Guatemala: Guatemalan nuorisoverkostot

Un viaje de mucho aprendizaje – Opettavainen matka 21.9.2012

Suomenkielinen versio alempana.

El sol nos sonríe a todos en el mural hecho por los jóvenes de la secundaria Kalevankangas. Kalevankankaan yläkoululaisten seinämaalauksessa aurinko hymyilee meille kaikille.

Describir en un par de palabras todo lo vivido durante el viaje es sumamente complicado. Ya que pudimos conocer muchos lugares muy bonitos de Finlandia, al igual que una gran variedad de centros educativos que cuentan con una calidad educativa impresionante.

El día domingo iniciamos la aventura viajando a Keuruu, para poder compartir con un grupo de adolescentes que se encontraban en el campamento Pöyhölä. El cual sirvió de punto de partida para afinar detalles de las siguientes visitas. Pudimos tener un taller mas formal con los y las chicas permitiendo tener una interelación ellos y ellas, solo terminamos y emprendimos el viaje para Mikkeli.

La percepción de un mundo mejor realizado por los jóvenes en el café juvenil Starlight. Nuorten Starlight-kahvilassa taiteilema näkemys paremmasta maailmasta.

Nuestra primera visita, fue a una pequeña escuela “Ihastjärven Koulu”. En la cual teníamos la intención de visitar compartir con los y las niñas informacion de Guatemala, los números mayas y algunas palabras en español. Los grupos de niños y niñas pasaron rotando en las tres diferentes estaciones. Los niños se mostraron muy curiosos, pero lo que me sorprendió es que muchos de ellos habían escuchado que los mayas decían que era el fin del mundo. Esto me permitió reflexionar sobre como es que los paises occidentales presentan la información de otros países y generan estereotipos a través películas, libros o cualquier otro medio de información. Siempre en Mikkeli visitamos una escuela secundaria donde dimos unas presentaciones en el auditorio de Kalevankankaan koulu. Donde se presento la campaña Taksvarkki y el valor que tiene para Guatemala desarrollar proyectos que beneficien a niñez y adolescencia. Se realizaron dos talleres de muralismo en Mikkeli, uno en el centro juvenil “Starlight”, que buscaba integrar a adolescentes que participan continuamente en el centro a poder proponer un cambio positivo en la sociedad finlandesa y en el resto del mundo. Aquí pintamos una mesa. El segundo mural fue con un grupo de voluntarios de la secundaria con las que  se pinto una pared de un un túnel peatonal.

Los jóvenes finalndeses trabajan muy bien juntos. En la Escuela Normal en Joensuu el mural se trataba de un mundo en común, en que existían la paz y la harmonía. Resultó extraordinario! Suomalaiset nuoret toimivat hienosti yhdessä. Joensuun normaalikoulussa seinämaalauksen keskiössä oli yhteinen maailma, jossa vallitsivat rauha ja harmonia. Hienoa jälkeä!

Joensuu fue una experiencia muy linda, una linda ciudad con centros educativos muy impresionantes. Los niños y niñas en Nepenmäen Koulu, mostraron un gran interés por aprender lo que podíamos compartir con ellos incluso una maestra nos mencionó que algunos se mostraron tristes por no haber podido participar en todos los mini-talleres. En la escuela de secundaria Normalikoulu es impresionante la gran inversión que se tiene en la educación. Al momento de pintar los paneles las chicas de la escuela se portaron muy profesionales y se consiguió un resultado extraordinario.

Algo que dio un sentido muy especial a nuestra visita a esta ciudad, fue hospedarnos en la casa de Saana y Hannu, donde nos recibieron de una manera muy calidad al abrirnos su casa. En este lugar disfrutamos de la compañía de ellos y sus dos perros que son muy inteligentes y se nos dieron una estadía muy cálida de igual manera.

En el viaje de regreso paramos con todo el grupo a ver el Castillo de Olavinlinna. Paluumatkalla pysähdyimme ihastelemaan Olavinlinna koko seurueemme kanssa.

Un viaje inolvidable con muchas horas de camino, quiero agradecer de manera muy especial a Pamela Arslan por organizar todo de manera muy especial y a los resultados también del viaje a Eerika Somersalo, Elli Keränen, Brenda Lares y Lupita Mclaughlin.

-Gael
 

On hankalaa kuvailla kaikkea matkalla kokemaani vain parilla sanalla. Saimme tutustua kauniisiin paikkoihin Suomessa sekä vierailimme useissa kouluissa, joiden tasokkuus teki minuun vaikutuksen.

Aloitimme seikkailumme sunnuntaina suuntaamalla kohti Keuruuta, jossa tapsimme Pöyhölässä leirillä olleita nuoria. Esiintyminen Keuruulla toimi hyvänä harjoituksena tulevia vierailuita ajatellen. Pidimme nuorille myös pienen työpajan, jossa pääsimme tutustumaan heihin paremmin. Vierailun loputtua aloitimme matkan Mikkeliin.

Mikkelissä ensimmäisenä vierailimme pienessä Ihastjärven alakoulussa, jossa erilaisessa minityöpajoissa kerroimme lapsille Guatemalasta, maya-numeroista ja opetimme heille joitakin sanoja espanjaa. Oppilaat kiersivät ryhmä kerrallaan näissä pystyttämissämme kolmessa työpajassa. Lapset olivat todella uteliaita ja yllätyksekseni moni heistä kertoi kuulleensa mayojen ennustaneen maailman loppua. Tämä sai minut pohtimaan millaisen kuvan länsimaat luovat muusta maailmasta ja tuottavat stereotyyppejä esimerkiksi elokuvien, kirjojen tai muun median välityksellä.

Mikkelissä kävimme myös Kalevankankaan koulussa, jossa pidimme yläkoululaisille auditorioesityksiä. Kerroimme Taksvärkin kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä Guatemalassa, jossa kampanja auttaa lapsia ja nuoria projektin kautta. Pidimme Mikkelissä myös kaksi maalaustyöpajaa. Toinen niistä toteutettiin nuorisokahvila Starlightissa, jossa rohkaisimme paikallisia nuoria muuttamaan Suomea ja koko maailmaa. Työ maalattiin pöytään. Toinen maalaustyöpaja järjestettiin yläkoululaisten vapaaehtoisten kanssa, jotka maalasivat teoksensa alikulkutunnelin seinään.

Joensuu oli todella hieno paikka. Kaupunki oli kaunis ja oppilaitokset tekivät minuun todella suuren vaikutuksen. Oppilaat Nepenmäen alakoulussa olivat todella innokkaita oppimaan työpajoissamme. Eräs opettaja jopa kertoi, että oppilaat olivat olleet pahoillaan siitä, etteivät kaikki olleet voineet osallistua minityöpajoihimme. Vierailimme myös Joensuun normaalikoulussa, jossa sijoittaminen koulutukseen näkyi selvästi. Koulussa järjestetyssä seinämaalaustyöpajassa nuoret toimivat todella ammattitaitoisesti ja lopputulos oli uskomattoman hieno.

Joensuussa aivan erityisesti majoittuminen opettajapariskunta Hannun ja Sannan luona oli hieno kokemus. He ottivat meidät vastaan lämpimästi kotiinsa. Saimme nauttia paitsi heidän itsensä myös heidän koiriensa seurasta. Koirat olivat todella älykkäitä ja myös ne ottivat meidät vastaan lämpimästi.

Pitkään kestänyt matkamme oli unohtumaton kokemus. Haluan kiittää erityisesti Pamela Arslania matkan loistavasta järjestelystä ja onnistuneesta kokonaisuudesta myös Eerika Somersaloa, Elli Kerästä, Brenda Laresia ja Lupita McLaughlnia.

Teksti: Gael
Kuvat: Pamela Arslan

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Primera visita a una escuela – Ensimmäinen kouluvierailuni 18.9.2012

Suomenkielinen versio alempana.

Con Elli, estuvimos planeando nuestra primera visita a un grupo de estudiantes de una escuela en Helsinki. Se decidió que ella estaría encargada de explicar todos los campos relacionados a Taksvarkki y la campaña, y yo estaría a cargo de explicar sobre Guatemala y los elementos importantes del nuevo proyecto.

Me encontraba con mucha incertidumbre de la actitud con la que nos podían esperar los y las jóvenes de la escuela, con un poco de temor les dimos las primeras instrucciones para poder realizar un juego que tenia como fin probar su capacidad para trabajar en equipo. Los y las jóvenes se mostraron muy interesados en hacerlo, dándole mucho entusiasmo a poder lograrlo. Con un poco de guía lograron alcanzar la meta y pudimos pasar a la siguiente etapa. Les explicamos y se mostraron interesados. Pero no lo demostraban directamente, solo una chica era muy activa. Nos despedimos de ellos y a la vez los invitamos a participar a la inauguración y pitar un mural.

Al salir trate de repensar lo que había escuchado antes de ir al taller, “los y las jóvenes finlandeses son muy tímidos y no van a poner atención”. Tengo la teoría “esa es la perspectiva de los adultos, y por ello no tratan de motivarlos a hacerlo”.

-Gael

 
Suunnittelimme Ellin kanssa ensimmäistä kouluvierailuamme Helsingissä. Päätimme, että hän puhuisi nuorille Taksvärkistä ja tämän vuoden kampanjasta, ja että minä kertoisin Guatemalasta ja uuden projektin pääkohdista.

Aluksi minua jännitti miten nuoret koulussa suhtautuisivat meihin. Minua hieman jopa pelotti kun aloitimme tunnin leikillä, jonka tarkoituksena oli testata oppilaiden kykyä työskennellä yhdessä. Nuoret kuitenkin ryhtyivät leikkiin innokkaasti ja todella antoivat kaikkensa saadakseen tehtävän ratkaistuksi. Pienellä avustuksella oppilaat lopulta onnistuivat tehtävässään ja varsinainen esityksemme vihdoin alkoi. Nuoret seurasivat esitystämme kiinnostuneina, vaikkakaan eivät näyttäneet sitä suoraan. Ainoastaan yksi tyttö oli erittäin aktiivinen. Tunnin lopuksi hyvästelimme oppilaat ja toivotimme heidät tervetulleiksi kampanjan avajaisissa järjestettyyn seinämaalaustyöpajaan.

Minua oli ennen vierailua varoitettu siitä, että ”suomalaiset nuoret ovat todella ujoja, eivätkä usein halua osallistua aktiivisesti”. Lähtiessämme koululta pohdin tuota aikaisemmin kuulemaani lausetta. Kokemukseni perusteella lausahdus mielestäni kertoo enemmänkin aikuisten olevan tuota mieltä, eivätkä he siksi kannusta nuoria aktiiviseen osallistumiseen.

Teksti: Gael

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Terveiset Joensuusta – Saludos desde Joensuu 16.9.2012

Guatemalalaiset vieraamme ovat parhaillaan Suomen kiertueella. Tässä kirjoituksessa Brenda kertoo terveisensä Joensuusta.

Suomenkielinen versio alempana.

El resultado del taller de muralismo en Joensuu. Juntos podemos lograr mucho! – Tässä Joensuun työpajan tuotos. Yhdessä saamme paljon aikaan!

 

Una gran experiencia que dia a dia nos llena de aprendizajes nuevos, Joensuu la ciudad en que finalizamos nuestra gira y ante todo el poder recordar las actividades realizadas con jóvenes que tambien son protagonistas.

El dia miércoles por la noche venimos a la casa de Sanna y Hannu una casa muy bonita, donde también tuvimos la oportunidad de tener nuestra primer experiencia en un sauna, que realmente nos fascino fue único ese momento y también el dia jueves por la noche realizamos una cena Guatemalteca con el fin de compartir sabores exquisitos de Guatemala y poder transmitir armonía y amistad!

En las actividades que realizamos con los jóvenes y niños de Joensuu fue nuestra presentación Guatemalteca en la que compartimos el conocimiento de los números mayas, algunas lenguas mayas y claro tradiciones y culturas de Guatemala.

 

Y con los Jóvenes iniciamos por la tarde del mismo jueves en el Colegio Normal un taller de muralismo donde las jóvenes muy activas hicieron propuestas en cuanto a los problemas sociales que nos afectan mundiales y ante todo llevaron a la acción el dia viernes las soluciones en una base de madera la cual podrán compartir en sus establecimientos y ante todo sabemos que es una bonita forma de poder expresarnos ante el mundo y asi poder transmitir el cambio que queremos lograr! Fue muy motivador el saber que realmente no solo los jóvenes de redes juveniles de Guatemala queremos cambiar el mundo, sino los jóvenes de muchos lugares tienen ese sueño que solo juntos promoviéndolos podremos convertirlos en realidad…

Estos días realmente han sido de gran aprendizaje y experiencia porque compartimos con jóvenes de otros lugares pero que me sorprendieron con la energía y las ganas que ellos tambien tienen por cambiar este lugar en un mundo mejor…

-Brenda
 
Olemme oppineet seikkailullamme Joensuussa joka päivä paljon uutta. Nyt kiertueemme täällä on päättynyt ja on hauskaa muistella kaikkea mitä olemme täällä tehneet aktiivisten nuorten kanssa.

Saavuimme keskiviikkona Hannun ja Sannan ihanaan kotiin Joensuussa. Siellä pääsimme  myös ensimmäistä kertaa saunaan. Se oli mahtava ja ainutlaatuinen kokemus! Torstaina tarjosimme isännillemme guatemalalaista ruokaa, sillä halusimme jakaa heidän kanssaan palan Guatemalan makumaailmaa, harmoniaa ja ystävyyttä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joensuussa esittelimme ensin alakoululaisille Guatemalaa ja maan perinteitä, opetimme maya-numeroita sekä maya-kieliä. Normaalikoulun nuorille pidimme seinämaalaustyöpajan, jossa aktiiviset nuoret esittivät ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.

Perjantaina nuoret lopulta pääsivät tarttumaan tuumasta toimeen ja alkoivat maalata ideoitaan vanerilevyille. Seinämaalaaminen on hieno tapa tuoda mielipiteensä näkyväksi myös muille ihmisille ja sitä kautta muuttaa maailmaa haluaamaamme suuntaan! Oli todella motivoivaa huomata, että me nuoret Guatemalassa emme ole yksin unelmiemme kanssa, vaan myös nuoret muualla maailmassa unelmoivat samoista asioista ja haluavat tehdä unelmistaan totta.

Matkalla vietetyt päivät ovat opettaneet minulle todella paljon, sillä olen huomannut, että tapaamillamme nuorilla on todella paljon energiaa sekä tahtoa tehdä maailmasta parempi paikka!

Teksti: Brenda
Kuvat: Pamela Arslan ja Elli Keränen

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Mikkelissä – En Mikkeli 13.9.2012

Guatemalalaiset vieraamme ovat parhaillaan Suomen kiertueella. Tässä kirjoituksessa Lupita kertoo ajatuksiaan tien päältä Mikkelistä.

Suomenkielinen versio alempana.

Animamos a los jóvenes pintar sus sueños sobre la mesa. Cómo pueden ver, resultó increíble! Innostimme nuoria maalaan ajatuksiaan pöytään. Kuten kuvasta näkyy, tulos on uskomattoman hieno!

El pasado domingo por la mañana  tomamos un rumbo diferente del que había sido nuestro destino primero luego de arrivar en Finlandia, partimos a Mikkeli donde planeamos realizar unos talleres con niños de la primaria Ihastjärvi y muestras de muralismo con los jóvenes de la secundaria Kalevankangas, preparamos el lugar para ambos murales uno que se realizo en una mesa en el centro juvenil Starlight y el otro en un túnel,  en ambos lugares se hizo una presentación de nuestra experiencia en el proyecto y se planifico y elaboro el mural, es interesante ver como los jóvenes de Finlandia y los jóvenes de Guatemala tenemos los mismos pensamientos en cuanto a los problemas sociales y las soluciones que proponemos para desaparecerlos, mi pregunta es ¿Podríamos de alguna manera todos no solo pensar si no actuar? Creo que la respuesta o el resultado de todo esto seria un cambio increíble mundialmente.

Los jóvenes y niños plantearon casi los mismos problemas y se han dado cuenta que el mural no es solo una forma de pintar las carreteras y dejar esa huella, sino que es una manera de comunicar un mensaje, de llegar a todas las personas; niños, jóvenes y adultos. La respuesta de los grupos a sido favorable y me he sentido motivada por lo mismo. Solo espero que los niños y jóvenes de Finlandia logren comprender que son parte del cambio y que hay muchas maneras de cambiar. Pero todo cambio inicia en el corazón de cada uno para luego poder cambiar su ciudad, su país y poder cambiar el mundo.

-Lupita

Juntos pintando un mundo mejor. Yhdessä maalaamassa parempaa maailmaa.

Viime sunnuntaiaamuna suuntasimme Helsingistä kohti Mikkeliä. Mikkelissä pidimme lapsille työpajoja Ihastjärven alakoululla sekä tutustutimme Kalevankankaan yläkoululaisia seinämaalausten maailmaan. Teimme yhden kantaaottavan maalauksen pöytään nuorten kahvila Starlightissa ja toisen Kalevankankaan oppilaiden kanssa koulun lähellä sijaitsevaan alikulkutunnelin seinään. Molemmissa paikoissa kerroimme omista kokemuksistamme nuorisverkostoissa sekä suunnittelimme ja toteutimme seinämaalukset. On ollut kiinnostavaa huomata, kuinka samanlaisia nuorten esittämät yhteiskunnalliset ongelmat sekä niihin ehdotetut ratkaisut ovat niin Suomessa kuin Guatemalassakin. Voisimmeko me kaikki jollain tapaa toimia ongelmien ratkaisemiseksi emmekä vain pohtia niitä? Luulen, että aktiivisesti toimimalla voisimme muuttaa maailmaa uskomattoman paljon.

Nuoret ja lapset tuovat esiin lähes samoja ongelmia joka puolella maailmaa. Nuoret ovat myös huomanneet, että seinämaalaukset eivät ole vain töhryjä autoteiden varrella, vaan ne ovat tapa välittää viestejä. Nämä viestit ovat keino viestiä kaikille ihmisille, niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Ohjaamamme oppilaat ovat ottaneet meidät todella hienosti vastaan ja se on motivoinut minua paljon. Toivonkin, että lapset ja nuoret Suomessa ymmärtävät, että heissä itsessään on muutosvoimaa ja että muutosta voi saada aikaan monin keinoin. Kaikki muutos kuitenkin lopulta lähtee jokaisen omasta sydämestä. Sen kautta voidaan vaikuttaa omassa kaupungissa, omassa maassa ja lopulta koko maailmassa.

Teksti: Lupita
Kuvat: Elli Keränen ja Pamela Arslan

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Unelmat käyvät toteen 31.8.2012

Lupita ja Brenda ovat 18- ja 20-vuotiaat guatemalalaiset nuoret tytöt, jotka tulevat Taksvärkin vieraiksi Suomeen kahdeksi viikoksi syyskuussa. Kierrämme tyttöjen kanssa kouluissa ja nuorisotaloilla, joissa Lupita ja Brenda pääsevät kertomaan guatemalalaisten nuorten elämästä ja tavoista vaikuttaa yhteiskunnassa. He vetävät myös seinämaalaustyöpajoja Helsingissä, Mikkelissä ja Joensuussa.

Todos en la vida tenemos sueños y metas; Los cuales a veces se nos hace difícil pensar que algún día llegaran. Pero el día de hoy podemos decir con un gran suspiro de alegría que cumpliremos uno de los sueños más bonitos donde compartiremos conocimientos y aprenderemos de las personas, Existen oportunidades que dejan experiencias únicas y que solo se dan una vez en la vida. sobre todo de demostrar el trabajo que hemos logrado con el apoyo de taksvarkki. Ante todo saber que es una gran oportunidad para que nos sigamos desarrollando íntegramente y compartir con personas que tambien son protagonistas y que creen en un mundo mejor! Para todos y todas porque vamos por un mismo camino buscando un mismo sentir y confiando en que los adolescentes no solo somos el futuro, sino tambien el presente! Sabemos que el viaje está muy cerca y los nervios nos llegan poco a poco, porque sabemos que vamos a un lugar que desde ya nos emociona conocer!

Quien imaginaria que las pequeñas jóvenes que iniciaron en el proyecto hace algunos años hoy podrían estar a punto de emprender un viaje a conocer de donde viene lo que las ha ayudado a crecer como entes sociales, como personas de cambio, estamos a tan solo tres días de alzar vuelo aunque nuestras alas se han abierto desde tiempo atrás cuando con ayuda del Proyecto Redes Juveniles aprendimos a ver la realidad de Guatemala. El nerviosismo esta presente pero confiamos en que todo saldrá bien y esperamos poder verlos pronto y compartir nuestros aprendizajes…

-Brenda y Lupita
 

Meillä kaikilla on unelmia ja tavoitteita, jotka haluamme saavuttaa. Joskus on vaikea uskoa, että jonakin päivänä nuo unelmat ja tavoitteet kävisivät toteen. Tänään pystymme kuitenkin toteamaan, että olemme saavuttaneet yhden ihanimmista unelmistamme. Pääsemme jakamaan osaamistamme sekä oppimaan lisää muilta. Jotkin kokemukset elämässä ovat yhtä aikaa sekä ainutlaatuisia että ainutkertaisia. Tällaista on erityisesti työ, jonka Taksvärkki on meille mahdollistanut. Tämä on upea tilaisuus meille kehittyä yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat olleet mukana toiminnassamme ja jotka myös uskovat, että parempi maailma on mahdollinen! Me kaikki kuljemme yhdessä samaa tietä uskoen siihen, että me nuoret emme ole vain tulevaisuus, vaan me olemme myös nykyisyys! Matkaan lähtöön ei ole enää paljoa aikaa ja meitä alkaa pikkuhiljaa jännittää, sillä pääsemme paikkaan, johon tutustumista jo niin innokkaina odotamme!

Kukapa olisi uskonut, että ne pikkutytöt, jotka olivat mukana aloittamassa projektia joitakin vuosia sitten, ovat nyt lähdössä matkalle sinne, mistä on lähtöisin heidän saamansa apu yksilöinä ja ihmisinä kasvamiseen. Enää on vain kolme päivää aikaa siihen, että lento lähtee! Tosin me levitimme siipemme jo kauan sitten, silloin kun aloimme ymmärtää Guatemalan todellisuutta Nuorisoverkostojen toiminnan kautta. Vaikka ilmassa nyt onkin hermostuneisuutta, uskomme että kaikki menee hyvin. Toivottavasti näemme siis pian ja pääsemme jakamaan oppimaamme teidän kanssanne!

Teksti: Brenda ja Lupita

 

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Pima no es lo mismo que maito – Piimä ei ole maitoa 30.8.2012

Suomenkielinen versio alempana.

La Noche de Artes en Helsinki. Taiteiden yö Helsingissä.

La Noche de Artes en Helsinki. Taiteiden yö Helsingissä.

El termino “el tiempo vuela” es literal, ya casi llevo aquí tres semanas y siento que fue ayer que entre por las puertas del aeropuerto. Pero esto siempre pasa cuando uno disfruta lo que esta viviendo. La primer semana fue muy corrida y de mucho aprendizaje. Ya no me confundo con la  leche. También creo que Finlandia me ha mostrado un clima muy agradable, podría contar con los dedos de una mano los días donde el clima ha sido malo. Siempre ha habido sol, un poco más cortos  y fríos los días, pero siempre muy bonitos. Ya pude conocer mejor mi cronógrama de viajes y visitas, por lo que se que conoceré las ciudades de: Mikkeli, Joensuu, Tampere, Turku, Oulu y Rauma. Esto seguramente después de la visita de las dos chicas guatemaltecas (Brenda y Lupita). Estoy emocionado de tener mi primer visita a una escuela en Helsinki “Helsingin Diakonia-Opisto” donde podre ver como se interactua con los y las adolescentes de aquí.

-Gael
 
Sanonta aika menee kuin siivillä on minusta ihan kirjaimellisesti totta. Olen ollut täällä jo melkein kolme viikkoa, mutta tuntuu siltä kuin olisin vasta eilen astellut ulos lentokentältä. Toisaalta, aika usein tuntuu menevän nopeasti silloin kun nauttii siitä mitä tekee. Ensimmäinen viikko oli todella kiireinen ja opin paljon uutta. En enää ihmettele kaupassa mikä on maitoa ja mikä ei. Mielestäni myös sää Suomessa on suosinut, sillä ne päivät joina sää on ollut huono voi laskea yhden käden sormilla. Aurinko on paistanut koko ajan, päivät ovat olleet hieman lyhyempiä ja kylmempiä, mutta kuitenkin sää on ollut hyvä. Olen jo ehtinyt suunnitella paremmin aikatauluni tulevia matkoja varten. Aion vierailla ainakin Mikkelissä, Joensuussa, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Raumalla. Ensiksi kuitenkin guatemalalaiset tytöt (Brenda ja Lupita) tulevat vierailulle. Olen myös todella innoissani, sillä pääsen pian kouluvierailulle Helsingin Diakoniaopistoon! Siellä pääsen näkemään millaista on vuorovaikutus nuorten kanssa täällä Suomessa.

Teksti ja kuvat: Gael

Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

La primera semana en Finlandia – 1. viikko Suomessa 22.8.2012

Suomenkielinen versio alempana.

Perdido en el bosque. Eksyksissä metsässä.

Perdido en el bosque. Eksyksissä metsässä.

Todo el viaje desde Guatemala asta Finlandia fue bastante largo y con algunas complicaciones. Pero todo de alguna manera ha valido la pena. Desde mi llegada, me han recibido de una forma muy calidad y me han hecho sentir cómodo y seguro

Desde el primer, he tenido una agenda bastante ocupada, la cual me ha permitido aprender mucho en muy poco tiempo:

  • Conocer Taksvarkki
  • Conocer ETVO
  • El centro de Helsinki
  • Conocer Happi
  • Ir a algunos parques, piscina y una sauna.
  • Oír un coro con canciones tradicionales

Todo esto me a permitido conocer bastante y de alguna manera aprender un poco de la vida diaria en Finlandia. Con esto también he tenido algunas experiencias bien interesantes.

  1. Mi primera visita a un Sauna: en Guatemala tenemos saunas pero no es tan importante en nuestras vidas, como lo es aquí, por lo que Veera tuvo que explicarme algunas reglas, para poder entrar y estar dentro. Tuve la suerte de toparme con algunos adultos expertos que tiraban mucha agua, por lo que se torno un poco difícil de aguantar la temperatura.
  2.  

  3. PIMA: la primera vez que fui al supermercado me tope con la gran aventura de comprar todos los alimentos que iba a usar la primera semana. Ya me habían ayudado a encontrar las cosas básicas, pero nunca pregunté sobre la leche, fui directo al refrigerador y tomé una caja de leche. A la mañana siguiente me serví una taza de cereal y leche. Pero al abrir la caja de leche, vi que no parecía leche, por lo que pensé que podía ser que estaba arruinada. Luego pensé que podía ser yogurt pero tampoco fue eso. Mi compañera de apartamento me dijo que era algo intermedio y no sabía mal pero no lo recomiendo para comer con cereal.
  4.  

  5. Saludar: normalmente en Guatemala nos saludamos, dando un beso, y en algunos casos incluso un abrazo. Pero ha sido un poco confuso aquí ya que se me explico que culturalmente no se acostumbra a tener este tipo de contacto. Pero muchas personas finesas si lo hacen, ya que han vivido en algunos país latino u otro donde es muy común. Es un poco complicado pero nada grave.

La semana ha pasado muy rápido y trabajé, preparando el material para la charla sobre Guatemala y el trabajo de PAMI. Todo esto para poder compartir con los voluntarios que van a estar a cargo de las visitas a las escuelas.

El lugar del encuentro es muy bonito, en medio de un bosque con un lago alado. Los voluntarios finlandeses vinieron con mucho interés de aprender sobre Guatemala, con la intención de tener el material necesario para poder compartir con los niños y adolescentes en las escuelas. Durante los tiempos libre y las comidas he podido compartir con ellos lo que se, con la intensión de poder responder a sus preguntas. Salimos a caminar al bosque, lo cual me mostro que la naturaleza juega un papel bien importante en la vida de aquí, ya que cada uno de ellos durante el verano va a buscar vallas, otros frutos y hongos. También es bien interesante como es que hay una ley que les permite recoger estos frutos en todos los bosques aunque estos sean privados. En Guatemala es prohibido entrar a las propiedades y mucho menos cortar los frutos. Esto me hace reflexionar mucho con el sentido que somos un país privilegiado con toda la biodiversidad, pero no estamos acostumbrados a difrutar de ella. Estando aquí tuve otro tipo de experiencia en el sauna ya que fui a uno tradicional calentado con leña junto a un lago, podría decir que la experiencia fue mucho mejor y la mezcla de temperaturas entre el lago y el sauna fue muy buena.

Nuestro grupo de voluntariados disfrutando el solecito. Vapaaehtoisten ryhmämme nauttimassa auringosta.

Nuestro grupo de voluntariados disfrutando el solecito. Vapaaehtoisten ryhmämme nauttimassa auringosta.

-Gael

 

Ensimmäinen viikko:

Vaikka matka Guatemalasta Suomeen oli melko pitkä eikä ongelmilta vältytty, oli se kaikesta huolimatta sen arvoista. Minut on otettu Suomessa vastaan lämpimästi ja olen tuntenut oloni kotoisaksi ja turvalliseksi.

Aikatauluni on ollut melkoisen kiireinen ensimmäisestä päivästä lähtien. Olenkin ehtinyt lyhyessä ajassa nähdä ja oppia paljon. Olen muun muassa:

–          …tutustunut Taksvärkkiin

–          …tutustunut Etvoon

–          …käynyt Helsingin keskustassa

–          …vieraillut nuorisokeskus Hapessa

–          …käynyt muutamissa puistoissa, maauimalassa sekä saunassa

–          …ollut kuuntelemassa perinteisiä lauluja laulavaa kuoroa

Kaiken tämän myötä olen päässyt enemmän jyvälle suomalaisesta elämänmenosta. Lisäksi olen saanut kokea muutamia kiinnostavia asioita:

  1. Ensimmäinen käyntini saunassa: Meillä on saunoja myös Guatemalassa, mutta siellä niillä ei ole yhtä suurta merkitystä arjessamme kuin täällä Suomessa. Ystäväni Veera kertoi minulle joitakin sääntöjä siitä, miten saunassa tulisi olla. Minun tuurillani saunaan sattui samaan aikaan joitakin varsinaisia sauna-experttejä, jotka heittivät löylyä niin paljon että lämpötilan kestäminen kävi hieman hankalaksi.
  2.  

  3. Piimä: Ensimmäinen kauppareissuni Suomessa oli melkoinen seikkailu. Halusin ostaa kaikki perusruoka-aineet kerralla ensimmäiseksi viikoksi. Minua oli jo neuvottu tavallisimpien ruokien suhteen, mutta en ollut muistanut kysyä maitotuotteista. Niinpä hain maitohyllyltä tavallisen näköisen purnukan maitoa. Seuraavana aamuna kaadoin maitoa aamiaismurojeni sekaan. Huomasin kuitenkin, että maito oli jotenkin kummallista, ehkä pilaantunutta. Sitten hoksasin, että tuote voisi olla jogurttia. Se ei kuitenkaan ollut  jogurttia… Myöhemmin kämppäkaverini kertoi, että ostamani tuote oli jotakin jogurtin ja maidon väliltä. Hänen mielestään piimä ei ole pahan makuista, mutta hän ei kuitenkaan suosittelisi sitä syötäväksi murojen kanssa.
  4.  

  5. Tervehtiminen: Tavallisesti Guatemalassa tervehditään vaihtamalla poskisuudelma ja joskus saatetaan myös halata. On ollut hämmentävää huomata, että Suomessa ei ole tällaista tapaa lähestyä toista. Toki jotkut suomalaiset saattavat vaihtaa poskisuudelmia, sillä monet ovat olleet tai asuneet Latinalaisessa Amerikassa tai muualla, jossa tavataan tervehtiä niin. Välillä on vaikea tietää, miten pitäisi tervehtiä.

Viikko on mennyt nopeasti työn parissa sekä Guatemalasta ja PAMIsta kertovien materiaalien valmistelussa. Nämä materiaalit esiteltiin koulutusviikonlopussa Taksvärkin vapaaehtoisille, jotka tekevät kouluvierailuita.

Taksvärkin uusien vapaaehtoisten koulutus järjestettiin kauniissa paikassa luonnon läheisyydessä. Paikka oli metsässä, järven rannalla. Suomalaiset vapaaehtoiset olivat todella kiinnostuneita kuulemaan Guatemalasta ja keräämään tietoa kertoakseen maasta kouluissa lapsille ja nuorille. Vapaa-ajalla ja ruokatauoilla vastailin paljon heidän kysymyksiinsä. Kävimme myös kävelyllä metsässä. Mielestäni luontoa arvostetaan paljon täällä Suomessa, monet käyvät keräämässä marjoja ja sieniä. Myös jokamiehen oikeudeksi kutsuttu lupa käydä poimimassa esimerkiksi marjoja toisten omistamalta maalta on todella kiinnostava. Guatemalassa toisten omistamalle maalle meneminen on kiellettyä, eikä siellä varsinkaan saa poimia marjoja missä vain. Guatemalassa meillä on kyllä erittäin monimuotoinen luonto, mutta emme ole tottuneet nauttimaan siitä. Koulutusviikonloppuna pääsin jälleen saunaan, mutta tällä kertaa kokemus oli hieman toisenlainen. Sauna oli järven rannalla ja se lämmitettiin perinteiseen tapaan puulla. Kokemus oli paljon parempi kuin edellinen saunassa käyntini ja lämpötilavaihtelut saunasta järveen pulahtaessa tuntuivat hyvältä.

Teksti: Gael
Kuvat: Taksvärkki

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Llegando – Matkalla Suomeen 11.8.2012

Guatemalalainen Gael on matkalla:

Estoy en el aeropuerto de Miami esperando que salga el vuelo que deberia salir en 3 horas. Me encuentro muy emocionado de que estoy a pocas horas de llegar a Finlandia y comenzar una gran aventura de 10 semanas. Hubieron algunas complicaciones pero nada para sufrir. Quiero que el tiempo avance mas rapido para poder estar alla y conocer ya que tengo muchas espectativas.

-Gael

Olen tällä hetkellä Miamin lentokentällä odottamassa lentoa, jonka pitäisi lähteä kolmen tunnin päästä. Olen hyvin innoissani siitä, että vain muutamien tuntien päästä olen Helsingissä ja aloitan kymmenen viikon pituisen seikkailuni. Matkalla on jo ehtinyt sattua muutamia pikku vaikeuksia, mutta ei mitään sen vakavampaa. Toivon että aika kulkisi nyt vain nopeammin, jotta pääsisin jo perille. Saavun Suomeen suurin odotuksin.

Teksti: Gael

Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Huominen tehdään tänään 9.8.2012

 

 

 

Kun koulut alkavat, alkaa myös perinteinen Taksvärkki-kampanja.

Tänä lukuvuonna teemana ovat guatemalalaiset nuoret ja heidän aktiivinen toimintansa turvallisemman ja oikeudenmukaisemman Guatemalan puolesta.

Tässä blogissa kirjoittamisen aloittaa nyt guatemalalainen Gael, joka toimii kahden ja puolen kuukauden ajan Taksvärkin harjoittelijana täällä Suomessa. Myöhemmin juttuja on luvassa monilta muiltakin – niin suomalaisilta kuin guatemalalaisiltakin nuorilta.

Tervetuloa mukaan! Bienvenidos!

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Guatemalan nuoret 15.11.2011

 

Saija Raskulla vietti vuoden työskennellen Taksvärkki ry:n vapaaehtoisena kumppanijärjestössämme PAMIssa. Toiminnan ytimenä ovat nuoret, jotka osallistuvat PAMIn ylläpitämiin nuorisokerhoihin ja pääsevät sitä kautta vaikuttamaan itse omaan tilanteeseensa. Lasten ja nuorten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseen ja lasten oikeuksien vahvistamiseen liittyvä Taksvärkin hanke PAMIn kanssa päättyi vuonna 2011. Saijan ajatuksia ja tarinoita työstä lasten ja nuorten oikeuksien parissa voit lukea blogista

Guatemalan nuoret

 

 

Sydänsuruja, ystävyyttä, köyhyyttä, rikkautta, pelkoa, väkivaltaa ja rakkautta. Ei saippuaoopperaa, vaan Guatemalan nuorten arkipäivää. Tiina Honkanen työskenteli puoli vuotta Guatemalassa Taksvärkki ry:n vapaaehtoisena. Tiinan sekä Taksvärkki-keräyksen tuotoilla tuettujen nuorisoryhmäläisten elämästä, unelmista ja ajatuksista voit lukea hänen blogistaan

Guatemala meidän kesken

 

 

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin