Vapaaehtoiset: Maailmalla ja Suomessa

Nepal-hanketiimissä pohdittiin hankkeen missiota ja visiota 10.2.2015

Viiden vapaaehtoisen Nepal-hanketiimi aloitti uuden vuoden kokoontumalla heti loppiaisen jälkeen Taksvärkin toimistolle. Vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa pohdittiin Nepalissa ensi vuonna alkavan hankkeen ja siihen liittyvän lukuvuosikampanjan missiota ja visiota. Pohdinnassa oli ennen kaikkea näiden käsitteiden merkitys ja se, miten niitä sovelletaan kehitysyhteistyöhön.

Missio- ja visio-ajattelu on hieman tutumpaa yritysmaailmassa, mutta viime aikoina kansalaisjärjestöihin levinneen outcome mapping-suunnittelumenetelmän myötä se on yhä keskeisempi osa myös kehitysyhteistyön hankesuunnittelua. Opeteltavaa uuden menetelmän haltuunotossa on runsaasti, kun aikaisemmat toiminta- ja ajattelutavat päivitetään outcome mapping-malliin. Päivän teeman puolesta tässä tuloskeskeisessä mallissa hankkeen missio voidaan yksinkertaistettuna nähdä kuvaavan hankkeen tehtävää ja vision hankkeella saavutettua tulevaisuuden tavoitetilaa.
 
Edelliseltä kerralta saatuna kotitehtävänä jokainen tiimiläinen oli pohtinut miten Nepalista saadut terveiset hankkeen toiminnoista saadaan kirjattua mission ja vision muotoon. Yhteisen ymmärryksen löytäminen hankkeen keskeisistä elementeistä oli helppoa. ECCA:n ylläpitämät luontokerhot (nature clubs) ovat koko hanketoiminnan ytimessä ja hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kehittää erityisesti maaseudun koulujen vapaa-ajan toimintaa.

Näiden lisäksi arvoonsa nousivat myös toiveet nuorten ympäristötietoisuuden lisäämisestä sekä oppimisympäristön ja kouluviihtyvyyden parantamisesta. Tavoitteena onkin luoda sellainen oppimisympäristö, joka kannustaa vanhempia lähettämään lapsensa kouluun. Samalla halutaan tehdä koulusta paikka, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja innostuvat oppimisesta.

Tältä pohjalta hankkeen tehtäväksi eli sen missioksi voisikin muodostua oppimisystävällisten puitteiden vahvistaminen, ympäristötietoisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja visioksi koulunkäyntiasteen nostaminen. Seuraavalla kokoontumiskerralla pohditaan miten missio käytännössä toteutetaan ja millaisilla keinoilla visioon päästään.

Teksti: Aino Friman
Kuvat: Pamela Arslan

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Opintopiirin tapaamisessa keskityttiin arviointiin 13.1.2015


Kolmannessa opintopiirin tapaamisessa keskityimme projektien arviointiin eli evaluointiin käyttäen esimerkkinä Taksvärkin kumppanijärjestön Bolivialaisen COMPA:n juuri valmistunutta arviointiraporttia sekä arvioinnin toimeksiantoa.

Arvioinnin kolmen peruskysymyksen kautta pyritään selvittämään, onko projektissa tehty mitä suunniteltiin, ovatko tehdyt asiat olleet asianmukaisia ja hyvin toteutettuja sekä millainen muutos projektin kautta on saatu aikaan. Keskustelua ryhmässä herätti etenkin yhteiskunnallisen muutoksen mittaamisen monimutkaisuus.

Usein arvioinnin suorittaa konsultti, mutta järjestöt suorittavat myös itse arviointeja. Taksvärkin tukemien projektien tapauksessa arvioinnin suorittaa paikallinen konsultti (jonka toimeksiannosta sovitaan yhdessä kumppanuusjärjestön kanssa) sekä Suomesta lähetettävä nuori vapaaehtoinen. Arvioinnin on tarkoitus perustua projektin toteuttajien ja kumppanijärjestön tarpeisiin, jotta sitä voi käyttää toiminnan kehittämiseen. Arviointimenetelmä on oltava selvillä jo projektin suunnitteluvaiheessa, jotta projektitavoitteet voidaan muodostaa niin, että niiden toteutumista voi arvioida mahdollisimman hyvin.

Arvioinnilla on monia eri tavoitteita mutta yleisesti ne voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:

Tilivelvollisuusarvioinnilla pyritään mittaamaan projektin tuloksia ja tehokkuutta (etenkin rahoittajan näkökulmasta).
Kehittävällä arvioinnilla pyritään erityisesti edistämään projektin tuottamaa oppimista ja sitä kautta kehittämään niin osallistuvia järjestöjä kuin tulevia projekteja.
Tiedontuotantoarviointi on varsin laaja. Sillä pyritään tuottamaan tietoa toimivista projektimetodeista, ei vain projektin toteuttajille, vaan myös laajemmin muiden järjestöjen ja organisaatioiden käyttöön.
 

Kävimme läpi kolme yleisesti käytettyä arviointimenetelmää ja varsin kattavan kuvan erilaisista arviointimenetelmistä voi löytää esim. Better Evaluation sivustolta.

Emma esitteli koosteen nuorisoon liittyvistä uutisista Bolivian lehdistöstä, joista etenkin nuorisotyöttömyys nousi esille teemana. Maiju puolestaan esitteli tiivistelmän Taksvärkin tukeman Bolivian projektin arvioinnin toimeksiannosta, jossa kuvailtiin projektin ja arvioinnin tarkoitus, laajuus, resurssit, kysymykset sekä konsultin pätevyysvaatimukset.

Projekti oli suunnattu syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja lapsille Bolivian El Alton alueella. Taksvärkin kumppanijärjestö COMPA toteutti projektin vuosina 2010-2014. Siinä keskityttiin sosiaalisen muutoksen tuottamiseen taiteen kautta. COMPA kouluttaa nuoria mm. vetämään muille nuorille osallistavaa teatteria. Tavoitteena heillä on nuorten kulttuuri-identiteetin ja itsetunnon vahvistaminen oman tausta tunnistamisen ja siitä avoimesti puhumisen kautta. Projektissa kehitettiin opas opettajille, jonka avulla he voivat tukea alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten kulttuuri-identiteettiä.
 

Evaluoinnissa arviointiin projektin vaikutusta kohderyhmänä oleviin lapsiin ja aikuisiin, COMPAan ja sen sisäisiä ja ulkoisia vaikutuksia. Emme ehtineet paneutua arvioinnin tuloksiin yksityiskohtaisesti, sillä Nepalin hanketyöryhmä ehti jo aloittaa yhteiset pikkujouluvalmistelut. Tapaaminen päättyi siis glögintuoksuisiin tunnelmiin.

Tuloksista keskustellaan vielä mahdollisesti kevään ensimmäisessä tapaamisessa, joka järjestetään 3.2. Taksvärkin toimistolla (Kumpulantie 7) klo 17. Pääasiassa tapaamisessa tullaan keskittymään taloushallintoon ja budjetointiin.
 
 
Teksti: Ann-Mari Sundsten
Kuvat: Inkeri Halme

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Taksvärkin Nepal-hanketiimi käynnistyi 8.12.2014

Tulevan Nepalin hankkeen suunnittelua varten koottiin hanketiimi, jossa 5 vapaaehtoista osallistuu Taksvärkin ohjelmasuunnittelijan kanssa hankkeen valmisteluun, varsinaiseen suunnitteluun sekä hankesuunnitelman kirjoittamiseen. Hanketiimi kokoontuu Taksvärkki ry:n toimistolla Helsingin Vallilassa kerran kuussa marraskuusta 2014 toukokuulle 2015.

Taksvärkin uusi Nepalissa vuonna 2016 käynnistyvä hanke tähtää julkisten koulujen viihtyvyyden ja ympäristön tilan parantamiseen ympäristökasvatuksen ja muun muassa sanitaation parannusten avulla. Hankkeessa keskeistä on paikallisen nuorison nostaminen aidoksi toimijaksi kouluolosuhteiden ja ympäristön tilan parantajana. Hanke toteutetaan yhteistyössä Taksvärkin nepalilaisen kumppanijärjestö ECCAn kanssa.

Innokas, vapaaehtoisista muodostuva hanketiimi tapasi ensimmäisen kerran Taksvärkin tiloissa pimeänä marraskuisena tiistai-iltana, ja sai vieraakseen myös kumppanijärjestöä edustavan Yogendra Chitrakarin. Tapahtumassa lähdettiin liikkeelle Seija Valtosen perusteellisella taustoituksella Nepalin koulutuksen tilasta. Monien vakavien kehityshaasteiden kanssa kamppailevan maan ehkä suurin haaste koulutuksen alalla on itse väestö, eikä nyt ole kyse sen halusta tai kyvystä kouluttautua vaan sen monimuotoisuudesta. Myös vieraamme huomautti miten tärkeää koulutusavussa olisi huomioida paikallisuus ja muistutti, ettei suomalaisia ratkaisuja voi soveltaa sellaisenaan Nepalissa. Jos 20 miljoonan ihmisen maassa puhutaan yli sataa kieltä, on yhtenäisen ja laadukkaan koulutuksen järjestäminen täysin eri luokan haaste kuin mitä monessa kehittyneessä maassa. Tällä hetkellä Nepalissa on koulukirjoja tarjolla kolmellakymmenellä kielellä. Julkiset koulut toimivat useimmiten nepalin kielellä siinä missä yksityiset koulut tarjoavat opetusta englanniksi. Koulumatkat ovat pitkiä vaikeakulkuisessa maastossa, oppilaiden fyysinen rankaiseminen on yleistä, ja opetuksen ja kirjojen laadussa ja kouluttautumisen hinnassa riittää parannettavaa. Kun listaan lisätään vielä suomalaisesta näkökulmasta täysin absurdit luokkakoot, alkaa koulutukseen keskittyvän avuntarpeen laajuus hahmottua.
 

 
Laadukkaan opetuksen tarve on valtava myös ympäristökoulutuksen saralla. Tähän riittänee perusteluksi luonnonvarojen niukkuus, ympäristön tilan laaja heikentyminen sekä nopea väestönkasvu, jotka yhdessä johtavat valitettavan usein, mutta osittain ymmärrettävästi isompiin tai pienempiin kiistoihin ihmisten, paikallisyhteisöjen tai ihmisryhmien välillä. Talouden ja sen kasvun tasapainottamisen ympäristön kestävyyden kanssa tulisi olla mahdollisimman laajalti tiedostettu tarve Nepalissa siinä missä missä tahansa muuallakin. Näin ollen laadukas ympäristöopetus edesauttaa pitkällä tähtäimellä niin turvallisuutta, ihmisoikeuksia kuin kehitystä ylipäänsä.

Koska hankkeen painopisteisiin kuuluu sanitaatiopalveluiden kehittäminen, keskusteltiin tiimin tapaamisessa myös ekologisen sanitaation periaatteista ja mahdollisuudesta hyödyntää kuivakäymälöitä hankkeessa. Ekologisessa sanitaatiossa pyritään erilaisia käymäläratkaisuja, kuten kuivakäymälöitä hyödyntämällä edistämään paitsi yhteisön terveyttä myös jätteenkierrätystä ja ympäristönsuojelua. Ydinajatuksena on ravintokierron sulkeminen esimerkiksi käyttämällä kompostoitua käymäläjätettä lannoitteena. Näin ekologinen sanitaatio voi oikein toteutettuna vahvistaa Brundtlandin aikoinaan esittelemiä kestävän kehitykseen kolmea pylvästä: ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Enemmän ekologisesta sanitaatiosta niin Suomessa kuin kehittyvissäkin maissa voi lukea esimerkiksi Käymäläseura Huussin sivuilta.

Kun tarkastellaan kuivakäymälöiden mahdollista hyödyntämistä kehitysyhteistyössä, tulee aina ottaa huomioon aiheen herkkyys ja sen riippuvuus vaihtelevasta asenneilmapiiristä. Yleisesti ottaen ihmiset eivät mielellään muuta käymälätapojaan, ja usein koko aiheesta keskustelu koetaan kulttuurisista syistä hankalaksi. Nepalissa on historiaa käymäläjätteen kierrättämisestä sekä viime vuosilta että perinteisestikin. Tämän hankkeen yhteydessä ekologisen sanitaation edistämiseen tarvittavan koulutus- ja tiedotustoiminnan epäiltiin kuitenkin vaativan liian paljon työtä, vaikkakaan kuivakäymälöiden hyötyjä ei kyseenalaistettu. Myös jätteenkäytöstä voi kouluympäristössä koitua ongelmia: Kuka käsittelee jätteen? Kenellä on oikeus käyttää jätettä? Tulisiko se myydä markkinoilla, ja mitä tuloilla silloin tehdään? Herra Chitrakar myös huomautti, ettei ole ollenkaan varmaa, että käsitellylle käymäläjätteelle löytyy paikalliset markkinat. Voikin olla, että ekologisen sanitaation edistäminen vaatisi täysin oman hankkeensa.

Lopuksi Aino Friman esitti vielä yleiskatsauksen Suomen ja Nepalin väliseen kehitysyhteistyöhön, joka alkoi jo vuonna 1983. Tuona aikana köyhyyden vähentämisessä on onnistuttu, mutta korruptio muodostaa koulutustason lisäksi edelleen suuren haasteen. Siinä missä Nepalin hallituksen strategisia painopisteitä ovat työpaikkojen luominen sekä infrastruktuurin ja maatalouden kehittäminen, panostaa Suomi yhteistyön osapuolena ennen kaikkea koulutukseen, vesi- ja sanitaatiohuoltoon sekä metsätalouteen. Lisäksi Suomen strategiassa huomioidaan rauhanprosessi ja, kuten kaikkialla, ihmisoikeudet. Jo saavutettuihin tuloksiin lasketaan vahvistettu kansalaisyhteiskunta ja parempi hallinto, parantunut koulutustilanne, parantunut vesihuolto, tehokkaampi ja osallistava metsänhoitojärjestelmä sekä vahvistunut hallinto vesi- ja sanitaatiosektorilla.

Yllä mainittu kuvaus painottuu tietenkin hallintotason raportointiin ja tavoitteidenasetteluun, ja paikalla olleet osapuolet kummastakin maasta kyseenalaistivat strategioiden riittävän toteutumisen laajalti ruohonjuuritasolla Nepalissa. Selvää on kuitenkin, että vaikka tulokset ovat edelleen riittämättömiä, on niitä vaikeissa olosuhteissa saavutettu kuitenkin tarpeeksi jatkuvan yhteistyön perustelemiseksi.

Lisää Suomen ja Nepalin välisestä kehitysyhteistyöstä voi lukea esimerkiksi Ulkoasiainministeriön sivuilta.

 

Teksti: Matias Andersson

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Marraskuun opintopiirissä erityisvieras Sambiasta

Marraskuun opintopiiri oli tällä kertaa hieman erilainen kuin yleensä, sillä saimme erityisvieraan, sambialaisen Taonga Tembon kertomaan kuulumisia Taksvärkin kumppanijärjestöstä Barefeetistä! Taonga veti meille ensin pari sambialaista piirileikkiä, joilla pääsimme mukaan tunnelmaan.

Taonga Tembon icebreakerit toimivat myös opintopiirissä.

Sambian kuulumisten lisäksi opintopiirin aiheena oli hankkeiden seuranta ja arviointi. Kävimme ensin läpi seurannan perusteita ja Taksvärkin käyttämiä työkaluja. Taksvärkin ohjelmasuunnittelija Inkeri Halme oli juuri palannut Mosambikista ja kertoi meille kuulumisia hankeseurantamatkalta. Tuliaisiksi saimme cashewpähkinöitä.

Seurannasta ja arvioinnista opimme, kuinka tärkeää seurannan tuottama tieto on. Sen avulla voidaan reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja tehdä mahdollisia korjausliikkeitä hankkeen toteuttamisessa. Seurantaa tehdään toki myös siksi, että raportointi hankkeen rahoittajille hankkeen etenemisestä onnistuu. Taksvärkin tapauksessa tärkeä rahoittaja on Ulkoasiainministeriö, joka vaatii raportit hankkeen arvioinnista. Toisaalta myös oppilaat ja opettajat, jotka ovat osallistuneet Taksvärkin lukuvuosikampanjaan kuulevat mielellään miten heidän keräämiään rahoja käytetään ja mitä hankkeiden hyödynsaajille kuuluu. On myös tärkeää, että hyödynsaajat itse ovat ajan tasalla hankkeen seurannassa. Hankkeen muuttamisessa keskusteltiin esimerkkinä Sierra Leonen tapauksesta, jossa hankesuunnitelmaa muutettiin Ebola-epidemian puhjettua, sillä koulut on maassa suljettu tartuntojen pelossa. Niiden sijaan vaikuttamistyötä tehdään nyt radioiden ja televisioiden välityksellä.

Seurannassa on oleellista, että tarkoituksenmukaista tietoa tuotetaan säännöllisesti. Hankkeen suunnitteluvaiheessa tulee huomioida myös hankkeen seuranta, jotta sille voidaan määritellä sellaiset mittarit, jotka kertovat oleellista ja hyödynnettävissä olevaa tietoa hankkeen etenemisestä. Kävimme läpi myös talousseurantaa ja keskustelimme korruptiosta ja siitä miten Taksvärkki kiinnittää huomiota kumppaniehdokkaiden hallintotapoihin jo kumppanin valintavaiheessa. Vuodessa tehdään myös kaksi talousraporttia sekä puolivuotis- ja vuosiraportti, joissa on myös huomioitu talous ja se, miten ollaan pysytty vuosisuunnitelmassa. Taksvärkki tekee myös säännöllisesti hankeseurantamatkoja ja on yhteydessä kumppanijärjestöön. Kuulumisia vaihdetaan aktiivisesti puolin ja toisin sähköpostin ja sosiaalisen median välityksellä.

Opintopiirin lopuksi Taonga esitteli Barefeetin toimintaa ja kertoi järjestön työstä, joka keskittyy erityisesti katulasten kanssa tehtävään teatteriin ja itseilmaisuun. Yksi Barefeetin ”viidestä varpaasta”, kuten Taonga asian muotoili, on nuorten neuvosto, jossa nuoret itse tekevät vaikuttamistyötä ja toimivat lasten ja nuorten oikeuksien puolesta. Barefeet järjestää myös ison festivaalin, jossa nuoret esittelevät ryhmiään ja taitojaan. Tästä festivaalista näimme hienon videon, jossa pääsi kivasti sambialaisen festivaalin elämänmakuiseen fiilikseen mukaan!

 
Seuraavalla opintopiirikerralla käymme läpi Bolivian hankkeen evaluointia ja lisäksi suunnittelimme pienimuotoisia pikkujouluja yhdessä Nepalin hanketiimin kanssa. Ensi kertaa odotellessa!

 

Kirjoittaja: Emma Mikkilä

Opintopiiri kokoontuu noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Vallilassa Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja. Tarkoitus on, että piiriläiset osallistuvat aktiivisesti tapaamisten sisältöjen valmisteluun lukutehtävien ja uutisseurannan avulla. Opintopiiri on avoin kaikille ja uudet osallistujat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi!

Avainsanoina , , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Syksyn ensimmäinen opintopiiri pärähti käyntiin innostuneissa tunnelmissa 23.10.2014

 
 
Syksyn ensimmäinen opintopiiri keräsi runsaasti porukkaa ja pääsimme loistavasti alkuun. Tämän kerran teemana oli hankesuunnittelu ja hankesykli, joita käsiteltiin loppusuoralla olevan Bolivian hankkeen kautta. Bolivian hankkeessa El Alton kaupungin nuoria on opetettu tuntemaan oikeutensa taiteen avulla ja opettajia on koulutettu käyttämään nuoret paremmin huomioivia opetusmenetelmiä. El Alto sijaitsee pääkaupunki La Pazin liepeillä ja väestöstä iso osa kuuluu erilaisiin etnisiin vähemmistöihin, jotka ovat usein huonossa asemassa eivätkä tunne oikeuksiaan.

Aiheeseen päästäksemme monet opintopiiriläiset olivat valmistelleet ennakkoon alustuksia Suomen kehityspolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta ja kahdesta hankesuunnittelun työkalusta, loogisesta viitekehyksestä ja outcome mappingistä. Vertailimme jo kauan käytössä ollutta ja Suomen ulkoministeriön hankehakemuksissaan käyttämää loogista viitekehystä ja uudempaa, Taksvärkin vasta hiljattain käyttöönottamaa outcome mappingiä. Lopputulos vertailusta oli, että molemmissa lähestymistavoissa on puolensa. Käytännön kokemus outcome mappingistä on kuitenkin vielä vähäistä, eikä Taksvärkkikään ole vielä ehtinyt toteuttamaan yhtään hanketta kokonaan tätä työkalua käyttäen. Lisätietoa menetelmän toimivuudesta ja käytöstä käytännön esimerkkien avulla tarvitaan edelleen. Opintopiirin lopuksi tutustuimme bolivialaisten nuorten arkeen uutiskatsauksen avulla.

Hankesyklin maailmaan pääsimme lämmittelytehtävän kautta, jonka jälkeen opimme, mitä on tärkeää ottaa huomioon hankkeen eri vaiheissa. Kuulimme myös kuinka Taksvärkin hankkeet ovat saaneet alkunsa ja millä perusteilla partnerijärjestöjä ja heidän ehdottamiaan hankkeita valitaan. Keskustelua herätti erityisesti paikallisten osallistaminen kehitysyhteistyöhankkeen eri vaiheissa, varsinkin sen suunnittelussa, ja osallistamiseen liittyvät haasteet. Toinen keskustelun aihe oli hankkeiden tavoitteet, jotka hankesuunnitelmissa ja -ehdotuksissa voivat joskus olla melko abstrakteja. Pohdimme kuinka tavoitteisiin pääsemistä voidaan mitata ja miten tavoitetaso määritellään. Tavoitteiden ja mittareiden esimerkit saatiin Bolivian hankkeen hankesuunnitelmasta.

Tämä opintopiirin tapaaminen oli oikein antoisa ja kaikki varmasti lähtivät kotiin ainakin hiukan viisaampina. Ensi kerralla jatkamme kohti uusia teemoja eri hankkeen pohjalta ja toivottavasti saamme kansainvälisiä vieraita kertomaan kuulumisia Sambiasta.
 

Teksti: Kaisa Karjalainen
Kuva: Inkeri Halme

 
Opintopiiri kokoontuu noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Vallilassa Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja. Tarkoitus on, että piiriläiset osallistuvat aktiivisesti tapaamisten sisältöjen valmisteluun lukutehtävien ja uutisseurannan avulla. Opintopiiri on avoin kaikille ja uudet osallistujat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi!
 

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Miten yhteys nuorten välille syntyy? 6.6.2014

Kevään viimeisessä Lattari-opintopiiritapaamisessa tutustuttiin monia aiempia teemoja letkeämpään aiheeseen, Nuorelta nuorelle -projektiin. Ideana on luoda yhteistyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia eri maissa asuvien nuorten välille, mikä on osa Taksvärkin globaalikasvatustyötä.

Tapaamisessa keskustelimme työstä nuorten välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi ja tutustuimme projektien tuotoksiin. Suomessa Taksvärkin kansainvälisyyskasvattajina toimivat opintopiiriläiset toivat ruohonjuuritason näkökulmaa keskusteluun ja ohjelmasuunnittelija Marjaana valotti vuorovaikutusprojektien arkea hankemaissa kertoen muun muassa ETVO-vapaaehtoisten kokemuksista.

Kun välimatkaa on tuhansia kilometrejä, kokemuksia voi jakaa vaikkapa videoita vaihtamalla. Suomalaiset ja kambodzhalaiset nuoret ovatkin tehneet juuri näin. Videoissa nuoret kertovat elämästään ja näyttävät omia kotoisia maisemiaan, eli avaavat omaa maailmaansa ikätovereilleen toisaalla. Me opintopiiriläiset vaikutuimme erityisesti siitä, miten rohkeasti nuoret kertovat omia ajatuksiaan ja miten he ovat valmiita jakamaan hyvin henkilökohtaisiakin asioita elämästään.

Toinen hyväksi havaittu vuorovaikutuskanava ovat fotonovelat, joissa nuoret pääsevät itse muodostamaan tarinoita toisiaan tukevien kuvien ja tekstien avulla. Tarinoiden kertominen antaa samalla itseilmaisun väylän sekä mahdollisuuden tutkiskella teemoja, jotka mietityttävät nuoria muuallakin maailmassa. Kansainvälisyyskasvattajilta kuulimme, että suomalaisia nuoria on pohdituttanut paljon lattarinuorten tarinoissa esiintyvä väkivalta. Toisaalta myös Guatemalassa ja Boliviassa nuoret ovat olleet kiinnostuneita toistensa tarinoista. Tarinoiden kautta voi siis oppia ja nostaa keskusteluun asioita, jotka muualla asuvien nuorten elämässä näyttäytyvät arkisina. Opintopiirissä syntyikin ajatus, että videoita kommentoimalla nuoret voisivat suoraan esittää kysymyksiä toisilleen ja keskustella.
Interaktiivista vapaaehtoistyötä ja suoraa vuorovaikutusta pääsimme kokeilemaan, kun Skype-yhteys vei meidät lopulta Guatemalaan, jossa kevät oli Suomen sateita pidemmällä ja tuulettimet hurisivat kameran takana. Guatemalalaiset nuoret kommentoivat suomalaisten ja bolivialaisten nuorten Fotonovela-tarinoita, ja saimme myös kuulla yhden työpajaan osallistuneen nuoren ajatuksia projektista. Fotonovela-työpajojen vetäjät Helsingin päässä puolestaan kertoivat miten työpajat ovat Suomessa toimineet. Ajatus vuorovaikutteisemmasta yhteistyöstä nuorten välillä sai kannatusta myös Guatemalasta. Lisäksi Keski-Amerikasta esitettiin ajatuksia siitä, miksi tarinat ovat hyvä juttu: niiden kautta voidaan nostaa tietoisuuteen suuremmallekin yleisölle – myös aikuisille – vaikeita teemoja ja sitä, miten nuoret nämä asiat näkevät. Kuvien ja tarinoiden yhdistelmä on ”siistein” lähestymistapa.

Videopuhelu päättyi guatemalalaisten mietintöihin siitä, missä suomalaiset miehet ovat, kun tapaamiseen ei yhtään tällaista ollut eksynyt. Guatemalasta sentään osallistui tapaamiseen yksi nuori mies, jolla oli yllään lukupiiriläisillekin tuttu Taksvärkin kumppanijärjestön PAMI:n hankepaita.

Täältä muuten löytyy guatemalalaisten nuorten postaus tapaamisestamme.

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Lähtötasoja Sierra Leonessa 20.5.2014

Taksvärkki ry:n opintopiireissä pääsee tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeiden toteutukseen Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Opintopiirit kokoontuvat noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja.

* * * * * * * * * * * * * *

Kevään viimeisessä opintopiirissä keskustelimme kehitysyhteistyöhankkeisiin tehtävistä lähtötasoselvityksistä ja Sierra Leonessa alkavasta hankkeesta, jolla tuetaan nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Hankkeen toteuttaa Taksvärkin sierraleonelainen yhteistyökumppani Centre For Coordination of Youth Activities (CCYA).

Opintopiirin aluksi kuulimme uutisia Sierra Leonesta. Taksvärkin välittämissä uutisissa tulivat esiin nuorten elämää koskettavat asiat. Sierra Leonessa esimerkiksi opettajat lyövät oppilaitaan enemmän kuin muissa kyseessä olleen PLAN UK:n tutkimuksen yhdeksässä kehitysmaassa. Myös tyttöjen hyväksikäyttö kouluissa on valitettavan yleistä. Lisäksi on uutisoitu siitä, kuinka yhä useammat sierraleonelaiset tytöt ovat harjoittaneet prostituutiota hankkiakseen riittävästi rahaa kännykän ostoon ja käyttöön. Nämä uutiset olivat karua kuultavaa ja korostivat nuorten aseman ja vaikutusmahdollisuuksien parantamisen tärkeyttä.

Sitten siirryimme lähtötasoselvityksistä puhumiseen. Lähtötasoselvityksen tarkoitus on kartoittaa olosuhteet hankkeen kohteessa ja kohderyhmän parissa ennen hankkeen alkamista. Hyvä lähtötasoselvitys antaa mahdollisuudet seurata ja arvioida hanketta sen edistyessä: kun lähtötilanne on tiedossa (esim. nuorten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon paikkakunnallaan), on myös hankkeella tavoiteltu muutos helpompi nähdä (esim. päätöksentekomahdollisuuksien parantuminen). Lähtöselvitys on rutiiniosa hanketta ja monet rahoittajat, kuten Suomen ulkoministeriö, olettavat lähtötasoselvityksiä tehtävän. Monesti selvitykset ovat kuitenkin puutteellisia. Lähtötasoselvitystä tehdessä myös arvioidaan, minkä mittareiden avulla hankkeen edistymistä on järkevää seurata.

Opintopiirissä puhuimme myös siitä, minkälaisia mittareita Sierra Leonen hankkeessa voisi käyttää. Mielestämme sekä laadulliset että määrälliset mittarit ovat hyödyllisiä ja täydentävät toisiaan. Konkreettisten mittareiden keksiminen tuntui kuitenkin haastavalta. Mietimme mm. mittareiden tarkkuutta ja sitä, minkälaisia asioita on realistista mitata. Näissä keskusteluissa vertailimme myös aiemmassa opintopiirissä esiteltyjä hankehallinnon työkaluja loogista viitekehystä ja outcome mapping-menetelmää. Looginen viitekehys ja outcome mapping eroavat aika paljon siinä, miten tavoitteita ja mittareita lähestytään, ja siksi niiden vertailu oli relevanttia tässä kohtaa.

Olimme opintopiirin päätteeksi yksimielisiä siitä, mikä tämän kerran tärkein oppi oli: Kehitysyhteistyöhankeessa on erittäin tärkeää tehdä laadukas lähtötasoselvitys, koska se luo perusteet hankkeen tavoitteiden määrittämiselle ja hankkeen seuraamiselle.

Mukavaa kesää kaikille!

Teksti: Monika Salmivalli

 

 

 

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – ja video vielä enemmän! 25.4.2014

Taksvärkki ry:n opintopiireissä pääsee tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeiden toteutukseen Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Opintopiirit kokoontuvat noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja.

* * * * * * * * * * * * * *

Tämänkertaisen Taksvärkin Afrikka-opintopiirin tehtävä erosi aiemmista, jotka ovat keskittyneet hankkeiden suunnitteluun ja arviointiin. Nyt aihe liittyi kotimaassa nuorten parissa tehtävään globaalikasvatukseen.

Pääsimme katsomaan ja kommentoimaan ensi lukuvuoden kampanjavideon raakaversiota yhdessä Taksvärkin työntekijöiden kanssa. Opintopiiriin osallistui videon kuvaaja Janne Riikonen, joka tekee hommaa paljolti vapaaehtoistyönä. Sama henkilö on luonut myös tämän vuoden Sierra Leoneen sijoittuvan kampanjavideon. Ehkäpä tässä vaiheessa jo voi paljastaa, että ensi lukuvuonna Taksvärkin koulukampanjalla kerätään varoja nuorille Sambiassa ja Keniassa. Videolla tulee esiintymään kaksi sambialaista nuorta, jotka kertovat elämästään ja antavat kasvonsa kampanjalle.

Oli mielenkiintoista nähdä, millaisen vaikutelman video sai aikaan piiriläisissä ja keskustella sen taustalla vaikuttavista asioista, jotka eivät välttämättä näy itse videossa. Koitimme ajatella asiaa videon pääkohderyhmän eli yläasteikäisten nuorten kannalta. Koska kyseessä ei ollut vielä lopullinen versio, osa kommenteista koski teknisiä asioita, kuten henkilöiden puheen epäselvyyttä tai liian pitkää tilannekuvaa tai outoa otosta. Hieman epäselväksi monelle meistä jäi henkilöiden ja paikkojen yhteys toisiinsa. Osittain ymmärtämistä vaikeutti se, että tekstitys puuttui vielä. Musiikki herätti myös paljon keskustelua – onkin mielenkiintoista nähdä miten koululaiset reagoivat siihen. Videota muokataan vielä: joitain kohtia karsitaan ja kesto lyhenee, lisätään tekstitys ja mahdollisesti joitain faktatietoja, samoin videon nimi ja lopputekstit.

Juteltiin myös videon merkityksestä kouluvierailuilla. Se näytetään usein vierailun aluksi. Lähes koskaan sitä ei näytetä yksistään, vaan kerrotaan lisää kohdemaasta, nuorten taustoista ja haasteista, kuten koulutuksen puutteesta. Erään piiriläisen mukaan video on kurkistusikkuna kyseisen maan nuorten elämään, josta nuorilla (ja vanhemmillakin) suomalaisilla on usein hyvin hatara käsitys.

Lisäksi käytiin lyhyesti läpi Sambian viimeaikaisia uutisia. Perustuslakiuudistus aiheuttaa edelleen hämminkiä. Hallitus ei olekaan järjestänyt kansanäänestystä, mikä on saattanut presidentti Satan huonoon valoon, hän kun oppositiossa ollessaan vaati ja lupasi uudistusta. Useita vuosia Sambiassa asunut Taksvärkin hankekoordinaattori Senja kertoi, että levottomuudet vaikuttavat hieman huolestuttavilta, sillä sambialaisille on harvinaista lähteä kadulle osoittamaan mieltä.

Puolueiden välit puhuttavat. Sambian monipuoluejärjestelmä on vielä suhteellisen nuori (1991). Viime aikoina on ollut väkivaltaista käytöstä. Valtapuolueen (Patriotic Front, FP) jäsenet hyökkäsivät oppositiopuolueen (United Party for National Development, UPND) jäsenten kimppuun viikonloppuna. Poliisi tutkii asiaa. Joidenkin mielestä puolueen puheenjohtaja Hakainde Hichilema aiottiin murhata.

Lisäksi maissijauhon, tärkeän peruselintarvikkeen, korkea hinta oli otsikoissa. Sambia on eteläisen Afrikan suurimpia maissin tuottajia ja viejiä, mutta omassa maassa sen hinta pysyy korkeana.

Myös tällainen vanhempi uutinen Taksvärkin sambialaisesta kumppanijärjestöstä Barefeetistä löytyi. Järjestö auttaa katulapsia mm. esittävän taiteen avulla. Kuvareportaasi vuosittaisilta nuorten taidefestivaaleilta: The street kids turned acrobats: Helping Zambia’s homeless children. CNN Africa 4.4.2013.

Uutislähteet:

www.postzambia.com

African arguments / www.allafrica.com

www.lusakatimes.com

www.zambianwatchdog.com

www.postzambia.com

 

Teksti: Heini Rosqvist

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Uusi hanke Sambiassa 27.3.2014

Tämä on kolmas Taksvärkki ry:n opintopiiriläisten kirjoittama blogipostaus näille sivuille.

Taksvärkki ry:n opintopiireissä pääsee tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeiden toteutukseen Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Opintopiirit kokoontuvat noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja.

* * * * * * * * * * * * * *

Kevään toisen Afrikka-opintopiirin aiheena oli Takvärkin uusi vasta-alkava kolmevuotinen hanke Sambiassa ja sen hankesuunnittelu. Sambiassa Taksvärkki tekee yhteistyötä Barefeet Theatre järjestön kanssa ja yhteisen hankkeen tavoite on kehittää Barefeetin Children’s Council:n toimintaa ja perustaa Children’s Council Kaomaan ja Livingstoneen.

Uutiskatsaus

Opintopiiri on viime aikoina saanut useita uusia jäseniä, joten tapaaminen aloitettiin esittelykierroksella ja uudet jäsenet toivotettiin tervetulleiksi. Sambiaan tutustuminen aloitettiin tutustumalla Sambian viimeaikaiseen uutisointiin, jossa näkyi voimakkaimmin odotettu uusi perustuslaki ja sen viivästykset. Uusi perustuslaki oli tärkeimpiä vaaliteemoja ja sen luvattiin toteutuvan yhdeksänkymmenen päivän kuluessa vaaleista, mutta perustuslaki on edelleen luonnosvaiheessa ja mielenosoitukset liittyen kansan toiveisiin uudesta perustuslaista ovat lisääntyneet. Lisäksi lehdistökatsauksessa oli Sambian rahan, Kwachan arvonlaskusta.

Tutustuminen hankesuunnittelun menetelmiin

Tärkeässä roolissa opintopiirin kokoontumisessa oli katsaus loogiseen viitekehykseen ja outcome mapping -menetelmään ja käyttöön hankesuunnittelussa. Ensin tutustuimme loogisen viitekehyksen tausta-analyysiin sekä matriisiin. Loogisen viitekehyksen parhaana etuna nähtiin sen loogisuus, mutta todettiin että se saattaa myös olla jäykkä. Yhteinen näkemys oli, että viitekehys konkretisoi hankesuunnitelmaa ja selventää eri osallistujien vastuita. Loogiseen viitekehitykseen tutustuessa koimme KEHYS ry:n PowerPoint diat hyväksi viitekehyksen visualisoinnissa. Totesimme, että loogisesta viitekehyksestä on varmasti hyötyä hankkeen suunnittelussa ja monitoroinnissa, mutta se harvoin yksin riittää ja lisäksi tarvitaan muita arvioita ja analyyseja. Keskustelimme myös siitä kuinka analyysi on heti alussa tehtävä hyvin tai muutoin viitekehys voi menettää loogisuutensa. Lisäksi viitekehys sisältää oman sanastonsa, joka voi olla kumppanijärjestölle vierasta.

Toinen hankehallinnon työkalu mihin tutustuimme, oli uudehko outcome mapping -menetelmä. Outcome mapping nähtiin hyvänä vaihtoehtona perinteisille menetelmille, koska se ottaa huomioon kehitysmuutokset paremmin. Outcome mapping -menetelmää käytetään suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin ja se painottaa seurantaa ja oppimista. Se on osallistava ja keskittyy enemmän hankkeen prosesseihin ja hankkeen toimijoissa tapahtuviin muutoksiin kuin hankkeen yleisiin kehitysvaikutuksiin.

Molemmissa menetelmissä löydettiin positiivista ja negatiivista, ja tämä johti miettimään, josko välimuoto kyseisistä menetelmistä olisi mahdollinen tai niiden yhdistäminen, missä otettaisiin käyttöön molempien menetelmien hyvät puolet. Outcome mapping -menetelmän visiointivaiheesta mietimme voiko menetelmä johtaa liian utopistisiin tavoitteisiin? Lisäksi mietimme miten erilainen hanke saattaa olla riippuen siitä mitä menetelmää suunnittelussa käyttää.

Jos olet kiinnostunut kyseisistä hankehallinnon työkaluista enemmänkin, suosittelemme tutustumaan Kepa:n kurssitarjontaan.

Opintopiiri tarjosi kiinnostavan katsauksen Sambia-hankkeen alkuvaiheeseen ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan hankkeen etenemistä!

 

Teksti: Anna Eskola

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Taksvärkin hanke Madagaskarilla – oikeassa paikassa oikeaan aikaan! 6.3.2014

Tämä on toinen Taksvärkki ry:n opintopiiriläisten kirjoittama blogipostaus näille sivuille.

Taksvärkki ry:n opintopiireissä pääsee tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeiden toteutukseen Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Opintopiirit kokoontuvat noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja.

* * * * * * * * * * * * * *

Vuoden ensimmäisen Afrikka-opintopiirimme aiheena oli Taksvärkin viisivuotinen Madagaskar-hanke, joka alkoi vuonna 2009 ja päättyi vuoden 2013 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli tukea virallisen koulujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä lapsia ja nuoria. Hanke oli erittäin ajankohtainen, sillä opposition vuonna 2009 tekemä vallankaappaus on luonut lisähaasteita Madagaskarin kehitykselle.

Luokkahuone Idandassa Madagaskarilla. Kuva: Heini Rosqvist

Poliittista kuohuntaa

Tarkastelimme hanketta Madagaskarin uutisten ja loppuarvioinnin kautta.

Uutiskatsaus Madagaskariin pakotti myös syventymään hieman maan poliittiseen historiaan, sillä muuten ei olisi ollut mahdollista ymmärtää joulun alla käytyjen presidentinvaalien luonnetta.

Madagaskarin poliittista historiaa leimaa etenkin Dider Ratsirakan lähes 20-vuotinen valtakausi, joka lopulta päättyi Ratsirakan maanpakoon vuonna 2002. Tästä alkoi puolestaan Marc Ravalomananan pitkä valtakausi, joka jatkui vuoden 2009 vallankaappaukseen asti. Myös Ravalomanana lähti valtakautensa päätteeksi maanpakoon. Vuoden 2013 lopussa käytyihin vaaleihin asti Madagaskaria hallitsi puolestaan Andry Rajoelina, jonka sotavoimat nimittivät vuoden 2009 vallankaappauksen yhteydessä väliaikaiseksi presidentiksi. Nämä kolme aikaisempaa presidenttiä – Ratsiraka, Rayalomanana ja Rajoelina – eivät saaneet osallistua vuoden 2013 vaaleihin.

Tammikuussa 2014 Madagaskarin uudeksi presidentiksi julistettiin Hery Rajaonarimampianina, joka oli entisen presidentin Rajoelinan tukema ehdokas. Poliittinen kuohunta ei suinkaan loppunut, vaan vaalit niukasti hävinnyt Jean Louis Robinson piti tulosta vääristeltynä. Oikeus hylkäsi kuitenkin vaalien tuloksista tehdyt valitukset. Uuden presidentin virkaanastujaisjuhlissa esiintyi myös vakavia levottomuuksia, eikä poliittinen kriisi siis näytä vieläkään ratkeavan.

Kävimme keskustelua myös siitä, että äänestys ei ehkä tavoittanut kaikkia äänioikeutettuja ja että ainakaan kouluttautuneempi kaupunkilaisväestö ei ollut kovin tyytyväinen vaalitulokseen. Valtion talous on heikentynyt huomattavasti vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen.

Pohdintoja loppuarviosta

Opintopiirin keskustelun suurimman huomion sai Madagaskar-hankkeen loppuarviointi. Kävimme arviointiprosessin vaiheita läpi viime syksynä, kun Taksvärkki etsi hankkeelle arvioijaa. Nyt pääsimme puolestaan lukemaan syksyllä löytyneen arvioitsijan loppuraporttia.

Loppuarvioinnin eli evaluaation tavoitteena on tuottaa tietoa hankkeen tuloksista, ja hankkeen aikana opituista asioista sekä tarjota ideoita kumppanijärjestölle jatkoa varten. Loppuarvioinnista kävi ilmi miten ajankohtainen hanke oli, ja miten positiivinen vaikutus sillä oli monen madagaskarilaisen elämään.

Eniten keskustelua synnytti madagaskarilaisten motivaatio osallistua hankkeeseen. Pohdimme oikeita ja tehokkaita tapoja motivoida lapsia ja nuoria. Hankkeen koulussa tarjottu ruoka tuntui olevan suurimpia motivaation lähteitä opiskeluun, mutta se ei saisi kuitenkaan olla ainoa keino. Toisaalta oli hienoa kuulla, että etenkin hankkeeseen osallistuneet aikuiset olivat lopulta todella ylpeitä lukutaidostaan ja että taito helpotti huomattavasti heidän arkielämäänsä.

Myös hankkeen jatko aiheutti keskustelua. Loppuarvioitsija teki monia hyviä parannusehdotuksia hankkeen jatkolle ja myös me muut esitimme ideoitamme. Onnistuneen hankkeen luomiseksi on otettava monia asioita huomioon. Esimerkiksi 8-tuntinen opiskelupäivä on haasteellinen monille maaseudulla asuville, sillä heidän on tehtävä tiettynä aikana vuodesta peltotöitä päivittäin.

Keskustelujen tuloksena huomasimme miten haastavaa kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttaminen on: kaikkeen ei voi puuttua ja kaikkia ei voi auttaa. Toisaalta tulokset olivat monin paikoin aivan loistavia, ja voidaan todeta, että hanke on antanut monille avaimet köyhyyden kierteestä pääsemiseksi.

Toivotamme kaikkea hyvää hankkeen jatkolle Madagaskariin!

 

Johanna Kelhu

 

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin