Oppitunti lapsen oikeuksista

Oikeus leikkiä, oikeus puhua omaa kieltä, oikeus olla tekemättä raskasta työtä… Monet lapsen oikeudet ovat meillä Suomessa itsestään selvyyksiä. Useat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat hämmästyttivätkin Helsingin Rudolf Steiner -koulun 5. ja 6. luokan oppilaita ja kirvoittivat paljon kysymyksiä ja kommentteja. Ulla Simonen, yksi Taksvärkin vapaaehtoisista kansainvälisyyskasvattajista, vieraili koululla maaliskuun alussa pitämässä innostavan oppitunnin lapsen oikeuksista. Tunnin aikana oppilaat saivat sekä tutustua lapsen oikeuksiin toiminnallisten harjoitusten kautta, että itse keskustella aiheesta.

”Jos teidän olisi pakko luopua kolmesta oikeudesta, mitkä te silloin valitsisitte?” Ulla kysyy, samalla kun hän kehottaa oppilaita miettimään vastausta pareittain. Tätä ennen hän on esittänyt kahdeksan YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen kirjattua oikeutta. Oppilaat ovat samaa mieltä siitä, että jokaisen lapsen oikeus terveyteen ja sairaanhoitoon on oleellinen selviytymisen kannalta. Jotkut oppilaista ovat valmiita luopumaan oikeudestaan koulunkäyntiin, kun taas toiset pitävät tätä oikeutta tärkeänä, sillä se vaikuttaa siihen, miten lapsi pärjää loppuelämässään.

”Lapsilla on eri tarpeita kuin aikuisilla. Tämän takia lasten pitäisi käydä koulua eikä heti tehdä töitä”, oppilas toteaa ja osuu havainnollaan naulan kantaan. Ulla mainitsee, että lapset ovat usein aikuisten armoilla ja että lapsen oikeuksia tarvitaan sen takia, että aikuiset eivät aina toimi oikein. Oppilaat yllättyvät Ullan kertoessa, että Yhdysvallat on yksi niistä harvoista maista, jotka ovat jättäneet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioimatta.

Lapsen oikeuksiin pohjautuvan bingoleikin jälkeen luokka keskustelee Ullan kanssa eri oikeuksista ja niiden merkityksistä.

”Oliko jokin oikeus teistä yllättävä?” Ulla kysyy. Hän saa heti vastauksen: lapsien oikeus olla osallistumatta sodankäyntiin koetaan odottamattomaksi ja niin myös kielto käydä kauppaa lapsilla. Ulla selittää, että jotkin oikeudet voivat tuntua meistä suomalaisista itsestään selviltä, koska ne toteutuvat täällä poikkeuksetta jokaisen lapsen kohdalla. Ulla ilmaisee, että hän itse yllättyi lapsen oikeudesta leikkiin – ajatella, että lapsena ei saisi leikkiä!

Keskustelu jatkuu lapsien oikeudesta olla tekemättä raskasta työtä. Oppilaiden pohdiskellessa kyseistä oikeutta joku keksii, että työskentely voi asettaa esteitä koulunkäynnille. Seuraavaksi oppilas mainitsee oikeuden käyttää omaa kieltään. Ulla kertoo, että tämä oikeus viittaa maihin, joissa on monta eri kieltä – esimerkkinä hän mainitsee Guatemalan, jossa puhutaan 23 eri kieltä. Ulla selittää, että lapset, jotka puhuvat näitä vähemmistökieliä eivät ehkä voi käydä koulua omalla äidinkielellään. Näin keskustelu jälleen kerran palaa oikeuteen koulunkäyntiin ja oppilaat pohdiskelevat koulunkäynnin tärkeyttä elämässä pärjäämisen kannalta. Oikeus koulunkäyntiin vaikuttaakin kuuluvan erottamattomasti yhteen monien eri oikeuksien kanssa! Lapsen oikeudet kun ovat paketti, josta on mahdoton irrottaa yhtä vaarantamatta toisia.

Voit tutustua Taksvärkki ry:n julkaisemaan lapsen oikeuksien käsittelyyn tarkoitettuun Oikeesti! -menetelmäoppaaseen täällä.

Teksti ja kuva: Elisabeth Wide