Kenialainen Johnson Mwangi asuu Nairobissa maan suurimman kaatopaikan laidalla. 21-vuotias nuori mies sai autokoulun kurssit päätökseen viime vuonna ja läpäisi ajokokeen heti ensimmäisellä kerralla. Autoton Johnson pääsee onneksi aina välillä ajamaan kirkkonsa pastorin autolla kotiin.

Johnson on nyt ollut koulussa runsaan vuoden ja valmistuu Suomen lukiota vastaavasta secondary schoolista ensi vuonna. Haaveena Johnsonilla on päästä työskentelemään sosiaalityöntekijänä. Opintojen ohessa hän etsii jatkuvasti töitä. Valtavalla Dandoran kaatopaikalla Johnson tarjoutuu säännöllisesti avuksi kaatopaikalla töitä tekevien kuorma-autojen kuskeille. Siinä tehtävässä ansaitsee pari euroa kerrallaan. Roska-autojen kuskit ottavat Johnsonin mielellään avukseen, sillä hän tuntee hyvin kaatopaikan.

Johnson kuvasi kaatopaikalla viihtyviä afrikanmarabuita. Haikaralintujen siipiväli voi olla jopa 3 metriä.
 
Monessa mukana oleva Johnson toimii myös itse pastorina kirkossaan, jolle hän varainkeruutapahtuman järjestämällä onnistui hankkimaan telttakatoksen kokoontumisia varten. Johnsonin toive on, että kaatopaikalla oleskelevilla nuorilla olisi jotakin tekemistä, eikä tarvitsisi vain olla jouten.

Johnson on Dandoran kaatopaikalla toimivan katunuorten oman yhdistyksen Mukuru Hustlersin puheenjohtaja. Jotkut yhdistyksen jäsenistä ovat löytäneet töitä ja jättäneet kaatopaikan taakseen. Nyt ryhmässä on viisi aktiivista jäsentä. Johnson haluaisi ryhmään lisää uusia jäseniä ja uusia ajatuksia. Ryhmälle on luvattu käyttöönsä pieni maatilkku kaatopaikan lähettyviltä, jotta he voisivat kasvattaa siellä possuja. Sikojen myynnistä yhdistys ja siinä toimivat katunuoret saisivat tuloja.

Katunuorten yhdistysten kanssa töitä tekevä Taksvärkki ry:n kumppanijärjestö Undugu Society of Kenya on valinnut Johnsonin yhdeksi nuorista kouluttajistaan. Näin Johnson pääsee vaikuttamaan useamman nuorten yhdistyksen parissa. Nuorten kouluttajien tekemälle vertaiskoulutukselle on suuri tarve kadulla elävien ja työskentelevien nuorten harjoitellessa elämänhallintaan ja yhteisössä toimimiseen liittyviä taitoja.

Katunuorten yhdistyksen puheenjohtaja Johnson Mwangi (oik.) ystäviensä kanssa Dandoran kaatopaikan portilla.
 
Katunuorten yhdistyksen toiminnassa aktivoitunut Johnson on lisäksi jäsen Undugun komiteassa, joka on kokoonpano eri toimijoista kuten vanhemmista, yhdistysten jäsenistä, kouluttajista. Komitea auttaa Undugun työntekijöitä toimintojen suunnittelussa ja seurannassa. Tästä kaikesta vapaaehtoistyökokemuksesta tulee olemaan Johnsonille hyötyä hänen tulevalla urallaan lasten ja nuorten parissa sosiaalityöntekijänä.

Johnson Mwangi esiintyi Taksvärkki-kampanjan kasvona lukuvuonna 2016–2017. Hän jakoi silloin tarinansa suomalaisten nuorten kanssa ja kertoi kuinka katunuorten oma yhdistys on kouluttanut kaatopaikan nuoria ja tukenut heitä yrittäjyyteen. Yksi päivä muutokseen – sivuilla voit katsoa videoterveisiä Johnsonilta ja muilta kenialaisilta nuorilta.

Minun nimeni on Emma Akinyi Oketch ja olen Kaloleni-nimisen yhdistyksen jäsen. Kokoonnumme joka torstai. Minulla on 2,5-vuotias tyttö. Asun Bandanissa, Kisumun kaupungin länsiosassa.

Olen mukana kahdessa yhdistyksessä. Toinen on vain naisille ja toinen sekä naisille että miehille. Smart Ladies-ryhmässä puhumme naisten terveydestä. Kaloleni-ryhmässä, jossa on sekä naisia että miehiä, puhumme terveydestä yleisemmin, koska on hyvä tietää asioiden molemmat puolet. Kun aloitimme Smart Ladies -ryhmän kanssa, halusimme, että kaikki ryhmässä ovat samanarvoisia. Se on ensimmäinen sääntö. Toinen sääntö on, että meidän tulee kunnioittaa toisiamme. Olemme tasavertaisia, joten toisia on kunnioitettava.

 
Yhdistyksessä opetamme toinen toisiamme ja keskustelemme terveysasioista ja siitä, miten voimme auttaa toisiamme missä tahansa trauma- tai stressitilanteessa. Keskustelemme kuinka voimme ratkaista tilanteen.

Olen osallistunut nelipäiväiseen liike-elämätaito koulutukseen täällä Kisumussa. Koulutus oli täydellinen. Se oli hyödyllinen ja pidin siitä todella paljon. Olen nyt ”bisnesnainen” ja pidän siitä.

Myyn erilaisia vaatteita: pikkuhousuja, rintaliivejä, sukkahousuja, housuja, toppeja yms. vaatteita. Tulevaisuudessa haluaisin laajentaa toimintaa ja perustaa ison kaupan, jonne asiakkaani voivat tulla.

Ennen kuin liityin yhdistykseen, minulla ei ollut töitä. Olin vain kaupungilla ja pysyin tässä naapurustossa. Nuorempana kävin koulua, jopa lukiota. Suoritin tietokonekurssin. Se oli kivaa.

Voin olla liikenainen ja samaan aikaan käydä koulua. Haluaisin opiskella terveysneuvontaa ja puhua ihmisille terveydestä. Sitä haluaisin todella tehdä, koska näen kuinka ihmiset ovat vaikeuksissa ja kärsivät yhteisössäni. Monet ihmiset stressaavat asioista, mutta he eivät kuuntele neuvoja. Siksi haluaisin opiskella terveysneuvojaksi.

Tiedän, että tulevaisuuden unelmani toteutuvat vielä ja minusta tulee merkittävä nainen. Haluan unohtaa menneisyyden. Minusta tulee menestyvä nainen.
 

 
Emma, 25, jakaa tarinansa suomalaisille nuorille Taksvärkin Yksi päivä muutokseen –kampanjassa. Taksvärkki-keräyksessä lukuvuonna 2016-2017 tuetaan kenialaisia katulapsia ja -nuoria kouluun ja ammattiin