Taksvärkin Nepal-hanketiimi käynnistyi 8.12.2014

Tulevan Nepalin hankkeen suunnittelua varten koottiin hanketiimi, jossa 5 vapaaehtoista osallistuu Taksvärkin ohjelmasuunnittelijan kanssa hankkeen valmisteluun, varsinaiseen suunnitteluun sekä hankesuunnitelman kirjoittamiseen. Hanketiimi kokoontuu Taksvärkki ry:n toimistolla Helsingin Vallilassa kerran kuussa marraskuusta 2014 toukokuulle 2015.

Taksvärkin uusi Nepalissa vuonna 2016 käynnistyvä hanke tähtää julkisten koulujen viihtyvyyden ja ympäristön tilan parantamiseen ympäristökasvatuksen ja muun muassa sanitaation parannusten avulla. Hankkeessa keskeistä on paikallisen nuorison nostaminen aidoksi toimijaksi kouluolosuhteiden ja ympäristön tilan parantajana. Hanke toteutetaan yhteistyössä Taksvärkin nepalilaisen kumppanijärjestö ECCAn kanssa.

Innokas, vapaaehtoisista muodostuva hanketiimi tapasi ensimmäisen kerran Taksvärkin tiloissa pimeänä marraskuisena tiistai-iltana, ja sai vieraakseen myös kumppanijärjestöä edustavan Yogendra Chitrakarin. Tapahtumassa lähdettiin liikkeelle Seija Valtosen perusteellisella taustoituksella Nepalin koulutuksen tilasta. Monien vakavien kehityshaasteiden kanssa kamppailevan maan ehkä suurin haaste koulutuksen alalla on itse väestö, eikä nyt ole kyse sen halusta tai kyvystä kouluttautua vaan sen monimuotoisuudesta. Myös vieraamme huomautti miten tärkeää koulutusavussa olisi huomioida paikallisuus ja muistutti, ettei suomalaisia ratkaisuja voi soveltaa sellaisenaan Nepalissa. Jos 20 miljoonan ihmisen maassa puhutaan yli sataa kieltä, on yhtenäisen ja laadukkaan koulutuksen järjestäminen täysin eri luokan haaste kuin mitä monessa kehittyneessä maassa. Tällä hetkellä Nepalissa on koulukirjoja tarjolla kolmellakymmenellä kielellä. Julkiset koulut toimivat useimmiten nepalin kielellä siinä missä yksityiset koulut tarjoavat opetusta englanniksi. Koulumatkat ovat pitkiä vaikeakulkuisessa maastossa, oppilaiden fyysinen rankaiseminen on yleistä, ja opetuksen ja kirjojen laadussa ja kouluttautumisen hinnassa riittää parannettavaa. Kun listaan lisätään vielä suomalaisesta näkökulmasta täysin absurdit luokkakoot, alkaa koulutukseen keskittyvän avuntarpeen laajuus hahmottua.
 

 
Laadukkaan opetuksen tarve on valtava myös ympäristökoulutuksen saralla. Tähän riittänee perusteluksi luonnonvarojen niukkuus, ympäristön tilan laaja heikentyminen sekä nopea väestönkasvu, jotka yhdessä johtavat valitettavan usein, mutta osittain ymmärrettävästi isompiin tai pienempiin kiistoihin ihmisten, paikallisyhteisöjen tai ihmisryhmien välillä. Talouden ja sen kasvun tasapainottamisen ympäristön kestävyyden kanssa tulisi olla mahdollisimman laajalti tiedostettu tarve Nepalissa siinä missä missä tahansa muuallakin. Näin ollen laadukas ympäristöopetus edesauttaa pitkällä tähtäimellä niin turvallisuutta, ihmisoikeuksia kuin kehitystä ylipäänsä.

Koska hankkeen painopisteisiin kuuluu sanitaatiopalveluiden kehittäminen, keskusteltiin tiimin tapaamisessa myös ekologisen sanitaation periaatteista ja mahdollisuudesta hyödyntää kuivakäymälöitä hankkeessa. Ekologisessa sanitaatiossa pyritään erilaisia käymäläratkaisuja, kuten kuivakäymälöitä hyödyntämällä edistämään paitsi yhteisön terveyttä myös jätteenkierrätystä ja ympäristönsuojelua. Ydinajatuksena on ravintokierron sulkeminen esimerkiksi käyttämällä kompostoitua käymäläjätettä lannoitteena. Näin ekologinen sanitaatio voi oikein toteutettuna vahvistaa Brundtlandin aikoinaan esittelemiä kestävän kehitykseen kolmea pylvästä: ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Enemmän ekologisesta sanitaatiosta niin Suomessa kuin kehittyvissäkin maissa voi lukea esimerkiksi Käymäläseura Huussin sivuilta.

Kun tarkastellaan kuivakäymälöiden mahdollista hyödyntämistä kehitysyhteistyössä, tulee aina ottaa huomioon aiheen herkkyys ja sen riippuvuus vaihtelevasta asenneilmapiiristä. Yleisesti ottaen ihmiset eivät mielellään muuta käymälätapojaan, ja usein koko aiheesta keskustelu koetaan kulttuurisista syistä hankalaksi. Nepalissa on historiaa käymäläjätteen kierrättämisestä sekä viime vuosilta että perinteisestikin. Tämän hankkeen yhteydessä ekologisen sanitaation edistämiseen tarvittavan koulutus- ja tiedotustoiminnan epäiltiin kuitenkin vaativan liian paljon työtä, vaikkakaan kuivakäymälöiden hyötyjä ei kyseenalaistettu. Myös jätteenkäytöstä voi kouluympäristössä koitua ongelmia: Kuka käsittelee jätteen? Kenellä on oikeus käyttää jätettä? Tulisiko se myydä markkinoilla, ja mitä tuloilla silloin tehdään? Herra Chitrakar myös huomautti, ettei ole ollenkaan varmaa, että käsitellylle käymäläjätteelle löytyy paikalliset markkinat. Voikin olla, että ekologisen sanitaation edistäminen vaatisi täysin oman hankkeensa.

Lopuksi Aino Friman esitti vielä yleiskatsauksen Suomen ja Nepalin väliseen kehitysyhteistyöhön, joka alkoi jo vuonna 1983. Tuona aikana köyhyyden vähentämisessä on onnistuttu, mutta korruptio muodostaa koulutustason lisäksi edelleen suuren haasteen. Siinä missä Nepalin hallituksen strategisia painopisteitä ovat työpaikkojen luominen sekä infrastruktuurin ja maatalouden kehittäminen, panostaa Suomi yhteistyön osapuolena ennen kaikkea koulutukseen, vesi- ja sanitaatiohuoltoon sekä metsätalouteen. Lisäksi Suomen strategiassa huomioidaan rauhanprosessi ja, kuten kaikkialla, ihmisoikeudet. Jo saavutettuihin tuloksiin lasketaan vahvistettu kansalaisyhteiskunta ja parempi hallinto, parantunut koulutustilanne, parantunut vesihuolto, tehokkaampi ja osallistava metsänhoitojärjestelmä sekä vahvistunut hallinto vesi- ja sanitaatiosektorilla.

Yllä mainittu kuvaus painottuu tietenkin hallintotason raportointiin ja tavoitteidenasetteluun, ja paikalla olleet osapuolet kummastakin maasta kyseenalaistivat strategioiden riittävän toteutumisen laajalti ruohonjuuritasolla Nepalissa. Selvää on kuitenkin, että vaikka tulokset ovat edelleen riittämättömiä, on niitä vaikeissa olosuhteissa saavutettu kuitenkin tarpeeksi jatkuvan yhteistyön perustelemiseksi.

Lisää Suomen ja Nepalin välisestä kehitysyhteistyöstä voi lukea esimerkiksi Ulkoasiainministeriön sivuilta.

 

Teksti: Matias Andersson

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>