Arjen vallankumouksia

Istumme saman pöydän ääressä ASSCODECHAn toimistolla Agostinhon (20 v.), Sergion (18 v.), Felisminan (13 v.), Neiden (18 v.), Isacin (20 v.), Andersanin (14 v.) ja Felicidaden (13 v.) kanssa. He ovat Maputon yhden suurimman slummin asukkaita, normaaleja mosambikilaisia nuoria. Yhtä lukuun ottamatta kaikki opiskelevat lukiossa ja asuvat vanhempiensa kanssa. Nuoret harjoittelevat ASSCODECHAlla kommunikaatiotaitoja ja tarkoitus on luoda myös yhteys suomalaisiin nuoriin.
Nuorten ohjaaja, Zego, kysyy tietääkö kukaan mitä vallankumous tarkoittaa. Toimistossa tulee hiljaista. Yllättävää! Nuoret, joiden vanhempien sukupolvi on taistellut itsenäisyydestä kolonisteja vastaan vasta 30 vuotta sitten ja syntyneet heti sisällissodan loputtua, eivät osaa kertoa mitä vallankumous tarkoittaa.
Felismina räplää kännykkäänsä pöydän päässä ja silloin saamme idean. Millaisia henkilökohtaisia vallankumouksia nämä nuoret ovat elämässään kokeneet? Mitä vallankumous heidän elämässään tarkoittaa?

Agostinho: ASSCODECHA on ollut elämässäni yksi vallankumous. Aikaisemmin minulla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta käyttää teknologiaa, kuten internetiä ja Facebookia. Aikaisemmin minulla oli myös vaikeuksia kommunikoida muiden nuorten kanssa omassa yhteisössämme. ASSCODECHAn kautta olen oppinut kommunikoimaan paremmin toisten nuorten kanssa, jopa ulkomaalaisten.
 
 

Sergio: ASSCODECHA on järjestö, joka on tullut muuttamaan nuorten elämää Chamanculossa ja minä olen yksi heistä. Olen täällä oppiakseni monia asioita, joiden oppimiseen menisi muuten kymmeniä vuosia.
 
 
 
 
 
 

Felismina: ASSCODECHA on tämän asuinalueen yksi vallankumouksellisista, joka on ratkaissut joitakin ongelmia, joita meillä täällä on.
 
 
 
 
 
 
 
 

Neide: Ennen kun saavuin tänne ASSCODECHAlle, en tiennyt mitään tietokoneista, enkä kommunikaatiosta. Täällä myös opin kuinka paljon Chamanculon nuorilla on ongelmia, muun muassa alkoholin ja huumeiden kanssa, tekemämme kyselyn kautta.
 
 
 
 

Isac: Olen oppinut täällä kommunikoimaan paremmin toisten kanssa, valokuvaamaan ja tekemään videoita. Facebookin kautta olen pystynyt jakamaan töitäni muun muassa Vietnamiin asti.
 
 
 
 
 
 
 

Andersan: Suurin kokemukseni, joka lisäsi kommunikaatiotaitojani, oli videoiden tekeminen täällä.
 
 
 
 
 
 
 
 

Felicidade: Olen ASSCODECHAn kautta oppinut tuntemaan muitakin järjestöjä. Olen myös oppinut kuinka keskittyä päämäärään, siihen mitä haluan. Haluaisin opettaa muille oppimani.
 
 
 
 
 
 
 
 
Asiat, jotka nämä nuoret kokivat vallankumoukselliseksi heidän elämässään, ovat sisällissodan jälkeisen, maassa tapahtuvan poliittisen vallankumouksen tuotetta. Kansalaisjärjestöt, jotka nykyään sallitaan maassa, ovat tuoneet lisää mahdollisuuksia nuorille oppia uutta ja sitä kautta osallistua kansalaistoimintaan aktiivisesti. Heillä on mahdollisuus äänestää monipuoluejärjestelmässä, perustaa kansalaisjärjestöjä ja osallistua sellaisten toimintaan; heillä on vapaus vaikuttaa omiin ja maansa asioihin.
 
 
Teksti ja kuvat: ASSCODECHAn nuoret ja Jaana Oikarinen

Jaana Oikarinen työskenteli vapaaehtoisena Taksvärkki ry:n kumppanijärjestössä ASSCODECHASSA vuonna 2013. Lue lisää Taksvärkin hankkeesta Mosambikissa täältä.