Päättyneet hankkeet

Taksvärkki ry on saattanut päätökseen useita hankkeita Afrikassa, Aasiassa ja Keski- ja Etelä-Amerikassa.
Klikkaa maan nimeä lukeaksesi koosteen hankkeen tavoitteista ja tuloksista.
 

SIERRA LEONE

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Sierra Leonessa nuorten koulutuksen ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämiseksi päättyi vuoden 2017 lopussa. Kehitysyhteistyöhanke toteutettiin neljässä eri piirikunnassa Sierra Leonessa toimivan kansalaisjärjestö Center for Coordination of Youth Activities (CCYA) kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Lukemattomat tytöt lukemaan -kampanja lukuvuonna 2013–2014.
 

GUATEMALA

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Guatemalassa nuorten yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi päättyi vuoden 2017 lopussa. Kehitysyhteistyöhanke toteutettiin kuudella eri paikkakunnalla yhteistyökumppani PAMI:n (Programa de Atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y Adolescencia) kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Huominen tehdään tänään -kampanja lukuvuonna 2012–2013.
 

MOSAMBIK

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Mosambikissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi päättyi vuoden 2016 lopussa. Kehitysyhteistyöhanke toteutettiin yhdessä Maputossa toimivan kansalaisjärjestö ASSCODECHAn kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Unelma ammatista -kampanja lukuvuonna 2011–2012.
 

KAMBODZHA

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Kambodzhassa päättyi vuoden 2015 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli tukea lapsityöläisiä saamaan koulutusta, kuntoutusta ja mahdollisuuksia muuhun toimeentuloon. Monivuotinen hanke toteutettiin yhteistyössä paikallisen ihmisoikeusjärjestö LICADHOn kanssa. Lue uutisia hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Työpaikka rohkealle -kampanja lukuvuonna 2010–2011.
 

BOLIVIA

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Boliviassa päättyi vuoden 2014 lopussa. Tavoitteena oli tukea bolivialaisten nuorten asemaa ja identiteettiä El Alton kaupungissa. Hanke alkoi vuonna 2010. Hanke toteutettiin yhteistyössä bolivialaisen kansalaisjärjestö Compan kanssa. Lue uutisia hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu ”Minun kyläni ei saa kuolla” -kampanja lukuvuonna 2009–2010.
 

MADAGASKAR

Taksvärkki ry:n viisivuotinen kehitysyhteistyöhanke Madagaskarilla päättyi vuoden 2013 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa virallisen koulujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä lapsia ja nuoria lukemaan ja kirjoittamaan toiminnallisella, arkielämään sovelletulla teho-opetuksella. Hanke toteutettiin yhteistyössä madagaskarilaisen kansalaisjärjestön Malagasy Mahombyn kanssa, joka edistää kaikkien madagaskarilaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksen saamiseen. Lue uutisia hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Connect Madagaskar -kampanja lukuvuonna 2008–2009.

 
 
 

PÄÄTTYNEET HANKKEET

SIERRA LEONE ^

Tuki Sierra Leonen nuorten koulutukselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle -hanke 2014–2017

Mistä on kyse?

Sierra Leonen kuudesta miljoonasta asukkaasta noin 61 % on alle 24-vuotiaita. Yli 60 % maan väestöstä asuu maaseudulla. Erityisesti nuorille sisällissodan vuodet 1991–2002 olivat rankkoja: perheiden menetys ja koulutuksen puute on tarjonnut huteran pohjan kehitykselle. Yli 70 % 15–34-vuotiaista on nykyisin työttöminä. Myös lukutaidottomuus on suurta: 52 % nuorista (15–24-vuotiaat) naisista ja 33 % nuorista miehistä on lukutaidottomia. Sierra Leonen tilanteeseen on vaikuttanut myös vuosina 2014–2015 maahan levinnyt Ebola-epidemia. Tauti tarttui noin 14 000 ihmiseen, joista 4 000 kuoli.Epidemian hillitsemiseksi maahan julistettiin liikkumiskielto ja koulut suljettiin lähes vuoden ajaksi.

Sukupuolten välinen epätasa-arvo on yhä suurta Sierra Leonessa, sillä naiset kohtaavat monenlaista syrjintää yhteiskunnassa. Naisen asemaan vaikuttavat merkittävästi perinteiset arvot ja käsitykset, joissa korostuu naisen asema perheen omaisuutena ja äitinä. Lisäksi uskonto on määrittävä tekijä, sillä esimerkiksi paikalliset uskonnot ja islamin usko sallivat miehen moniavioisuuden. Tämän vuoksi järjestetyt avioliitot ja alaikäisten avioituminen ovat yleisiä. Teiniraskauden on kokenut 68 % maan 12–20-vuotiaista nuorista naisista. Köyhyysongelmien lisäksi avioituminen, lapsen saaminen tai kotitöiden vaatimukset saavat erityisesti nuoret tytöt päättämään koulunsa ennen kuin heillä on riittävät valmiudet työllistymiseen ja oman elämänsä hallintaan.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Taksvärkki ry:n rahoittama hanke yhdessä Center for Coordination of Youth Activities (CCYA) kanssa toimi neljässä eri piirikunnassa Sierra Leonessa: Port Lokossa, Bossa, Moyambassa ja Western Arean piirikunnassa Freetownin ympäristössä. Hankkeen tavoitteena oli edistää nuorten koulutusta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta tukemalla nuorten peruskoulutusta, kehittämällä heidän elämänhallintataitojaan sekä tarjoamalla taitoja ja välineitä osallistua nuoria koskevaan päätöksentekoon. Erityisenä kohderyhmänä olivat nuoret naiset ja vammaiset, joiden oikeutta koulutukseen väheksytään etenkin maaseudulla. Hanke pyrki vaikuttamaan myös kansallisella tasolla nuorisoon, koulutukseen, vammaisuuteen ja sukupuolikysymyksiin liittyvään päätöksentekoon.

Tulokset

Hanke alkoi helmikuussa 2014. Tausta- ja lähtötason selvityksien jälkeen hankekylien ohjausryhmät sekä vapaaehtoiset kouluttajat valittiin ja koulutettiin tietoisiksi hankkeen tavoitteista ja toimintamalleista. Varsinainen työ nuorten kanssa alkoi heinäkuussa 2014. Hankkeessa järjestettiin koulutusta nuorille perus- ja elämänhallintataidoissa sekä yrittäjyydessä, tuettiin nuorten ryhmien järjestäytymistä ja niiden pienimuotoista säästö- ja lainatoimintaa sekä edistettiin nuorten osallistumista kylien päätöksentekoon. Hankkeen turvin tuettiin myös niiden tyttöjen ja nuorten naisten koulutusta, jotka olivat joutuneet esimerkiksi raskauden vuoksi jättämään koulun kesken. Lisäksi tiedotettiin laajalti nuorten oikeuksista ja oikeuksien toteutumisen haasteista.

Hankkeen aikana 800 haavoittuvassa asemassa elänyttä nuorta 21:stä kylästä sai sarjan koulutuksia sekä elämänhallintataidoista että päätöksentekoon osallistumisen mahdollisuuksista ja vastuista. Noin 400 nuorta sai tukea pienyrittäjyyteen. Heistä noin 300 jatkaa ryhmiensä säästö- ja lainatoimintaa itsenäisesti hankkeen päätyttyä ja kehittää siten omaa, perheidensä ja yhteisöjensä elämää. Hankkeessa tuettiin 315 koulusta pudonnut tyttöä peruskoulun päättämisessä. Heistä 215 on jatkanut yläkouluun omalla ja perheidensä tuella. Lisäksi hankkeen nuoret ovat tuottaneet kylätason ”by-laws”-sääntöjä, jotka ovat parantaneet yhteisöjen ilmapiiriä sekä vähentäneet nuoriin, erityisesti naisiin, kohdistuvia oikeusrikkomuksia, kuten seksuaalista häirintää ja teiniraskauksia. Lisäksi nuoriso- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden osalta on tehty poliittista vaikuttamistyötä. Presidentin-, parlamentti- ja kunnallisvaalien alla vuoden 2017 lopussa tyttöjen koulutus erityisesti koulupudokkaiden osalta oli hyvin esillä puolueiden ohjelmissa. Hankkeen aikana myös CCYA:n henkilöstö on kasvanut reilusta 10:stä yli kahteenkymmeneen, osittain Taksvärkin järjestökapasiteetin kehitykseen antaman tuen turvin.

GUATEMALA ^

Nuorisoryhmät poliittisen kansalaisuuden rakentajina Guatemalassa -hanke 2013–2017

Mistä on kyse?

Guatemalan väestöstä suurin osa on nuoria: jopa puolet guatemalalaisista on alle 18-vuotiaita ja yli 70 % alle 30-vuotiaita. Sosiaaliset ongelmat kuten väkivalta, turvattomuus, korruptio ja rikoksista rankaisemattomuus, köyhyys sekä peruspalvelujen heikko taso aiheuttavat vakavia riskejä tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamiselle. Lasten ja nuorten asiat eivät kuitenkaan ole päättäjien tärkeysjärjestyksessä korkealla: kuntien investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat vähäisiä, eikä päätöksiä tehdä oikeusperustaisesti. Toisaalta aikuiskeskeinen toimintakulttuuri estää nuoria saamasta ääntään kuuluville, vaikka kuntien päättäjillä on velvollisuus osallistaa ja kuulla nuoria heitä koskevista asioista päätettäessä.

Taksvärkki ry:n ja sen guatemalalaisen yhteistyökumppani PAMI:n (Programa de Atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y Adolescencia) kehitysyhteistyöhankkeessa parannettiin nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia ja lisättiin nuorten osallisuutta kuntatason päätöksenteossa. Hanke toimi vuosina 2013–2015 kuudella paikkakunnalla (Malacatán, Coatepeque, Mazatenango, Zunilito, Puerto Barrios ja Morales) eri puolilla Guatemalaa. Jatkohanke toteutettiin vuosina 2016 – 2017 Coatepequen, Malacatánin ja Moralesin kunnissa.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Hankkeen tavoitteena oli parantaa nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia Guatemalassa ja lisätä heidän osallistumistaan kunnallistason päätöksentekoon. Hankkeessa nuoria kasvatettiin siihen, että yhteiskunta on kaikkia kansalaisia varten, ja että jokaisella on oikeus osallistua. Lisääntynyt tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksista vähentää eriarvoisuutta ja voimaannuttaa nuoria. Näin luodaan avointa ja ketään syrjimätöntä poliittista kulttuuria. Kouluttamalla nuoria, joilla on tietoa, taitoa ja halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, hanke kasvattaa uutta, ihmisoikeuksiin arvonsa perustavien kansalaisten ja päättäjien sukupolvea.

Hankkeen toteutus perustui nuorten kouluttamiseen ja aktiivisiksi toimijoiksi ohjaamiseen sekä aikuisten kouluttamiseen nuorten kuulemisen ja mukaan ottamisen merkityksestä. Hankkeen toimintojen myötä kuudelle guatemalalaiselle paikkakunnalle syntyi nuorisoliikkeitä, jotka verkottuivat osaksi paikallista kansalaisyhteiskuntaa, toimivat yhteistyössä paikallisten aikuisten kanssa ja aktivoivat lisää nuoria toimimaan lasten ja nuorten oikeuksien puolesta. Paikalliset kansalaisyhteiskunnat aktivoitiin mukaan kunnallisten lapsi- ja nuorisopoliittisten ohjelmien valmistelutyöhön. Näin lasten oikeudet saatiin virallisesti sisällytettyä kuntatason julkishallinnon ohjelmiin.

Tulokset

Hankkeesta teetettiin syksyllä 2017 loppuarviointi ja tässä esitellyt tulokset perustuvat loppuarvion löydöksiin sekä hankkeen loppuraporttiin.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa edistettiin nuorten osallisuutta ja johtajuutta hankealueella kouluttamalla yhteensä 314 nuorta (184 naista ja 130 miestä) kansalais- ja demokratiataitoihin keskittyvässä koulutusohjelmassa. Nuorten tietotaidot kuntatason vaikuttamisesta lisääntyivät, he järjestivät vertaistoimintaa, osallistuivat lasten ja nuorten kohtaamien haasteiden ja tarpeiden identifiointiin sekä tekivät aloitteita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuoret myös järjestäytyivät kunnissa ja perustivat niihin aktiivisia nuortenliikkeitä. Hankkeen toisessa vaiheessa 14 nuorta (7 naista ja 7 miestä) kolmesta nuortenliikkeestä ottivat vastuun kansalais- ja demokratiakoulutusten fasilitoinnista. Näihin neljään koulutusohjelmaan osallistui yhteensä 502 nuorta (295 naista ja 207 miestä). Koulutusohjelman myötä nuorten ymmärrys kasvoi ja heidän kommunikaatio- ja suunnittelukykynsä sekä vaikuttamistyön kykynsä vahvistuivat.

Hankkeen puitteissa kuuden kunnan alueella laadittiin selvityksiä lasten ja nuorten tilanteesta, ja näiden pohjalta tehtiin uusia nuoripoliittisia julkishallinnon aloitteita. Hanke edisti nuorten oikeuksien toteutumista, erityisesti nuorten oikeutta osallistua. Yhteensä 768 nuorta (441 naista ja 327 miestä) osallistui hankkeen toimintoihin. Kaiken kaikkiaan nuorten toimijuus on nyt tunnustettu kunnissa, ja heidän toimijuutensa osallisuus on lisääntynyt. Lasten ja nuorten asiat ovat nousseet enemmän yhteiselle agendalle, sillä nuortenliikkeet ovat olleet avainasemassa vaatimassa oikeuksiensa toteutumista. Vaikuttamistyön tuloksena muun muassa nuortenliikkeiden toimintasuunnitelmat sisällytettiin osaksi kunnan lasten ja nuorisotointa.

Nuorten koulutusohjelman rinnalla toimi myös aikuisille suunnattu koulutusohjelma, jonka tavoitteena oli aktivoida kunnan vaikuttajia toimimaan lasten ja nuorten oikeuksien puolesta omissa toimissaan. Hankkeen ensimmäisen kauden aikana koulutusohjelmaan osallistui yhteensä 158 aikuista. Yhteisöjen jäsenet, nuoret ja aikuiset mukaan lukien, ovat saaneet tärkeää tietoa lasten ja nuorten oikeuksista, nuorten yhteiskunnallisesta osallistumisesta, terveydenhuollosta, seksuaalikasvatuksesta, ympäristön suojelusta ja muusta yhteisön kehittämiselle tärkeästä teemasta.

Nuortenliikkeet ovat saaneet tunnustusta muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta ja paikalliset viranomaiset ovat tunnustaneet niiden roolin paikallisen nuorison edustajina ja edunvalvojina. Nuortenliikkeiden tekemiä aloitteita on otettu asialistalle ja nuoret ovat olleet aktiivisia lasten suojeluverkostoissa ja kunnan kehittämisvaltuustoissa. Lisääntyneen osallisuuden ja vastuunoton myötä viranomaisten käsitys nuorista on muuttunut ja kunnan panostus nuoriin on lisääntynyt.

MOSAMBIK ^

Nuorten toimeentulo ja osallistuminen -hanke 2012–2016

Mistä on kyse?

Mosambikin väestöstä noin 44 % on alle 15-vuotiaita ja noin 70 % kansalaisista elää köyhyydessä. Työn ja elannon löytäminen on useille, etenkin köyhistä perheistä tuleville nuorille suuri huolenaihe. Myös peruskoulutuksen saaminen, sanitaatio-ongelmat sekä suunnattoman korkeat hiv/aids-tilastot vaikeuttavat etenkin köyhimmän väestön asemaa Mosambikissa. Ongelmat ovat erityisen suuria maan pääkaupungin Maputon suurimman slummialueen Chamanculon nuorilla. Useat heistä ovat ensimmäisen polven maaltamuuttajia ja monen portugalintaito sekä koulutuksen taso saattavat olla puutteellisia. Merkittävä osa asukkaista ei osaa lukea tai kirjoittaa. Vaikka peruskoulu on kaikille ilmainen, sen takaaminen voi olla haasteellista, sillä maksullisten koulutarvikkeiden ja koulupuvun hankkiminen voivat olla ylivoimaisia kaikkein varattomimmalle väestölle. Alue on maaltamuuton takia kasvanut räjähdysmäisesti ilman asemakaavaa ja sillä on pulaa kaikista peruspalveluista. Puutteellinen sanitaatio tuottaa terveysriskejä, koulujen kapasiteetti on riittämätön ja terveyskeskuspalvelut eivät riitä kaikille asukkaille. Chamanculoon kasautuvat monet ongelmat: köyhyys, syrjäytyminen, terveysongelmat ja rikollisuus. Näissä olosuhteissa nuorten on erittäin vaikeaa päästä kiinni täysipainoiseen elämään.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Hankkeella on useita tavoitteita. Se pyrkii parantamaan Chamanculon nuorten elinolosuhteita ja edistämään heidän aktiivista kansalaisuuttaan maan demokratiakehityksessä. Pitkällä tähtäimellä hankkeella pyritään vähentämään köyhyyttä, rikollisuutta ja syrjäytymistä sekä aktivoimaan chamanculolaisia osallistumaan yhteiskunnan asioihin. Taksvärkin kumppanijärjestö Mosambikissa on Asscodecha, jonka verkostoon kuuluu noin 80 yhteisössä toimivaa vapaaehtoista. Toiminnallaan järjestö edistää lasten ja nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Se tukee nuorten ammattikouluttautumista ja avustaa köyhimpien lasten koulunkäyntiä muun muassa apurahoilla ja jakamalla koulutarvikkeita sekä -pukuja. Asscodecha järjestää myös lukutaitokampanjoita nuorille ja aikuisille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käydä koulua. Paikallisten elinolosuhteita pyritään parantamaan myös kehittämällä sanitaatiojärjestelmää sekä antamalla terveys- ja hiv-valistusta. Puutteellista sanitaatiota järjestö pyrkii parantamaan rakentamalla käymälöitä, antamalla koulutusta yhteiskäymälöiden käytöstä ja ylläpidosta sekä valistamalla hygieniasta. Kulkemalla ovelta ovelle ja puhumalla julkisissa kokouksissa Asscodechan vapaaehtoiset antavat koko Chamanculon kaupunginosassa terveysvalistusta kolerasta, malariasta ja hiv/aidsista. Nuorisorikollisuutta puolestaan yritetään vähentää tarjoamalla nuorille vapaa-ajan harrastemahdollisuuksia. Kaikilla toiminta-alueillaan järjestö tekee myös poliittista vaikuttamistyötä olemalla tiiviisti yhteydessä paikallisiin ja toisinaan kansallisiinkin viranomaisiin.

Tulokset

Hankkeen myötä yli 2000 nuorelle tarjottiin neuvontaa opiskelumahdollisuuksiin, työnhakuun ja pienyrittäjyyteen liittyen. Heistä reilu 1100 osallistui ammatti- tai oppisopimuskoulutukseen tai yrittäjäkursseille ja noin 600 sai käytännön neuvontaa työnhaussa tai oman pienyrityksen perustamisessa. Lisäksi tuettiin yli 1600 lapsen peruskoulutusta, ja 700 aikuista oppi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan lukutaitokursseilla.
Terveys- ja hygieniavalistuskampanjoiden, siivoustalkoiden sekä hankkeen alkuvaiheessa rakennettujen yhteisökäymälöiden myötä vähennettiin kulkutautien leviämistä Chamanculo C:n alueella. Hankkeella myös vahvistettiin kumppani ASSCODECHAn kapasiteettia erityisesti taloushallinnon ja seurannan osalta. Vakaampi järjestö jatkaa toimintaansa uusien rahoittajien turvin Taksvärkin rahoittaman hankkeen päätyttyä.

 

KAMBODZHA ^

Lasten oikeuksien edistäminen ja lasten suojelu lapsityön haitallisimmilta muodoilta Kambodzhassa -hanke 2011–2015

Mistä on kyse?

Nopea väestönkasvu, maalta kaupunkeihin kohdistunut muuttoaalto ja heikosti organisoidut koulutusmahdollisuudet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että köyhyydestä on tullut yksi Kambodzhan suurimmista ongelmista. Jopa 68 prosenttia kambodzhalaisista elää yleisen köyhyysrajan alapuolella, 35 prosenttia ilman pysyvää vesijärjestelmää ja 36 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista on aliravittuja. Taloudellisesti ja poliittisesti epävakaassa Kambodzhassa erityisesti lapset ovat lakien puutteellisen valvonnan seurauksena haavoittuvaisia väärinkäytölle kuten ihmiskaupalle ja lapsityövoimalle. Heikot työolosuhteet uhkaavat lasten terveyttä ja estävät mahdollisuuden saada koulutuksen kautta tulevaisuuden kannalta merkittäviä tietoja ja taitoja. Lapsityövoiman käyttö ja lasten oikeuksien polkeminen vaikuttavat koko yhteiskuntaan kasvattamalla köyhyyden kierrettä ja luomalla välinpitämättömyyden kulttuuria, johon Taksvärkki ry yhdessä paikallisen LICADHO-järjestön (Cambodian league for the Promotion and Defense of Human Right) kanssa pyrkii hankkeellaan vaikuttamaan. Hanke toimii eri puolilla maata.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Vuonna 2011 alkaneen Taksvärkki ry:n ja kambodzhalaisen LICADHO-järjestön yhteistyössä toteutettavan hankkeen tavoitteena on kannustaa paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä, erityisesti nuoria, vastustamaan aktiivisesti lapsityön haitallisimpia muotoja sekä suojelemaan lastenoikeusrikkomusten uhreja. Hankkeen avulla pyritään jakamaan tietoa ja ymmärrystä lapsityöstä ja lasten oikeuksista paikallisille ihmisille ja päätöksentekijöille. Tarkoituksena on median ja tiedotuksen keinoin vaikuttaa asenteisiin ja politiikkaan niin, että lasten oikeudet saisivat niille kuuluvan aseman yhteiskunnassa. Tehtävää varten on perustettu uusia ja vahvistettu LICADHOn jo olemassa olevia lastenoikeuksia edistäviä lasten, nuorten ja aikuisten ihmisoikeusryhmiä. Ne pyrkivät tiedon välittämisen lisäksi valvomaan ja neuvomaan lapsityövoimaan liittyvissä kysymyksissä sekä tarvittaessa puuttumaan ongelmatapauksiin.

Tulokset

Vuosi 2015 oli hankkeen viimeinen toimintavuosi, jolloin hankkeesta tehtiin arviointi. Hankkeessa perustettiin lapsenoikeusryhmiä toimimaan lapsen oikeuksien edistämiseksi ja tarkkailemaan lähiympäristöään kylätasolla. Ryhmien toimintaan osallistui vuosina 2011–2015 yhteensä yli 1 000 jäsentä, joista noin puolet oli lapsia ja nuoria. Ryhmien jäsenet tarkkailivat yhteisöjensä lapsenoikeustilannetta, neuvoivat ihmisoikeusrikkomusten uhreja ja ohjasivat heitä tarvittaessa eteenpäin avun piiriin. Ryhmät myös raportoivat LICADHOlle lapsen oikeuksien rikkomuksista.
Yksi lastenoikeusryhmien toiminnan tavoitteista on ollut lasten ja nuorten kouluttaminen lapsityövoiman vaaroista ja omista oikeuksistaan yhteisöjen jäseninä. Vuoden 2015 aikana järjestettiin 19 koulutusta, jotka tavoittivat yhteensä 383 lasta ja nuorta, virkamiestä sekä opettajaa. Ryhmät ovat itse käsikirjoittaneet ja tuottaneet lukuisia interaktiivisia näytöksiä, joissa nuoret pääsevät kuvaamaan lapsityövoimaan ja lasten oikeuksiin liittyviä kipeitäkin aiheita yhteisöissään. Näytöksiä on järjestetty muun muassa Kansainvälisen lapsityövoiman vastaisen päivän sekä Kansainvälisen lasten päivän kunniaksi.
Järjestö on järjestänyt lukuisia muita tapahtumia, joiden avulla lapsityövoimaan liittyvät teemat ovat saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi vuoden 2015 aikana hankkeessa järjestettiin 34 erilaista tiedonvälitykseen keskittyvää tapahtumaan, kuten keskustelutilaisuuksia, teatteriesityksiä ja mielenosoitusmarsseja, joihin osallistui yhteensä 11371 henkilöä. Tilaisuuksissa teemana olivat lapsen oikeudet ja ne sisälsivät paikallisten viranomaisten ja asukkaiden välistä vuoropuhelua, mikä kasvattaa läpinäkyvyyttä sekä avoimuutta.
Viisivuotisen hankkeen aikana Kambodzhassa on autettu yli 1 000 lapsen oikeuksien rikkomusten uhria. Suuri osa tapauksista liittyi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mutta myös lapsityöhön, väkivaltaan ja ihmiskauppaan liittyviin tapauksiin puututtiin. Tarvittaessa uhreille tarjottiin lakiapua sekä lääkärinpalveluja. Lisäksi turvakotipaikkaa ja kuntoutusta tarvitsevat lapset ohjattiin sosiaalityötä tekevien järjestöjen piiriin. Viiden vuoden aikana noin 250 000 kambodzhalaista pääkaupungissa ja monissa kylissä saivat tietoa lapsityövoimasta ja yhteisöjä koskettavista lapsenoikeuskysymyksistä radio- ja tv-ohjelmien, keskustelutilaisuuksien, Forum-teatteriesitysten, muiden yleisötapahtumien, kampanjoiden sekä painetun materiaalin avulla.

 

 

BOLIVIA ^

Taide ja sosiaalinen muutos -hanke Boliviassa 2010–2014

Mistä on kyse?

Bolivia on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. 60 % maan väestöstä on köyhiä ja 37 % äärimmäisen köyhiä. Erityisen suurta köyhyys on ylänköalueilla ja maaseudulla, missä suuri osa väestöstä on intiaaneja. Vuosikymmenien ajan maaseudulta on virrannut yhä enemmän siirtolaisia kaupunkeihin paremman elämän toivossa. Pääkaupunki La Pazin kupeeseen kasvaneessa El Alton kaupungissa lähes koko väestö on maan sisäisiä siirtolaisia ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessa polvessa. Alkuperäisväestön elinolosuhteet ovat yleensä muuta väestöä heikommat niin maaseudulla kun kaupungeissakin. Maaseudun nuorten ongelmia ovat mm. köyhyys ja opiskelumahdollisuuksien puute. Kaupungeissa puolestaan kasvava työttömyys, köyhyys ja intiaaniväestöön kohdistuva rasismi sekä toisaalta kaupunkiympäristöille tyypilliset rikollisuus, väkivalta ja päihteet ovat ongelmia, joiden kanssa monet lapset ja nuoret joutuvat kamppailemaan. Taksvärkin ja sen bolivialaisen yhteistyöjärjestö Compan yhteisen hankkeen tarkoituksena on taidekasvatuksen keinoin lisätä El Alton köyhien kaupunginosien lasten ja nuorten hyvinvointia ja itsetuntoa sekä nostaa esille maaltamuuttoon liittyviä kysymyksiä kulttuurienvälisen tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamiseksi sekä positiivisten siirtolaisidentiteettien rakentamiseksi.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Taksvärkki ry:n ja bolivialaisen Compan vuonna 2010 alkanut kehitysyhteistyöhanke toteutetaan El Alton kaupungissa. Hankkeen kohteena ovat El Alton köyhien kaupunginosien lapset ja nuoret. Työpajoissa näille nuorille ja lapsille tarjotaan mahdollisuus tuottaa taidetta, jonka kautta he pääsevät käsittelemään omaa elämäänsä koskettavia yhteiskunnallisesti herkkiä teemoja. Samalla tarjotaan mahdollisuus luoda sosiaalista verkostoa, mikä taas helpottaa kaupunkiin sopeutumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Työpajatoiminnan tarkoituksena on opettaa paikallisille lapsille ja nuorille elämänhallintataitoja sekä vahvistaa heidän asemaansa tukemalla taiteen ja itseilmaisun kautta heidän kulttuuri-identiteettiään ja itsetuntoaan. Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että taiteen ja taidekasvatuksen keinoin voidaan paitsi kehittää ihmisen identiteettiä, myös muuttaa yhteiskuntaa ja sitä kautta ihmisten elinolosuhteita.

Tulokset

Vuoden 2014 aikana taidetyöpajatoimintaan Compan kulttuurikeskuksissa, paikallisissa kouluissa ja muissa yhteistyöinstansseissa on osallistunut 1706 lasta ja nuorta. Toimintaan osallistuneet lapset ja nuoret ovat ilmaisseet itsevarmuutensa lisääntyneen, esiintymispelkonsa vähentyneen sekä kokevat löytäneensä uusia kanavia itseilmaisulle. Päihteiden käyttö on suuri ongelma koko väestön keskuudessa. Osallistuminen Compan toimintaan antaa vaihtoehtoista tekemistä, mikä parantaa nuorten tulevaisuuden näkymiä sekä heidän omaa uskoa tulevaisuuteensa. Toiminnan myötä nuorten sosiaalinen verkosto on laajentunut ja he arvostavat ryhmässä kokemiaan yhteisiä elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Loppuvuonna 2014 teetetty evaluaatio antoi kiitosta juuri edellä mainituista asioista.

Toimintaan osallistuneet lapset ja nuoret ovat aloitteellisempia soveltamaan uusiin tarkoituksiin työpajoissaan oppimiaan työkaluja (leikit ja pelit, taideproduktiot, dialogi, esitykset). Esityksien kautta nuoret pääsevät lisäksi kertomaan ongelmista, joita he kohtaavat päivittäisessä elämässään sekä pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja niihin. Compan nuorten verkosto on vahvistunut ja järjestää itsenäisesti toimintaa kuten vuosittaisen nuorten verkoston festivaalin. Verkostoon kuuluu 69 aktiivista nuorta, joista 15 ohjaa Compassa työpajoja toisille lapsille ja nuorille. Verkosto tarjoaa nuorille toiminnan lisäksi myös mahdollisuuden rakentaa uutta identiteettiä. Merkittävää muutosta on tapahtunut erityisesti entisten ongelmanuorten omakuvassa heidän kouluttauduttuaan ohjaajiksi. Nuorisoverkostolle on ollut paljon kysyntää ja aktiivisia nuoria on osallistunut toimintaa odotettua enemmän. Lisäksi Compa julkaisi alkuvuonna 2014 metodologiaoppaan Ni pies, ni cabeza (Ei päätä eikä häntää), minkä avulla opettajat ja ohjaajat voivat parantaa oppilaiden hyvinvointia luokissa. Julkistamistilaisuudessa oli läsnä useita tärkeitä opetusalan viranomaisia ja opas herätti suurta mielenkiintoa. Compan on kouluttanut 111 opettajaa käyttämään metodia.

 

 

MADAGASKAR ^

Luku- ja kirjoitustaito Madagaskarin nuorille -hanke 2009–2013

Mistä on kyse?

Madagaskar kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Asukkaita maassa on noin 22 miljoonaa, joista 75 % elää köyhyysrajan alapuolella. Madagaskarin 15–45-vuotiaasta väestöstä 39,5 % on lukutaidottomia. Heistä enemmistö on 15–25-vuotiaita nuoria. Vaikka 90 % lapsista aloittaa koulunkäynnin, vain 57 % käy ala-asteen loppuun. Taksvärkki ry:n ja paikallisen FFFMM Malagassy Mahomby-järjestön yhteistyönä toteutettavan hankkeen ensi sijaisena tarkoituksena on kehittää koulutuksen ulkopuolelle jääneiden paikallisten lasten, nuorten ja aikuisten luku- ja kirjoitustaitoja niillä alueilla, joissa erityisesti kärsitään köyhyydestä, lukutaidottomuudesta ja matalasta koulutustasosta. Lukutaitoa nostamalla ja siten perusammattitaitoja kehittämällä hankkeen on tarkoitus saattaa nuoria ja aikuisia koulujärjestelmään ja työelämän piiriin. Näin tuetaan samalla Madagaskarin kansallisia pyrkimyksiä taistella köyhyyttä vastaan koulutuksen keinoin ja vaikutetaan omalta osaltaan myönteisesti maan yleiseen kehitykseen.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Hankkeen avulla on tarjottu kouluja käymättömille tai koulun keskeyttäneille nuorille ja aikuisille mahdollisuus peruskoulutukseen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä aikuisia ja nuoria varten on kehitetty ja otettu käyttöön ASAMA-, Aakkosten planeetta- ja AFI-D-opetusmetodit. ASAMA-opetuksessa lapsille ja nuorille on tiivistetty 10 kuukauteen ala-asteen (viiden ensimmäisen vuoden) opetusohjelman kokonaissisältö ja annettu näin mahdollisuus osallistua ala-asteen loppukokeeseen. Aakkosten planeetta-opetuksessa 11–17-vuotiaita lapsia ja nuoria on kolmen kuukauden ajan leikinomaisin keinoin opetettu lukemaan ja kirjoittamaan malagassin kielellä. Tämän jälkeen oppilaat on ilmoitettu peruskoulun ala-asteelle tai ASAMA-luokalle. Arkielämään sovelletun AFI-D-opetuksen avulla nuorille ja aikuisille on opetettu luku-ja kirjoitustaitoja tehostetusti kunkin oppilaan tason ja kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Tätä opetusta on seurannut tuki yhteisöille tai perustason tekninen ja ammatillinen koulutus. Lisäksi on perustettu resurssikeskuksia, joiden tarkoituksena on tukea opittujen taitojen ylläpitoa paikallistasolla.

Tulokset

Kouluvuoden loppuessa kesällä 2012 ASAMA-opetuksen oli käynyt läpi 3121 nuorta. Aakkosten planeetta -opetuksessa on puolestaan ollut mukana 1983 ja AFI-D-opetuksessa 4185 nuorta tai aikuista. Lisäksi on perustettu yhteensä 27 paikallista resurssikeskusta, joista paikalliset saavat koulutusta ja tietoa muun muassa ympäristönsuojelusta, viljelymenetelmistä ja yhteiskunnallisista asioista. Viidellä paikkakunnalla on järjestetty yhteensä 11 koulutusta AFI-D-luokilta valmistuneille erilaisista elinkeinoista kuten maan- ja riisinviljelyksestä, kanankasvatuksesta ja kampaamopalveluista. Teknisen ammattikoulutuksen on saanut tähän mennessä yhteensä 612 nuorta tai aikuista. ASAMA-oppilaista yli 50 prosenttia on läpäissyt peruskoulun päättökokeen. Metodi on osoittautunut tehokkaammaksi kuin ennakoitiin. ASAMA-oppilaat ovat saaneet yleisesti parempia tuloksia peruskoulun loppukokeesta kuin oppilaat tavallisesta viisi vuotta kestävästä peruskoulusta. Opetuksesta vastaavien ohjaajien osaamista kehitetään jatkuvalla koulutuksella. Resurssikeskusten organisointia ja vakiinnuttamista jatketaan hankkeen loppuun asti.