Oppilaskunnassa nuoret aktivoituvat vaikuttamaan

Nepalilaisessa ECCA-järjestössä toimiva ETVO-vapaaehtoinen Kati Hirvonen haastatteli kyläkoulujen oppilaskunnissa toimivia oppilaita. Taksvärkin uusimman hankkeen yksi keskeisimpiä tavoitteita on oppilaskuntien tukeminen ja kehittäminen aktiivisiksi toimijoiksi kouluissaan ja kyläyhteisöissään. Hirvonen vieraili kymmenessä Taksvärkin ja ECCA:n yhteistyökoulussa Itä-Nepalin maaseudulla kesäkuun 2016 puolivälissä.

Monia syitä olla mukana

“Ryhmä oppilaita voi tehdä muutoksen paremmin kuin yksin.” Kyläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenet mainitsivat useita eri syitä hakeutua toimintaan mukaan. Monet saivat motivaationsa hallituksessa aktiivisesti toimivilta ylempien luokkien oppilailta, jotka järjestävät aktiviteettejä kouluissa. Lisäksi monilla oppilailla oli tavoitteita sekä henkilökohtaisen kasvun suhteen että kouluympäristön parantamisen osalta. Esimerkiksi Tara Mani, 16, halusi aktiviteettien järjestämisen lisäksi saada lisää tietoa lasten oikeuksista ja lapsiavioliitoista.

Yksi oppilaskuntatoimintaan mukaan lähtemisen tulemisen innoittaja on myös halu nähdä ja oppia, kuinka oppilaskunnat konkreettisesti toimivat. Yleensä oppilaskunnan hallitukset kokoontuvat kerran kuukaudessa suunnittelemaan tulevan kuukauden aktiviteetit. Kokoukset jäljittelevät virallista kokousta, johon puheenjohtaja on kutsunut muut jäsenet paikalle. Sihteerit kirjoittavat muistiinpanoja ja keräävät myös osallistujalistan kokouksista. Kaikki tämä kirjataan oppilaskunnan muistikirjaan, jonka oppilaat haastattelutilanteissa usein hakivat paikalle tarkistaakseen tietoja. Hallituksen jäsenten joukosta valitaan lisäksi myös varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja. Tällä tavalla oppilaskunnassa toimivat oppilaat oppivat virallisia tapoja kokouskulttuurista, jossa jokaisella jäsenellä on tarkka roolinsa oppilaskunnan toiminnassa.

IMG_5650
Shree Thanin oppilaskunnan oppilaiden mukaan koulu on heidän yhteistä omaisuuttaan, josta heidän tulee pitää huolta.
 
Oppilaskunnan jäsenet valitaan äänestyksellä oppilaiden joukosta. Kuka tahansa voi asettua ehdolle, mutta tyypillisesti oppilaat valitaan 4.-9. luokalta, sillä 10. vuosiluokan oppilaat ovat kiireisiä kouluvuoden lopussa järjestettävien loppukokeiden vuoksi. Lukumäärä hallituksessa olisi hyvä olla pariton, jotta äänestettäessä ei päädyttäisi tasatulokseen. Lisäksi oppilaskunnan hallituksen muodostuksessa kiinnitetään huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Oppilaskunnan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta toimintaan tarvittavat rahat kerätään sekä järjestämällä erilaisia varainkeruukampanjoita että jäsenmaksuilla. Yksi esimerkki varainkeruusta on kilpailu suurimmasta maissista. Halukkaat tuovat kouluunsa kotoa maissintähkän, voittaja palkitaan, ja maissit myydään kilpailun jälkeen kyläläisille.

ECCA:n tavoitteena on myös ympäristötietoisuuden lisääminen oppilaskuntatoiminnan avulla. Tämä on erityisesti innoittanut Anjilaa, 15, joka toivoo tulevaisuudessa työskentelevänsä ympäristön hyväksi.

Oppilaskunnassa nuoret aktivoituvat itse vaikuttamaan

Oppilailla oli paljon näkemyksiä sen suhteen, mitä he haluaisivat jatkossa kouluissaan kehittää. Useimmat luettelivat erilaisia koulun infrastruktuuriin liittyviä puutteita. Monet toivoivat, että kouluissa olisi juokseva vesi ja puhtaat vessat sekä tytöille pojille. Erityisesti tyttöjen koulunkäynti saattaa keskeytyä heidän tullessaan murrosikään, mikäli he eivät pysty vaihtamaan kuukautissuojaansa rauhassa koulussa. Lisäksi toivottiin lisää elektronisia laitteita kuten tietokoneita, joita useimmissa kouluissa oli vain muutamia, ja nekin hyvin vanhoja. Muita puutteita oppilaiden mukaan oli urheiluvälineistä ja ajan tasalla olevista kirjoista. Hari Lower Secondary Schoolissa oppilaat olivat tyytyväisiä koulunsa fasiliteetteihin, mutta yksi toive heillä kuitenkin oli. “Haluamme rakentaa koulun edustalle suuren portin koulun nimellä varustettuna.”

Oppilailla oli myös ajatuksia, kuinka vaikeampia ongelmia voitaisiin hoitaa. “Perustetaan kouluun erityisluokka erityisopetusta tarvitseville oppilaille, järjestetään koulutusta huumeiden ja alkoholin käytön vaaroista sekä luodaan yhdessä koulun johdon kanssa apurahajärjestelmä oppilaille, joilla ei ole varaa tulla kouluun” luetteli varapuheenjohtajana toimiva Aasish, 16, innokkaana.

Lisäksi oppilaat toivoivat enemmän tukea opettajilta. Vaikka osassa kouluista opettajat toimivat läheisesti oppilaskuntien hallituksen kanssa, erityisesti aktiviteettien järjestämiseen toivottiin sekä materiaalista että henkistä tukea, kuten siemenien hankintaa istutettavaksi tai opettajien apua perjantai-iltapäiväisin tapahtuvien kisailujen suunnittelussa.

Kyläkoulujen oppilaat ovat hyvin motivoituneita oppilaskuntatoimintaan ja he käyttävät siihen paljon vapaa-aikaansa. Kouluissa vieraillessa pääsimme seuraamaan, kuinka osa oppilaista saapui ennen koulupäivän alkua huolehtimaan esimerkiksi nuorempien koulutovereidensa hygieniasta ja siivoamaan vessoja. Shree Shishy Shakshyar Lower Secondary Schoolin oppilaskunnan hallituksessa toimivien Chadanin (14), Saritan (13) ja Nishan (15) mukaan heidän vanhempansa ovat ylpeitä siitä, että he toimivat oppilaskunnassa. Heillä oli jokaisella selkeä motivaatio ja syy toimia oppilaskunnassa.

“Minusta on hienoa toimia oppilaskunnassa, ja muut oppilaat tunnistavat minut koulussa”, kertoi Chadani. “Haluan parantaa kouluni mainetta kyläyhteisössä”, visioi Sarita. “Haluan pitää puheita muille oppilaille, opettaa heitä ja parantaa heidän itseluottamustaan”, haaveili puolestaan Nisha.

IMG_5127
Chadani (etummaisena), Sarita ja Nisha haastateltavina.
 
Lopputuloksena itsevarmempia oppilaita

Oppilaskuntien jäsenet näyttävät muille esimerkkiä kertomalla heille mm. hygienian tärkeydestä ja innostamalla ottamaan osaa toimintaan. Tämän lisäksi oppilaskunnan jäsenet kehittävät omia taitojaan. Varapuheenjohtajana toimiva Sushma, 16, kertoi, että oppilaskunnassa toimiminen on opettanut hänelle paljon ja kasvattanut itseluottamusta. Sushma on saanut tietoa henkilökohtaisen hygienian tärkeydestä ja ympäristöasioista. Lisäksi hän on kehittänyt johtamistaitojaan ja tulee nyt paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Erityisesti hänen esiintymisvarmuutensa on kasvanut ja Sushma rohkaisikin uusia vielä hieman hiljaisia koulukavereitaan. “He ovat vielä ujoja puhumaan, mutta oppilaskunnassa toimimalla heistä tulee vahvempia. Minäkin olin aiemmin ujo puhumaan muiden edessä.”
 
 
Teksti ja kuvat: Kati Hirvonen
 
Kirjoittaja toimii Taksvärkin ry:n nepalilaisessa kumppanijärjestössä ECCAssa Etvo-vapaaehtoisena.