Kenia: Nuorten tarinoita

Yrittäjyydellä uuden elämän alkuun 20.3.2014

Taksvärkki ry:n työntekijät Marjaana ja Leena ovat hankematkalla Keniassa kaksi viikkoa. Matkan tarkoituksena on suunnitella paikallisen Undugu-järjestön kanssa uutta, alkuvuodesta 2015 käynnistyvää hanketta, jonka hyödynsaajia ovat katulapset ja -nuoret. Undugu on Taksvärkille tuttu kumppani; edellinen yhteinen, viisivuotinen hanke päättyi vuonna 2012.
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Keniassa hyvät työpaikat ovat kiven alla, ja siksi pienyrittäjyys kukoistaa. Varsinkin slummeissa virallisen sektorin palkkatyö on harvojen herkkua – suurin osa työllistää itse itsensä miten parhaiten taitaa. Itsensä työllistäminen on myös kadulla eläville nuorille varteenotettava vaihtoehto.

30-vuotias Happiness Zuhura on päässyt uuden elämän alkuun perustamalla kampaamon. Happiness sai tietää Undugun työstä katunuorten parissa vuonna 2006. Siihen aikaan hän asui itse kadulla. ”Elämä oli kovaa”, kuittaa Happiness ja vaihtaa puheenaihetta. Hän liittyi Undugun tukemaan nuorten naisten ryhmään ja sai sekä elämäntaito- että yrittäjyyskoulutusta.

Yrittäjyyskoulutuksen päätteeksi nuori saa itse valita, mihin ammattiin tahtoo kouluttautua Undugun tuella. Happiness päätti ryhtyä kampaajaksi, mikä on Keniassa turvallinen valinta, sillä kampaajan palveluiden menekki on taattu. Kenialainen hiuslaatu vaatii säännöllistä hoitoa, ja vaatimattomissakin oloissa asuvat naiset letittävät, suoristavat ja värjäävät hiuksiaan säännöllisesti.

Toinen varma tapa työllistää itsensä on ryhtyä autonkorjaajaksi, sillä tiet ovat todella huonossa kunnossa ja autot siksi alinomaa korjauksen tarpeessa. Suosittuja vaihtoehtoja ovat myös autojen pesu, saippuan valmistaminen, jätteiden lajittelu, moottoripyörätaksin kuljettajaksi ryhtyminen ja katukauppa. Kadulla myydään kaikkea mahdollista kahvista käytettyihin vaatteisiin ja lasten leluista autojen varaosiin.

Ammattikoulutuksen saatuaan Happiness sai töitä kampaajana ja onnistui säästämään rahaa niin, että pystyi avaamaan kolme vuotta sitten oman kampaamon, Happy Hair Salonin. Onnelliseksi nimetty kampaamo on vaatimaton pieni huone, jonka vaaleanpunaisia seiniä koristavat kiiltäväpaperiset kuvat tyylikkäistä kampauksista.

Kampaamo sijaitsee Dandoran slummissa ja asiakaskunnan muodostavat lähiseudun naiset, joten hinnat eivät päätä huimaa. Värjäys maksaa kolmesta neljään euroa ja hiusten letitys samoin. Kampaamolla menee edullisista hinnoista huolimatta tai juuri niiden ansiosta sen verran hyvin, että Happiness työllistää nykyään itsensä lisäksi yhden toisen kampaajan.

Koulu jäi aikanaan Happinessiltä kesken, mutta nyt hän on palannut koulunpenkille. Happiness käy yläkoulua iltaopintoina. Hän sulkee kampaamon joka päivä neljältä iltapäivällä ja suuntaa tunneille. Kampaajan tuloilla hän pystyy maksamaan koulumaksut. ”Haaveenani on laajentaa salonkia ja tarjota myös kauneushoitoja”, kertoo Happiness. Yrittäjyys kannattaa!

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Mahdollisuus käydä koulua 17.3.2014

Taksvärkki ry:n työntekijät Marjaana ja Leena ovat hankematkalla Keniassa kaksi viikkoa. Matkan tarkoituksena on suunnitella paikallisen Undugu-järjestön kanssa uutta, alkuvuodesta 2015 käynnistyvää hanketta, jonka hyödynsaajia ovat katulapset ja -nuoret. Undugu on Taksvärkille tuttu kumppani; edellinen yhteinen, viisivuotinen hanke päättyi vuonna 2012.
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kenian ilmastoalueiden opiskelu keskeytyy ja kolmisenkymmentä hämmästynyttä silmäparia kääntyy kohti ovea, kun luokkaan astelee mzungu eli valkoihoinen. Oppilaat taputtavat ja nauravat, kun mzungu tervehtii horjuvalla suahililla: habari zenu. Olen vierailulla Undugun ylläpitämässä koulussa Pumwanin slummialueella, ja oppilaat ovat ilmeisen innoissaan koulupäivän saamasta yllättävästä käänteestä.

Undugulla on Nairobissa neljä koulua, joista ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1973. Aluksi oppilaitoksessa tarjottiin ammattikoulutusta, mutta pian Undugun työntekijät huomasivat, että ammatin oppimista vaikeutti se, että moni ei osannut lukea ja laskea. Peruskoulutukselle oli siis huutava tarve.

Undugun koulut ovat siitä erityisiä, että siellä opiskellaan yhdeksänvuotisen peruskoulun koko oppimäärä neljässä vuodessa, minkä jälkeen oppilaat voivat osallistua peruskoulun päättökokeeseen. Koulut on tarkoitettu lapsille, joille julkinen peruskoulu on liian kallis. Keniassa peruskoulu on periaatteessa ilmainen, mutta koulunkäynnistä koituu silti lukuisia kuluja, jotka ovat köyhimmille perheille liian korkeat. Koululainen tarvitsee kalliin koulupuvun ja koulukirjat. Lisäksi koulun alkaessa perheen pitää maksaa 10 000 shillingin (arviolta 100 dollarin) ilmoittautumismaksu. Undugun kouluissa ei käytetä koulupukuja, maksuja ei ole ja koulu tarjoaa kirjat. Näin myös vähävaraisten perheiden lapsilla on mahdollisuus käydä peruskoulu. Valtio tukee Undugun kouluja maksamalla muutaman opettajan palkan.

Koulupäivä alkaa klo 8.15, ja päivään mahtuu yhdeksän 35 minuutin mittaista oppituntia. Niitä tauottavat kaksi välituntia ja tunnin pituinen ruokatunti. Koulussa opiskellaan kymmentä ainetta: englantia, suahilin kieltä, matematiikkaa, kuvataidetta, musiikkia, uskontoa, terveystietoa, elämäntaitoja, luonnontieteitä ja yhteiskuntaoppia. Näiden lisäksi oppilailla on mahdollisuus osallistua erilaisiin kerhoihin. Lukuvuosi kestää tammikuusta marraskuuhun.

Undugun kouluissa tarjotaan ilmainen lounas, joka on osalle lapsista päivän ensimmäinen ateria. Tänään ruokalistalla on githeriä, maissi-papuseosta. Vähävaraisimmat oppilaat saavat päivän päätteeksi mukaan toisen annoksen ruokaa, jottei heidän tarvitse mennä nälkäisinä nukkumaan. ”Kouluruoka on hyvää”, kertoo 15-vuotias Kevin. ”Koulussa tarjotaan välillä ugalia (kenialaista maissipuuroa), toisina päivinä githeriä, ja joskus riisiä.”

Kun kysyn oppilailta, miksi he haluavat tulla isona, kymmenet kädet nousevat ja innokkaimmat huitovat saadakseen puheenvuoron. Toiveammatit vaihtelevat lääkäristä opettajaan, liikennepoliisista lentäjään ja insinööristä sairaanhoitajaan – hyvin samanlaisia kuin suomalaisten nuorten unelma-ammatit. ”Minä tahdon lääkäriksi”, sanoo 14-vuotias Ann, joka käy viimeistä luokkaa. ”Isäni toivoo minusta lääkäriä ja sanoo, että minusta on siihen.” Keniassa koulutusta arvostetaan todella paljon, ja vanhemmat ovat ylpeitä siitä, että lapset käyvät koulua.

”Onko täällä koulussa mukavaa?” kysyy rehtori. ”JOOOOOOO!” huutavat kaikki lapset yhteen ääneen. Liekö siihen osasyynä ilmainen ruoka, mutta lapset tuntuvat tulevan kouluun mielellään.

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Ei saa menettää toivoa 12.3.2014

Taksvärkki ry:n työntekijät Marjaana ja Leena ovat hankematkalla Keniassa kaksi viikkoa. Matkan tarkoituksena on suunnitella paikallisen Undugu-järjestön kanssa uutta, alkuvuodesta 2015 käynnistyvää hanketta, jonka hyödynsaajia ovat katulapset ja -nuoret. Undugu on Taksvärkille tuttu kumppani; edellinen yhteinen, viisivuotinen hanke päättyi vuonna 2012.

Tässä postauksessa Leena tutustuu katunuoriin elämäntaitokoulutuksessa.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

”Miksi huumeita käytetään?” kysyy Undugun kouluttaja 17-päiseltä joukolta nuoria katupoikia. Vastaukset tippuvat kuin apteekin hyllyltä: huumeet tuovat hyvän olon, vaientavat ahdistavat ajatukset ja saavat valppaaksi. Toisaalta myös ryhmäpaine ajaa huumeiden pariin. Kysymys on näille nuorille helppo, sillä heistä jokaisella on omakohtaista kokemusta huumeista, ja valtaosa on edelleen niihin koukussa.

Meneillään on elämäntaitokoulutus 15–19 -vuotiaiden katunuorten ryhmälle, jonka kanssa Undugu on vasta hiljan alkanut tehdä töitä. Järjestö soveltaa nelivaiheista mallia, jonka avulla kadulla majailevasta rikollisjengistä muovataan rehellistä elinkeinoa harjoittava ryhmä, jonka jäsenet ovat jättäneet huumeet ja pystyvät elämään normaalia elämää.

Elämäntaitojen opettaminen kuuluu prosessin alkuvaiheeseen. Ryhmä osallistuu kuukausittaisiin työpajoihin, joissa käsitellään muun muassa huumeita, käytöstapoja ja seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksena on, että nuoret ymmärtävät, että rötöstely ja huumeet eivät johda mihinkään ja toisaalta että heidän on mahdollista muuttua ja aloittaa uusi elämä.

Tämä koulutus on KK:ksi nimetylle ryhmälle vasta toinen. ”Ensimmäinen työpaja oli mahtava”, kertoo 17-vuotias Benard. ”Opimme, että kannattaa pysytellä poissa huonosta seurasta ja ettei pidä maleksia joutilaana, koska joutilas mieli on paholaisen leikkikenttä. Työpaja oli hyödyllinen, ja siitä on ollut apua.” Pojat tuntuvat olevan aidosti innoissaan koulutuksesta, ja naurukin herähtää vähän väliä.

”Tämä ryhmä vaatii vielä paljon tukea”, arvioi nuoriso-ohjaaja Jones Muchendu. ”Pojat tunnetaan näillä kulmilla rötöstelystään. Heillä on ollut ongelmia poliisin kanssa, ja poliisi on uhannut karkottaa ryhmän sen päämajasta.”

Undugu tukee ryhmää neuvonnan ja koulutuksen keinoin, kunnes se tulee toimeen omillaan. Työ on todella haastavaa mutta sitäkin palkitsevampaa, koska siinä kirjaimellisesti pelastetaan ihmishenkiä. ”Jos nämä nuoret eivät tee elämänmuutosta, parin vuoden päästä moni heistä on varmasti jo kuollut”, arvioi Jones.

”Mitä haittaa huumeista sitten on?” jatkaa kouluttaja. Pojat tietävät vastaukset tähänkin kysymykseen. Huumeet vahingoittavat aivoja, laittavat kropan sekaisin, tekevät käyttäjästään zombin ja ajavat tekemään rikoksia. Sitten kouluttaja – entinen katunuori hänkin – kertoo oman tarinansa: hän onnistui jättämään huumeet ja katuelämän. Nuoret kuuntelevat tarkkaavaisina, ja viesti selvästi kolahtaa. Tahto päästä pois kadulta on kova, ja Undugun tuella moni nuorista onnistuneekin siinä. 19-vuotiaan Wilsonin sanoin, ”ikinä ei saa menettää toivoa”.


 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elämäntaitokoulutukseen osallistuneita rohkeita ja suorapuheisia nuoria.

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Liikennelakko ei estä suunnittelua 7.3.2014

Taksvärkki ry:n työntekijät Marjaana ja Leena ovat hankematkalla Keniassa kaksi viikkoa. Matkan tarkoituksena on suunnitella paikallisen Undugu-järjestön kanssa uutta, alkuvuodesta 2015 käynnistyvää hanketta, jonka hyödynsaajia ovat katulapset ja -nuoret. Undugu on Taksvärkille tuttu kumppani; edellinen yhteinen, viisivuotinen hanke päättyi vuonna 2012.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Tänään meillä oli ohjelmassa osallistava hankkeen suunnittelutyöpaja, jossa tarkoitus oli luonnostella visio ja missio tulevalle hankkeelle sekä pohtia, mitkä toimijat ovat avainasemassa hankkeen kannalta. Työpajaan oli kutsuttu Undugun vapaaehtoisia, nuorten ryhmien johtajia (association leaders), nuorisotyöntekijöitä ja muuta Undugun henkilökuntaa, yhteensä 18 henkilöä. Työpaja päätettiin järjestää Dandoran kenttätoimistolla eli slummissa Nairobin laitamilla, koska nuorten on helpompi päästä sinne kuin Undugun keskustoimistolle Nairobin keskustaan.

Työpajan oli määrä alkaa aamukahdeksalta, mutta aamulla suunnitelmat menivät uusiksi, kun matatujen eli minibussien kuljettajat menivät ennalta varoittamatta lakkoon. Kuljettajat protestoivat helmikuussa korotettuja pysäköintimaksuja vastaan. Matatut muodostavat Nairobin liikenteen selkärangan, ja valtaosalla kaupungin asukkaista oli vaikeuksia päästä aamulla töihin, kun bussit eivät kulkeneet. Suuri osa taittoi työmatkan jalkaisin, oli se miten pitkä hyvänsä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lakon vaikutuksia vahvistaakseen matatu-kuskit pyrkivät estämään ihmisten liikkumisen myös sulkemalla teitä ja häiriköimällä liikennettä. Useat pääväylät olivat poikki monen tunnin ajan, kun liuta matatuja oli asemoitu poikittain keskelle valtateitä tiesuluiksi. Liikenneruuhkat ovat Nairobissa jokapäiväinen piina, mutta tänään ne olivat tietyillä teillä tavallistakin pahemmat.

Tilanteen kaoottisuutta lisäsi se, että ympäri kaupunkia kiersi huhuja siitä, että lakko oli yltynyt väkivaltaiseksi. Meille kerrottiin, että matatujen kuljettajat yrittivät estää autoilijoita ja moottoripyöräkuskeja kyyditsemästä ihmisiä hyökkäämällä ajoneuvojen kimppuun ja riuhtomalla kyytiläisiä ulos. Tästä syystä Undugu ei ollut varma, olisiko meidän turvallista ajaa Dandoraan, ja jouduimme odottelemaan keskustoimistolla hyvän aikaa epätietoisina siitä, toteutuisiko työpaja vai ei. Lopulta – lukuisten puhelinsoittojen jälkeen – hankkeen koordinaattori vakuuttui siitä, että voisimme ajaa paikalle rauhassa, kunhan kulkisimme päätien sijasta slummin halki kiertotietä.

Vältyimme välikohtauksilta kiertämällä kuoppaisten hiekkateiden kautta ja pääsimme vihdoin yhdentoista aikaan perille Dandoraan. Työpajan osallistujat – joista monet olivat lakon takia saapuneet apostolinkyydillä – olivat odotelleet paikalla kahdeksasta asti. Jouduimme tiivistämään seitsemän tunnin ohjelman neljään, mutta lopulta se ei haitannut, sillä osallistujat olivat niin innostuneita ja idearikkaita, että pääsimme päivän aikana pidemmälle, kuin olimme osanneet odottaa.

Vaikeuksista huolimatta työpaja oli todella antoisa, ja me molemmat vaikutuimme siitä, miten motivoitunutta ja asiansa osaavaa Undugun väki on. ”Katulasten auttaminen on minulle kutsumus”, summasi 20-vuotias Simon Theuri, joka toimii Undugun nuorisotyöntekijänä. Entisenä katulapsena Simon ymmärtää, miten tärkeää Undugun työ on. Simon on itse elävä esimerkki siitä, miten järjestön tuki voi muuttaa koko elämän. Lisää Simonista tulossa!

– Leena ja Marjaana

 

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Ystävälliset nuoret pesevät autosi 5.3.2014

Taksvärkki ry:n työntekijät Marjaana ja Leena ovat hankematkalla Keniassa kaksi viikkoa. Matkan tarkoituksena on suunnitella paikallisen Undugu-järjestön kanssa uutta, alkuvuodesta 2015 käynnistyvää hanketta, jonka hyödynsaajia ovat katulapset ja -nuoret. Undugu on Taksvärkille tuttu kumppani; edellinen yhteinen, viisivuotinen hanke päättyi vuonna 2012.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Undugu on luonut uraauurtavan mallin katunuorten tavoittamiseksi ja auttamiseksi. Järjestö tekee etsivää nuorisotyötä slummeissa löytääkseen kadulla asuvien nuorten jengejä ja ryhtyy sitten tekemään töitä koko jengin kanssa yksittäisen nuorten sijaan. Undugun taktiikkana on luoda ryhmiä (associations), jotka saavat perustamisensa jälkeen ammatillista ja yrittäjyyskoulutusta. Koulutuksen jälkeen Undugu jatkaa ryhmän tukemista neuvonnan kautta, kunnes se pystyy toimimaan itsenäisesti.

Tapasimme Nairobissa joukon nuoria miehiä, jotka kuuluvat sympaattisesti nimettyyn ryhmään Amicable (Ystävällinen). Porukka on perustanut autopesulan – tai paremmin sanottuna ryhtynyt pesemään autoja joutomaalla vilkkaasti liikennöidyn tien vieressä Dandoran slummissa. Suurimman asiakaskunnan muodostavat matatujen eli minibussien kuljettajat. Pesupaikka on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa, ja asiakkaita riittää etenkin ilta- ja yöaikaan, kun matatut eivät ole liikenteessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Amicable-ryhmä perustettiin vuonna 2008. Sillä on omat sääntönsä ja viikoittaiset kokouksensa sekä sihteeri ja kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja. Sihteerin täytyy osata lukea ja kirjoittaa, mutta muuten autonpesu sujuu ilman koulutusta. Ryhmän jäsenistä vain muutama on luku- ja kirjoitustaitoisia; muilta koulu jäi aikanaan käymättä. Ryhmään kuuluu tällä hetkellä 14 miestä, ja kokoonpano elää koko ajan, sillä säännöllisin väliajoin joku jää pois ryhmästä saadessaan palkkatöitä.

Kouluja käymättömille nuorille miehille itsensä työllistäminen kimpassa toisten kanssa on hyvä vaihtoehto. Se turvaa toimeentulon ja tuo yhteisön, johon kuulua. ”Kun pesen auton, saan asiakkaan maksamasta palkkiosta itselleni 80 prosenttia”, kertoo James Muruga. ”Loput 20 prosenttia laitetaan säästöön ryhmän yhteiseen pottiin, ja rahoilla maksetaan esimerkiksi sairaskorvauksia niille, jotka eivät pysty tulemaan töihin.” Tämä yhteinen pesämuna on turva pahan päivän varalle. ”Parasta tässä on se, että ansaitsemillani rahoilla pystyn maksamaan vuokran ja laittamaan lapseni kouluun”, toteaa yksi ryhmän perustajajäsenistä.

 

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Nuorten omat tarinat 15.5.2012

 

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Keniassa on käynnissä viidettä vuotta. Tavoitteena on auttaa kaduilla asuvia lapsi- ja nuorisoryhmiä työllistymään, lisätä heidän koulunkäyntimahdollisuuksiaan sekä tarvittaessa järjestetää paikkoja oppisopimuskoulutukseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestö Undugu Society of Kenyan kanssa. Undugun nuoret ovat mukana projektissa nimeltä Digital Storytelling, jossa he voivat itse kertoa oman tarinansa blogien ja videoiden kautta.

Undugun sivuilla nuorten omia blogisivuja on reilusti yli 40. Tässä alla esittelyssä niistä muutama vaikuttava ja mielenkiintoinen:

Davidin blogi

Maryn blogi

Peterin blogi

* * * * *

Undugu on aktiivinen Facebookissa.

Undugun sivuilla on valokuvia ja lyhyitä tarinoita katunuorista, jotka koulutuksen kautta ovat päässeet takaisin kiinni elämään ja toimeentuloon. Undugu järjestää myös paljon kursseja ja tapahtumia, joista myös kerrotaan facebook-sivuilla.

 


Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin