Toinen mahdollisuus – nuorten naisten tarinoita

Taksvärkki työskentelee Sierra Leonessa paikallisen kumppanijärjestön CCYA:n kanssa tarjoten nuorille elämänhallintaan liittyvää tukea perus- ja ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi sekä edistäen nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret naiset ja vammaiset, joiden oikeutta koulutukseen väheksytään etenkin maaseudulla. Vuonna 2014 aloitetun hankkeen turvin on tuettu niiden tyttöjen ja nuorten naisten koulutusta, jotka ovat joutuneet esimerkiksi raskauden vuoksi jättämään koulun kesken. Nancy ja Iye kertovat oman tarinansa.

DSC_0116
 
Nancy Monrovia, 19, Dasse Chiefdom, Moyamba District
 
Nimeni on Nancy Monrovia. Vuonna 2013 minun oli määrä siirtyä ylemmälle vuosiluokalle koulussa. Köyhä isäni vei minut tätini luo toivoen, että hän pystyisi tukemaan koulunkäyntiäni. Toisin kuitenkin kävi, ja monina päivinä menin tädin luota torikauppiaaksi sen sijaan, että olisin mennyt kouluun. Lopulta koko lukuvuosi kului niin, että minulla oli yksi ainoa koulupuku ja kengät joita käyttää, ja vain yksi ateria päivässä. En edennyt seuraavalle vuosiluokalle lainkaan. Äitini, joka oli aina tukenut opiskeluani, kuoli näihin aikoihin. Isäni etsi minulle uuden koulun toiselta alueelta.

Uudessa koulussa tapasin poikaystäväni, joka tuki minua kouluttautumisessa. Elämä ei kuitenkaan ollut helppoa, ja tultuani raskaaksi vuonna 2014 keskeytin koulunkäynnin jälleen. Kaikki näytti menevän koko ajan huonompaan suuntaan jo ennen kuin ebola-virus ravisteli koko maata. Eräänä kylmänä aamuna mietin, miten oikein pärjäisin raskauden, ympärillä riehuvan epidemian ja poikaystäväni työttömyyden kanssa. Tuntui, että unelmani koulutuksesta ja onnesta olivat särkyneet täysin. Synnytin tyttölapsen ja annoin hänelle nimen Musu.

Eräänä aamuna istuin imettämässä vauvaani, kun näin entisen opettajani ja rehtorini saapuvan minua kohti. Meinasin melkein juosta karkuun, mutta he rauhoittelivat minua ja kertoivat, ettei kaikki toivo ole vielä menetetty. He kysyivät, olenko vielä valmis jatkamaan opintojani! Minä vastasin riemuissani kyllä. Minulle kerrottiin, että CCYA tukee koulunsa keskeyttäneitä tyttöjä, ja minua kannustettiin ilmoittautumaan takaisin kouluun. CCYA tukee koulunkäyntiäni taloudellisesti, ja olen nyt päässyt etenemään opinnoissani. Elämäni muuttui, ja minulla on taas toivoa tulla koulutetuksi naiseksi. CCYA:n tuen avulla teen myös pientä kauppaa elättääkseni itseni.

DSC_0136
 
Iye Williams, Tikonko Chiefdom, Bo district
 
Nimeni on Iye Williams. Asun Tikonkon kaupungissa, Bo -nimisellä alueella. Ennen CCYA:n väliintuloa minä ja äitimme tienasimme peltotöillä. Istutimme ja keräsimme satoa myytäväksi. Lisäksi ostimme syötäviä cassava-pensaan lehtiä suoraan kasvattajilta ja myimme ne pienellä voitolla elääksemme. Sitten minä sairastuin. Siihen mennessä kun olin toipunut, meillä kummallakaan ei enää ollut rahaa jäljellä.

Toivuttuani tulin raskaaksi. Raskausajan lopulla minut vietiin sairaalaan, sillä hoitaja pelkäsi jonkin olevan vialla. Synnytys kesti koko päivän. Oli pienestä kiinni ettei keisarinleikkausta tarvittu. Sain tyttövauvan ja annoin hänelle nimen Watta. Toivuin synnytyksestä ja olen siitä yhä kiitollinen, mutta jo seuraava vuosi toi mukanaan vaikeuksia, jopa puutetta ruuasta.

Eräänä päivänä istuin kuistillani ja mietin, mistä saisin ruokaa syödäkseni, pesuainetta pyykkejä varten sekä lääkettä tyttärelleni Wattalle. Silloin nuori naapurini tuli ja kutsui minut mukaansa CCYA:n järjestämään tapaamiseen. Hän kertoi, että voisin liittyä mukaan heidän ryhmätoimintaansa. Osallistuin kolmepäiväiseen työpajaan, jossa meille tarjottiin myös päivittäinen aamiainen ja lounas. Myöhemmin sain myös 24 euron mikrolainan, jonka sijoitin naisten hygieniatarpeisiin kuten alusvaatteisiin ja kosmetiikkaan.

Nyt liiketoimintani on laajentunut entisestään ja myyn myös ruokatarpeita. Minulla on luotettavia asiakkaita ja olen tienannut tuplasti sen, mitä sain alkupääomaa. Kaiken lisäksi minulla on nyt yli sata litraa palmuöljyä varastossa! Minulla on nyt vaikutusvaltaa ja minua kunnioitetaan sekä perheessäni että Tikonkon kaupungissa yleisesti. Pystyn pitämään hyvää huolta Watta-tyttärestäni. Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin, eikä minun tarvitse enää kokea ahdistusta itseni elättämisestä.

DSC_0099
 
Lisää tietoa Taksvärkin hankkeesta Sierra Leonessa voit lukea hankkeesta toteutetusta väliarvioinnista täältä.
 
Käännös: Maria Albekoglu
Kuvat: Senjä Väätäinen-Chimpuku / Tapaamisia nuorten kanssa Sierra Leonessa