Pelastetaan kehitysyhteistyö

Hallituksen suunnitelmien mukaan kehitysyhteistyötä leikataan rajusti, mikä pudottaa Suomen kauas 0,7 prosentin tavoitteesta ja kertoo samalla karua kieltään Suomen haluttomuudesta kantaa globaalia vastuuta jättäen monet maailman heikoimmassa asemassa olevat pulaan. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä aiotaan leikata 43 prosenttia heti vuoden 2016 alusta. Tämä vastaa 0,09 prosentin osuutta valtion vuoden 2015 menoarviosta.

Juuri nyt on aika näyttää, että suomalaisia kiinnostaa myös se, mitä maan rajojen ulkopuolella tapahtuu. Kehitysyhteistyöllä on laaja kannatus kansalaisten keskuudessa: yli 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Hallituksen kaavailemat leikkaukset kehitysyhteistyösektorille ovat muihin toimialoihin nähden poikkeuksellisen suuret, mutta niistä saatava säästö vähäinen. Leikkauksen kohdentaminen on myös voimakkaassa ristiriidassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan asettamien painopisteiden kanssa.

“Saatava säästö on valtion menoihin nähden minimaalinen, mutta sillä on tuhoisat vaikutukset maailman kaikkein köyhimpien ihmisten elämään. Samanaikaisesti kun järjestöjen työstä leikataan, hallitus myöntää esimerkiksi kaivosyhtiö Talvivaaralle lisärahoitusta 112 miljoonaa euroa. Leikkausten kohdentuminen on aina myös poliittinen arvovalinta”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Ulkoministeriö kertoi 30. kesäkuuta leikkausten purevan kaikkiin ministeriön tukea saaviin kehityskysymysten parissa työskenteleviin kansalaisjärjestöihin. Isojen ja ammattimaisten järjestöjen saamaa ohjelmatukea leikataan kautta linjan noin 38 prosenttia. Taksvärkki ry on yksi ulkoministeriön ohjelmatukea saavasta kehitysyhteistyötä ja globaalikasvatusta toteuttavasta järjestöstä.

Hallitus on linjannut kehityspolitiikan painopisteiksi naisten ja tyttöjen aseman, toimivan demokratian, kestävän energiantuotannon, vesi- ja ruokaturvan sekä kehitysmaiden yritystoiminnan ja veropohjan vahvistamisen. Juuri näistä hallituksen kehityspolitiikan kärkiteemoista on järjestöillä vahva asiantuntemus.

MaijaTörma
 
“Kehitysyhteistyö on mielestäni tärkeää, sillä kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus terveyteen, koulutukseen ja tulevaisuuteen. Olen itse nähnyt järjestöjen työn auttavan lapsia ja yhteisöjä laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti, pysyvää muutosta luoden. Kehitysyhteistyön kautta ihmiset oppivat auttamaan itse itseään. Meillä on velvollisuus auttaa myös kaukana olevia lähimmäisiämme. Maailma ja vastuu on yhteinen. Yhdessä olemme vahvempia.”

Maija Törmä, terveyskeskuslääkäri, Turku
 
 
Maria Korkatti
 
”Emme ole irrallaan muusta maailmasta. Kehitysyhteistyöllä osoitamme, että emme ole sokeita ja välinpitämättömiä muiden vaikeuksille. On järkyttävää, että Suomen tai maailman köyhiltä leikkaaminen nähdään toisilleen vaihtoehtoisina. Tuloerojen tasaaminen vakauttaa oloja kaikkialla. Suomella, yhtenä maailman rikkaimmista maista, on edelleen varaa tukea ihmisarvoista elämää ja yhteiskuntien kehittämistä. Lisätuloja saadaan esimerkiksi veronkiertoa kitkemällä.”

Maria Korkatti, ammatillinen ohjaaja, Joensuu

 
 
Kerro Suomen päättäjille, että maailman heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat meidän tukeamme. Allekirjoita sinäkin vetoomus: https://pelastetaankehitysyhteistyo.fi/
#eiköyhimmiltä