Harjoituksiin heittäytyjiä ja haastavia hetkiä – kouluvierailijan kokemaa

Yhdellä kertaa vuorossa on arvojen pohtimista lukiolaisten kanssa, toisena päivänä toiminnallisia tehtäviä erityisopetuksen pienryhmässä – jokainen kansainvälisyyskouluttajan tekemä kouluvierailu on erilainen. 25-vuotias Marja Mäenpää toimii Taksvärkin vapaaehtoisena kansainvälisyyskouluttajana lukuvuonna 2011–2012. ”Jokaisesta kouluvierailusta on jäänyt mukavat muistot”, Marja kertoo.

Taksvärkki ry kouluttaa vuosittain parikymmentä vapaaehtoista kansainvälisyyskouluttajaa tekemään kouluvierailuja suomen- ja ruotsinkielisissä peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kouluvierailut voivat olla toiminnallisia työpajoja, oppitunteja tai vaikkapa teemapäiviä. Kansainvälisyyskouluttajat kertovat Taksvärkki-kampanjasta, lasten ja nuorten oikeuksista sekä nuorten elämästä kampanjan kohdemaassa, joka tänä lukuvuonna on Mosambik.

Marjan mieleenpainuvin kokemus on ollut pieni erityisopetusryhmä Espoossa. Oppilailla oli eriasteisia oppimisvaikeuksia, mutta he heittäytyivät harjoituksiin silti täysillä. ”Tajusin esimerkiksi vasta tunnin loppupuolella, että yksi tytöistä oli käytännöllisesti katsoen sokea”, Marja kertoo. Vasta, kun Marja näytti tytölle kuvaa Mosambikista, opettaja huomautti, että tämä näkee vain värejä – tyttö oli siitä huolimatta osallistunut kaikkiin tehtäviin reippaasti. ”Ryhmä oli ihana, ja vierailusta jäi todella hyvä mieli”, Marja muistelee.

Toki haastaviakin ryhmiä on osunut kohdalle: vaikein tapaus on ollut kaksi luokallista kahdeksasluokkalaisia. Joukossa oli muutamia levottomia poikia, jotka eivät jaksaneet keskittyä tuntiin ja löivät koko jutun leikiksi. Kun Marja pyysi nuoria nimeämään perustarpeita, äänekkäimmät vitsiniekat keksivät heti ehdottaa tietokonetta, iPhonea ja mikropizzaa. ”Tuntui, että oppilaiden oli vaikea ymmärtää, että vaikkapa Mosambikissa nuoret todella elävät köyhyydessä. Kun pyysin heitä pohtimaan, miltä tuntuisi, jos ei olisi tietokonetta, he vain totesivat ykskantaan: ”Pitäisi ostaa uusi!” Yksi tyttö ilmoitti, että isän firma voisi hankkia uudet tietokoneet koko luokalle.

Marja kuitenkin uskoo, että ainakin osa oppilaista jäi aidosti pohtimaan oppitunnin aikana kuulemiaan asioita. ”Kunhan edes pari oppilasta saa kiinnostumaan, niin vierailu on onnistunut”, Marja muistuttaa. Hankalankin ryhmän nuoret pysäytti se, että Marja kysyttäessä kertoi tekevänsä kouluvierailuita vapaaehtoistyönä ja saavansa palkaksi vain hyvän mielen.

Taksvärkin kansainvälisyyskoulutus perustuu nuorelta nuorelle -toimintamalliin. Kouluvierailijat ovat itsekin nuoria ja siten samalla aaltopituudella yläaste- ja lukioikäisten nuorten kanssa. Marjakin on huomannut, että kouluvierailuilla on paljon apua siitä, että hän ymmärtää teinivitsit.

Kansainvälisyyskasvatuksen tarkoituksena on kertoa kehitysmaiden lasten ja nuorten elämästä, mutta myös purkaa stereotypioita kehitysmaiden oloista ja herättää nuoria pohtimaan globaaleja kysymyksiä. Marja asui itse lapsena ja murrosikäisenä yhteensä kahdeksan vuotta Keniassa ja Nicaraguassa ja pyrkii kansainvälisyyskouluttajana korostamaan, miten samanlaisia eri puolilla maailmaa elävien nuorten haaveet pohjimmiltaan ovat. Usein joku oppilaista jää tunnin jälkeen juttelemaan, mikä kertoo, että käsitellyt asiat ovat herättäneet ajatuksia. Kuten yksi oppilas kirjoitti palautelomakkeeseen, kansainvälisyyskouluttajan vierailun ansiosta “oppii vähä arvostamaan sitä mitä itellä on”.

 

Jos olet kiinnostunut tilamaan kansainvälisyyskouluttajan vierailemaan koulullenne tai toimimaan itse lukuvuonna 2012–2013 kansainvälisyyskouluttajana, ota yhteyttä:

Leena Honkasalo
Kansainvälisyyskasvatuksen suunnittelija
leena.honkasalo(at)taksvarkki.fi