Uusi hanke Sambiassa 27.3.2014

Tämä on kolmas Taksvärkki ry:n opintopiiriläisten kirjoittama blogipostaus näille sivuille.

Taksvärkki ry:n opintopiireissä pääsee tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeiden toteutukseen Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Opintopiirit kokoontuvat noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja.

* * * * * * * * * * * * * *

Kevään toisen Afrikka-opintopiirin aiheena oli Takvärkin uusi vasta-alkava kolmevuotinen hanke Sambiassa ja sen hankesuunnittelu. Sambiassa Taksvärkki tekee yhteistyötä Barefeet Theatre järjestön kanssa ja yhteisen hankkeen tavoite on kehittää Barefeetin Children’s Council:n toimintaa ja perustaa Children’s Council Kaomaan ja Livingstoneen.

Uutiskatsaus

Opintopiiri on viime aikoina saanut useita uusia jäseniä, joten tapaaminen aloitettiin esittelykierroksella ja uudet jäsenet toivotettiin tervetulleiksi. Sambiaan tutustuminen aloitettiin tutustumalla Sambian viimeaikaiseen uutisointiin, jossa näkyi voimakkaimmin odotettu uusi perustuslaki ja sen viivästykset. Uusi perustuslaki oli tärkeimpiä vaaliteemoja ja sen luvattiin toteutuvan yhdeksänkymmenen päivän kuluessa vaaleista, mutta perustuslaki on edelleen luonnosvaiheessa ja mielenosoitukset liittyen kansan toiveisiin uudesta perustuslaista ovat lisääntyneet. Lisäksi lehdistökatsauksessa oli Sambian rahan, Kwachan arvonlaskusta.

Tutustuminen hankesuunnittelun menetelmiin

Tärkeässä roolissa opintopiirin kokoontumisessa oli katsaus loogiseen viitekehykseen ja outcome mapping -menetelmään ja käyttöön hankesuunnittelussa. Ensin tutustuimme loogisen viitekehyksen tausta-analyysiin sekä matriisiin. Loogisen viitekehyksen parhaana etuna nähtiin sen loogisuus, mutta todettiin että se saattaa myös olla jäykkä. Yhteinen näkemys oli, että viitekehys konkretisoi hankesuunnitelmaa ja selventää eri osallistujien vastuita. Loogiseen viitekehitykseen tutustuessa koimme KEHYS ry:n PowerPoint diat hyväksi viitekehyksen visualisoinnissa. Totesimme, että loogisesta viitekehyksestä on varmasti hyötyä hankkeen suunnittelussa ja monitoroinnissa, mutta se harvoin yksin riittää ja lisäksi tarvitaan muita arvioita ja analyyseja. Keskustelimme myös siitä kuinka analyysi on heti alussa tehtävä hyvin tai muutoin viitekehys voi menettää loogisuutensa. Lisäksi viitekehys sisältää oman sanastonsa, joka voi olla kumppanijärjestölle vierasta.

Toinen hankehallinnon työkalu mihin tutustuimme, oli uudehko outcome mapping -menetelmä. Outcome mapping nähtiin hyvänä vaihtoehtona perinteisille menetelmille, koska se ottaa huomioon kehitysmuutokset paremmin. Outcome mapping -menetelmää käytetään suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin ja se painottaa seurantaa ja oppimista. Se on osallistava ja keskittyy enemmän hankkeen prosesseihin ja hankkeen toimijoissa tapahtuviin muutoksiin kuin hankkeen yleisiin kehitysvaikutuksiin.

Molemmissa menetelmissä löydettiin positiivista ja negatiivista, ja tämä johti miettimään, josko välimuoto kyseisistä menetelmistä olisi mahdollinen tai niiden yhdistäminen, missä otettaisiin käyttöön molempien menetelmien hyvät puolet. Outcome mapping -menetelmän visiointivaiheesta mietimme voiko menetelmä johtaa liian utopistisiin tavoitteisiin? Lisäksi mietimme miten erilainen hanke saattaa olla riippuen siitä mitä menetelmää suunnittelussa käyttää.

Jos olet kiinnostunut kyseisistä hankehallinnon työkaluista enemmänkin, suosittelemme tutustumaan Kepa:n kurssitarjontaan.

Opintopiiri tarjosi kiinnostavan katsauksen Sambia-hankkeen alkuvaiheeseen ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan hankkeen etenemistä!

 

Teksti: Anna Eskola

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>