Sierra Leonen nuoret eivät halua olla toimettomia

Taksvärkki ry ja sierraleonelainen järjestö CCYA (Center for Coordination of Youth Activities) aloittivat yhteisen hankkeensa Tuki Sierra Leonen nuorten koulutukselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle vuoden 2014 alussa. Hanke keskittyy erityisesti tyttöihin ja teiniäiteihin, nuoriin seksityöntekijöihin, työttömiin ja koulunsa kesken jättäneisiin nuoriin sekä vammaisiin nuoriin.

Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tehtiin tärkeä lähtötasokartoitus. Työttömyys ja osallistuminen päätöksentekoon ja koulunkäynnin jatkaminen nousivat ongelmina esiin.

Taksvärkki ry:n hankkeen lähtötasokartoituksessa haastateltiin noin 400 15–31-vuotiasta sierraleonelaista nuorta neljässä piirikunnassa (Port Loko, Bo, Moyamba ja Western Arean Freetownin ympäristö). Kolme neljästä haastatellusta oli suorittanut peruskoulun, mutta vain 20 % oli saanut jonkinlaista ammattikoulutusta sen jälkeen. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että työllistyäkseen he tarvitsisivat lisätaitoja. 75 % vastaajista ilmoitti olevansa työttömiä, vaikka 65 % teki ainakin jotakin saadakseen tuloja itselleen tai perheelleen. Suurin osa auttoi perhettään maanviljelyksessä, mutta tätä he eivät pitäneet varsinaisena työnä.

Nuorilla oli mielestään heikot mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa tai maansa nuoria koskevaan päätöksentekoon. Yli 80 % ei tiennyt mitään Sierra Leonen uudesta kansallisesta nuoriso-ohjelmasta.

Kylätasolla nuorillakin oli mahdollisuus tavata paikallisviranomaisia, mutta tapaamiset eivät olleet säännöllisiä, ja niissä keskusteltiin lähinnä alueen kehitystarpeista resurssien jakamispäätösten tai rahankäytön sijaan. Nuorilla ei siksi ollut mahdollisuutta vaatia päättäjiltä läpinäkyvyyttä. Kunnanvaltuustojen kokoukset olivat nuorillekin avoimia, mutta nuoret kokivat, että heitä kuunneltiin vain silloin, kun tarvittiin työvoimaa esim. rakennusprojekteihin, sen sijaan että he olisivat saaneet olla mukana päätöksenteossa.

Haastateltavien joukossa oli myös yhteensä 40 eri tavoin vammaista nuorta. Heistä 60 % sanoi ettei ollut mukana missään tuottavassa toiminnassa, sen sijaan 40 % sanoi harjoittavansa kerjäämistä. Työllisyys- tai edes opiskelumahdollisuuksiaan he pitivät olemattomina.

Teiniäitiyttä pidetään Sierra Leonessa ongelmana vain, jos tyttö ei ole naimisissa. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 80 alle 18-vuotiasta äitiä. 30 % vastanneista tytöistä oli lapsen saatuaan palannut kouluun. Puolet sanoi, ettei ole mukana missään tuottavassa toiminnassa, 10 % auttoi vanhempiaan esim. maataloustöissä ja 10 % harjoitti pientä liiketoimintaa (esim. piti kioskia). 80 % tytöistä olisi halunnut palata kouluun.

Taksvärkki ry:n ja CCYA:n hankkeen on tarkoitus auttaa myös nuoria seksityöntekijöitä saamaan paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä. Lähtötasokartoituksen tekijät eivät kuitenkaan onnistuneet saamaan haastateltaviksi kuin 10 seksiä myyvää nuorta, nämä kaikki vain yhdestä piirikunnasta neljän piirikunnan sijaan. Otos ei ole kuvaava, mutta vaikuttaa siltä, että vastaajat eivät olleet täysin riippuvaisia seksityöstä, vaan heillä oli muitakin toimeentulomahdollisuuksia. Suurin osa vastaajista tekisi mieluummin muita töitä.

3-5 vuotta kestävällä hankkeella on kaksi päätavoitetta: vahvistaa 500 nuoren (joista osa on vammaisia, teiniäitejä ja seksityöntekijöitä) koulutus- ja työllisyystilannetta sekä elämänhallintataitoja, ja lisätä nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta eli osallistumista maansa ja kotipaikkakuntiensa päätöksentekoon.
 
 
Teksti: Kaisa Seppänen
Kuvat: Pamela Arslan