Yhdeksännen luokan alussa luokallani alkoi tapahtua ikäviä asioita, moni oppilas koki olonsa kiusatuksi. Päivästä toiseen jouduin ystävieni kanssa kuulemaan kiusaamista ja todella rajua vihapuhetta. Vihapuhe oli suurimmalta osalta rasistista ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä loukkaavaa. Sain jopa kuulla, kun minun ystävistä puhuttiin, että heidät ja minut pitäisi tappaa. Syy tälle kaikelle vihapuheelle on tämä todella väärä asenne sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Minusta on koulussamme levinnyt huhuja, että olisin lesbo, joten siksi minä koin kiusaamista.
Luokallemme tuli uusi oppilas heti yhdeksännen luokan alussa, hän oli vasta viime vuosina muuttanut Suomeen. Minua kävi häntä sääliksi, sillä heti meidän luokan kiusaajaporukka heitti hänestä todella rajua rasistista “läppää”.
Nämä koettua, minun sisällä heräsi tahto auttaa kiusaamisen ja syrjinnän uhreja. Heräsi halu estää tällaisen vihapuheen syntyminen ja näiden voimakkaiden vihapuheessa esiintyvien stereotypioiden kehittyminen.
Tätä tahtoa vahvisti sitten yhteiskuntaoppi. Yhteiskuntaopissa aloimme käsittelemään yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia, vähemmistöjä, lapsen oikeuksia ja vaikuttamista. Nämä aiheet avasivat ymmärrystäni yhä enemmän ja antoivat tietoa siitä, mikä on oikein ja mitä voin tehdä.
Aiemmin minulle oli haastavaa löytää TET-paikka, mutta nämä kaikki yhdeksännen luokan alun tapahtumat toivat minulle uuden idean. Älysin, että TET-paikka voisi olla jokin järjestö, joka ajaa lapsen oikeuksia tai yhdenvertaisuutta. En tuntenut monia järjestöjä, joten kysyin sitten apua yhteiskuntaopin opettajaltani. Hän esitteli minulle Taksvärkin ja muutaman muun vaihtoehdon. Eniten minua kiinnosti Taksvärkki ja se sitten valikoitui TET-paikakseni.
Lähdin Taksvärkille TET-harjoitteluun matalin odotuksin. En todellakaan osannut kuvitella mitä kaikkea tulen oppimaan. Kuvani järjestöjen toiminnasta sekä edes koko Taksvärkin käsittelemästä aiheesta oli paljon pienempi kuin aluksi luulin. Jo ensimmäisen päivän jälkeen minusta tuntui kuin olisin avannut oven taas yhä isompaan huoneeseen täynnä mahdollisuuksia oppia.
Kuulin jo ensimmäisenä päivänä globaalikasvatuksesta. Se oli aluksi vieras, mutta hetken töitä tehtyä ymmärsin siitä jotain.
”Ymmärsin myös sen, että globaalikasvatus on juuri sitä, mitä koulut kaipaavat lisää.”
Minun luokka olisi tarvinnut parempaa globaalikasvatusta jo varhaisessa vaiheessa. Älysin, että jos kouluissa olisi enemmän ja kehittyneempää globaalikasvatusta ja opettajat aidosti opiskelisivat näitä aiheita, niin voitaisiin välttää tällainen stereotypioiden ja vihapuheen täyttämä tilanne, kuin minun luokallani on.
Siksi innostuin valtavasti tämän TET-harjoittelun aikana globaalikasvatuksesta. Tein aika paljonkin siihen liittyviä tehtäviä ja ne kaikki olivat kiinnostavia. En osaa nimetä globaalikasvatukseen liittyvää työtehtävää, jonka tekemisestä en olisi pitänyt tai jonka sisällön tekemisessä olisi ollut haasteita.
Minulla on todella vahva tahto edistää koulujen globaalikasvatusta ja sillä estää nämä voimakkaat stereotypiat ja vihapuhe. Kaikilla oppilailla on oikeus rauhalliseen ja mukavaan opiskeluun. Globaalikasvatuksen avulla oppilaista myös kasvaa paljon viisaampia vaikuttajia.
Ymmärrettyäni globaalikasvatuksesta, opin myös paljon vaikuttamisesta. Ymmärsin, että miksi nuorten vaikuttaminen on tärkeää ja mitä kaikkea jopa aikuiset voivat meiltä nuorilta oppia. Me nuoret tiedämme parhaiten, mitkä asiat meitä kiinnostaa ja mitkä arvot ovat meille tärkeitä, siksi on hyvä saada meidän mielipiteet esiin.
Itsekin TET-tehtäviä tehdessä pääsin esittämään ja kertomaan asioita juuri nuoren näkökulmasta. Opin myös vaikuttamisen keinoja ja kuinka saan mielipiteeni esiin.
”Parasta oli se, että oikeasti ymmärsin näkökulmien esiintuomisen merkityksen.”
Kun palaan taas kouluun TET-harjoittelun jälkeen, olen täynnä oppimiani asioita globaalikasvatuksesta ja täynnä ideoita, miten voin vaikuttaa globaalikasvatukseen minun koulussa. Aion kehittää koulussa oppilaskunnan kautta toimivan nuorten pienen ryhmän, joka käy opettamassa nuorempia oppilaita liittyen yhdenvertaisuuteen, lapsen oikeuksiin ja vaikuttamiseen. Tavoitteena on, että näistä nuoremmista oppilaista kasvaisi viisaampia ja rohkeampia, vähemmän stereotypioita ja rakentavalla asenteella.
Teksti ja kuva: Lumi Räsänen