaitoa, ja se toimii hyvänä johdantona Nepaliin ja kampanjan teemoihin tutustumiselle.
Ohjeet: Ensivaikutelma, ohjeet (pdf)
Liite 1: Ensivaikutelma, kuvat (pdf)
Liite 2: Ensivaikutelma, taustatietoa kuvista (pdf)
Kesto: 15–20 min riippuen siitä, kuinka monesta väittämästä keskustellaan.
Ryhmäkoko: Yksilötehtävä. Sopii isoillekin luokille.
Harjoituksessa otetaan kantaa väitteisiin, joista voi perustellusti olla montaa eri mieltä. Oma mielipide ilmaistaan asettumalla kuvitteelliselle janalle omaa näkemystä vastaavaan kohtaan. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, vaan tärkeintä on oppia perustelemaan oma mielipiteensä. Väitteet liittyvät oppilaiden kokemusmaailmaan ja ohjaavat pohtimaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiä, globaalia vastuuta ja vaikuttamisen merkitystä omien asenteiden ja kokemusten kautta. Harjoitus opettaa omien mielipiteiden esittämistä ja toisten näkökulmien kuuntelemista.
Ohjeet: Arvojana, ohjeet (pdf)
Kesto: 30–45 min
Ryhmäkoko: Voidaan toteuttaa yksin tai pareittain.
Piirretään fläppipaperille iso ihmishahmo ja lähdetään pohtimaan elämän tärkeysjärjestyksiä. Mitä ilman emme voi elää? Mikä tekee elämästä mukavampaa? Mikä voi estää saamasta hyvän tulevaisuuden? Tehtävässä pureudutaan nuorten unelmiin, hyvän elämän edellytyksiin ja siihen, mikä voi auttaa nuorta saamaan hyvän tulevaisuuden. Tehtävässä luotu ihmishahmo toimii myös hyvänä karttana YK:n lapsen oikeuksien tarkastelulle. Miten Lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteet liittyvät nuorten hyvinvointiin ja mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvään elämään?
Ohjeet: Mikä kantaa tulevaisuuteen? ohjeet (pdf)
Liite 1: Lyhennelmä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta (pdf)
Kesto: 20–30 min
Ryhmäkoko: Voidaan toteuttaa pienryhmissä, pareittain tai yksilöharjoituksena.
Tehtävässä pohditaan nepalilaisten oppilaskunnan hallituksessa toimivien nuorten esimerkkien valossa, miksi ja miten nuoret ryhtyvät vaikuttamaan asioihin ja mikä auttaa heitä onnistumaan. Tutustukaa Oikeus olla minä -kampanjan lyhytdokumentilla esiintyvien kahden nepalilaisen nuoren tarinoihin ja rakentakaa yhdessä ymmärrystä nuorten yhteisistä tavoitteista ja syrjintään puuttumisen keinoista. Tavoitteena on oivaltaa, millä tavoin nuori voi olla aktiivinen, osallistua ja vaikuttaa nuorten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta. Harjoitus kehittää vuorovaikutustaitoja sekä herättää pohtimaan omaa toimintaa.
Ohjeet: Muutoksentekijät, ohjeet (pdf)
Kesto: 20–30 min
Ryhmäkoko: Yksilötehtävä. Sopii parhaiten 12–26 oppilaan ryhmille.
Harjoituksessa jokainen saa roolin, johon eläytyä. Tämän jälkeen käydään läpi hyvän elämän edellytyksiä ja mietitään, toteutuvatko ne roolihenkilön kohdalla. Roolihahmojen joukossa on niin hyvä- kuin huono-osaisia nuoria sekä Nepalista että Suomesta. Roolien kautta tutustutaan nuorten moninaisiin elämäntilanteisiin Nepalissa ja Suomessa ja pohditaan globaaliin eriarvoisuuteen, hyvän elämän edellytyksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Suosittu draamaharjoitus kehittää empatiataitoja ja kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista. Harjoitus kannustaa kyseenalaistamaan normeja ja pohtimaan globaaleja oikeudenmukaisuuskysymyksiä.
Ohjeet: Ota askel eteenpäin, ohjeet (pdf)
Liite 1: Ota askel eteenpäin, roolit (pdf)
Muuta materiaalia tunneille
Tehtävien lisäksi kannattaa tutustua Nepalin nuoriin audiovisuaalisen materiaalin avulla. Oppitunneille sopivat:
- Oikeus olla minä -lyhytdokumentti [katso video täältä]. 10 minuutin pituisella videolla tutustutaan Chandaniin ja Saliniin. Nuoret kertovat elämästään ja arjestaan Nepalissa.
- Nuorten ääniä Nepalista [katso videoviestit täältä]. Lyhyissä videopätkissä nuoret Ishika, Hemraj, Ashmita ja muut oppilaskuntien jäsenet kertovat mihin epäkohtiin nuoret Nepalissa puuttuvat.
Kuvia Nepalista
”Jos ketään kiusataan, niin asiasta voi tulla kertomaan oppilaskunnan hallituksen jäsenelle. Autamme ratkaisemaan ongelmat.”
Ashmita, 14, Jhapa, Nepal