Todellinen vai virtuaalinen maailma? 17.1.2013

Teknologia antaa nuorille paljon vaikutusvaltaa; sen kautta voin viestiä ja ilmaista itseäni niin henkilökohtaisesti kuin yhteiskunnallisestikin.  Kyberteknologiat kuten sähköposti, Facebook (joka on tällä hetkellä nuorten suosikkimedia) ja Twitter ovat välineitä, joiden avulla voin pitää yhteyttä, tutkia asioita, tehdä kotitehtäviä sekä jutella perheenjäsenteni ja ystävieni kanssa, olivatpa he missä päin maailmaa tahansa.

Muistan, että lapsuudessani teknologiaa oli hyvin vähän. Pidin yhteyttä ystäviini tapaamalla heitä ja leikkimällä heidän kanssaan: juoksimme, hypimme ja lähetimme toisillemme kirjeitä, vaikka asuimmekin lähekkäin. Muistan myös yhden leikin, jota kutsuttiin puhelimeksi. Leikissä sidottiin kaksi lasia narun kumpaankin päähän, minkä jälkeen toinen lasi laitettiin korvalle ja toiseen puhuttiin. Nykyisin, jos haluaa puhua, sen voi tehdä Facebookissa, voi soittaa ystävän matkapuhelimeen tai lähettää viestin. Teknologia on tullut avuksemme, mutta samalla se on vienyt meidät kauemmaksi läheisistämme.

Maailma muuttuu vauhdilla. Silloin, kun vielä ei ollut paljon tietokoneita, me nuoret ja lapset vietimme enemmän aikaa yhdessä. Nyt monilla perheillä on vähintään yksi tietokone. Se helposti ajaa elämään virtuaalimaailmassa, kaukana todellisuudesta.

Lupita McLaughlin Villeda, 18, Guatemala

Juttu on julkaistu myös nuorten tekemässä Curly lehdessä 3-4/2012. Voit lukea koko lehden täältä.

 

¿Mundo real o virtual?

La tecnología como para cualquier joven ejerce una influencia grande, como una forma de comunicarme y de expresarme personal y social. Hablando de la tecnología cibernética como el Email, Facebook (que es el más conocido y popular entre jóvenes actualmente), twitter, son medios que sirven para relacionarme cibernéticamente, expresarme, para investigar, para hacer tareas de la universidad o bien para comunicarme con mis familiares y amigos del diferentes lugares del país y del mundo.

Recuerdo que en mi infancia la tecnología era escasa y lo que hacia para estar comunicada con mis amigos eran reunirnos y jugar, correr, saltar o mandarnos cartas aunque estuviéramos muy cerca jejeje. Recuerdo también un juego al que llamábamos “teléfono” que consistía en amarrar dos vasos con un hilo y alejarnos colocarnos el vaso al oído y del otro lado (otro vaso) hablaban y así nos escuchábamos. Ahora si quieres comunicarte puedes hacerlo por Facebook, llamar al móvil o bien escribir un texto al celular, la tecnología vino a beneficiarnos pero a la vez a distanciarnos de nuestros seres queridos.

Como cambian los tiempos, cuando no había muchas computadoras todos los niños y jóvenes convivíamos más y ahora en muchas familias hay por lo menos una computadora que los sumerge en un mundo virtual, alejándolos de un mundo real.

Lupita McLaughlin Villeda, 18, Guatemala

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>