Opintopiirissä pohdittiin raportoinnin tavoitteita ja haasteita 25.3.2015

 
Opintopiirin maaliskuisen tapaamisen teemana oli hankkeen arviointi ja raportointi. Teemaan pureuduttiin varsin konkreettisen esimerkin välityksellä kun opintopiiriläisillä oli mahdollisuus tutustua Boliviasta saapuneeseen, loppuvuodesta 2014 teetettyyn evaluaatioraporttiin. Uusia ja arvokkaita näkökulmia raporttiin ─ ja evaluaatioprosessiin yleensäkin ─ toi lisäksi Skype-puhelu Bolivian hanketta kahdesti vapaaehtoisen roolissa arvioineen Hanna Rajalan kanssa.

Ennen puhelua kävimme läpi kertauksenomaisesti arvioinnin ja raportoinnin perusperiaatteita ja menetelmiä. Arviointimenetelmistä tutustuimme lähemmin Most Significant Change evaluaatiomenetelmään, josta Taika oli valmistanut meille esityksen. Vaikka MSC-menetelmää ei käytetty Bolivian hankeen arvioinnissa, sen osallistava ja ruohonjuuritason toimijoissa tapahtuneita muutoksia painottava luonne muistutti Bolivian hankkeen arvioinnin yhteydessä käytettyä metodologiaa, jota kuvattiin raportissa ja joista saimme kuulla lisää Rajalalta. Boliviassa oli nimenomaan toivottu käytettäväksi arvioinnin apuna osallistavia menetelmiä, jotta hyödynsaajissa eli lapsissa ja nuorissa sekä hankkeen toteuttajissa tapahtuneista muutoksista saataisiin hyvä käsitys. Henkilökohtaisten muutosten lisäksi arvioitiin sosiaalisia ja rakenteellisia sekä hankkeen sisäisiä muutoksia.


 
Bolivian arviointitiimissä mukana ollut Rajala kertoi opintopiiriläisille tarkemmin siitä, miten arviointi prosessi käytännössä etenee aina arvioinnin tavoitteiden asettamisesta ja rekrytoinnista valmiin raportin oikolukuun asti. Oli kiinnostavaa kuulla, miten arviointiprosessi oli sujunut ja minkälaisia onnistumisia ja haasteita työskentelyyn oli liittynyt. Rajalan kommenteista jäi mieleen erityisesti tiukan aikataulun ja raportin sivumäärän luomat rajoitukset. Kun viiden vuoden työ ja sen tulokset on lyhyessä ajassa puristettava noin kolmeenkymmeneen sivuun, evaluaation tavoitteiden ja motiivien on oltava hyvin selkeitä arviointia tekeville tahoille.

Toisen huomionarvoisen haasteen raportoinnille loi Rajalan mukaan kokemusten ja muutosten sanoittaminen. Vielä ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu, kun haastatteluissa esiin nousseita, vahvasti kulttuurisilla merkityksillä ladattuja käsitteitä ruvetaan kääntämään raportointia varten toiselle kielelle. Monet käsitteet saattavat menettää käännösprosessissa ilmaisuvoimaansa tai jonkin käsitteen keskeisyys ei välttämättä välity vaikkapa suomennettuna samoin kuin alkuperäiskielellä. Lisäksi raskaista kokemuksista ja haasteista kertominen voidaan kokea vaikeana. Rajala kertoi kuitenkin ilokseen huomanneensa, että bolivialaisessa kumppanijärjestössä arviointiprosessiin suhtauduttiin avoimesti ja innokkaasti ja sen potentiaali osana toiminnan kehittämistä tiedostettiin aiempaa voimakkaammin, mikä näkyi Rajalan mukaan erityisesti lisääntyneenä itsereflektointina.

Vinkkinä vielä, että Taksvärkki tarjoaa jälleen mahdollisuuden kehityskysymyksistä kiinnostuneelle nuorelle päästä tutustumaan lähemmin evaluaatioprosessiin kun keväällä 2015 haetaan vapaaehtoista mukaan Guatemalan hankkeen arviointitiimiin!

Kuva: Marjaana Hyppönen
Teksti: Mimosa Myllärniemi

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>