Vaikuttavaa kansainvälisyyskasvatusta

”Me ollaan kaikki kuitenkin tällä planeetalla yhdessä, samassa veneessä”

Taksvärkki ry:n kansainvälisyyskouluttajien ohjaamille toiminnallisille oppitunneille ja työpajoihin osallistuu vuosittain tuhansia suomalaisia nuoria. Mitä mieltä nuoret itse oppitunneista ovat? Osallistujilta toki kerätään palautetta oppitunnin tai työpajan päätteeksi, mutta mitä pitkäkestoisia vaikutuksia kouluvierailuilla on? Saavatko ne nuoret pohtimaan globaaleja kysymyksiä? Innostavatko ne toimimaan? Muuttuvatko nuorten asenteet kouluvierailuiden seurauksena? Näiden tärkeiden kysymysten parissa on Taksvärkissä painiskeltu pitkään. Tänä syksynä niihin etsittiin vastauksia opinnäytetyön avulla.

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelija Sirpa Saari tutki opinnäytetyössään Taksvärkki ry:n kehityskasvatuksen vaikutuksia suomalaisten nuorten asenteisiin. Hän haastatteli 13 ryhmää 12–18 -vuotiaita nuoria yläkouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista eri puolilta Etelä- ja Itä-Suomea. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 47 oppilasta.

Tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa haastateltavista on kiinnostunut globaaleista kysymyksistä ja haluaisi kuulla niistä lisää. Kansainvälisyyskouluttajan vetämä oppitunti oli herätellyt globaaliin yhteisvastuuseen. ”Jäin pohtimaan sitä, kuinka suomalaiset lapset valittavat koulunkäynnistä […], kun täällä on kuitenkin kaikki tosi hyvin”, yksi haastateltava kuvasi.

Haastatellut nuoret kertoivat oppineensa tunneilla ja työpajoissa muun muassa ”köyhempien maiden oloista sekä naisten ja lasten asemasta”, ”guatemalalaisesta kulttuurista ja elinolosuhteista” sekä yleisesti ” avoimuutta ja hyväksyntää”. Taksvärkki ry:n oppitunnit erottuivat selvästi koulun arjesta ja olivat jääneet hyvin mieleen, sillä ne olivat antaneet uutta ajateltavaa. Erityisesti toiminnallisista harjoituksista pidettiin.

Tutkimukseen osallistuneista nuorista tuntui, ettei globaaleista teemoista puhuta koulussa tarpeeksi. Haasteena on, että kehityskasvatus jää irralliseksi opetuksesta. ”Koulut eivät ole samalla viivalla, mitä kansainvälisyyteen tulee. On kouluja, joissa kansainvälisyys on luonteva osa arkea, kun taas toisissa kouluissa se ei juuri näy”, tutkimuksen tehnyt Sirpa kuvailee. Globaaleja kysymyksiä pitäisi käsitellä myös tavallisilla oppitunneilla, sillä ne kiinnostavat nuoria.

Yksi tutkimuskysymyksistä oli, miten nuoret näkevät omat mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa. Tutkimuksen mukaan kiinnostus globaaleja kysymyksiä kohtaan ei korreloi aktiivisuuden ja osallistumisen kanssa, mikä kertoo siitä, että nuoret eivät tunne eri tapoja vaikuttaa.

”Nuorten osallisuuden kulttuuri on suomalaisissa kouluissa melko heikko”, Sirpa pohtii. ”Totutut, nuoria passivoivat toimintatavat pitäisi kyseenalaistaa ja nuorten aktiivista toimijuutta vahvistaa. Nuoret pitää aidosti ottaa mukaan esimerkiksi teemapäivien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekeminen parantaa kouluilmapiiriä ja vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Nuorilla riittää intoa ja mielenkiintoa toimia, mutta tilaisuuksia ei ole.” Kansainvälisyyskasvatusta pitäisikin kehittää koko koulun prosessiksi, jossa sekä opettajat että oppilaat ovat aktiivisesti mukana ja oppilaiden ideat löytävät tiensä kansainvälisyyskasvatuksen käytäntöihin!

***

Koulut ja oppilaitokset eri puolilla Suomea voivat veloituksetta tilata Taksvärkki ry:ltä kansainvälisyyskouluttajan vetämään oppitunteja tai toiminnallisia työpajoja. Tunnit voivat käsitellä Guatemalaa tai lasten oikeuksia. Tilaa kansainvälisyyskouluttaja täältä. Lisätietoa antaa kansainvälisyyskasvatuksen suunnittelija Leena Honkasalo, leena.honkasalo@taksvarkki.fi tai 09 5845 5504.