PäävalikkoMaria, Manuel ja MitchKyläNicaraguaHirmumyrskytOppimateriaaliTaksvärkkiLimkit ja lähteet

 

 
 
 

Järistyksen mittaus:

3 - Sisätiloissa tuntuu pienoista tärähtelyä
5 - Vesi läikkyy
6 -Ikkunat hajoavat
8 - Hatarat rakennelmat sortuvat
9- Tiet halkeilevat
10 - Rakennelmat kärsivät hyvin vakavia vaurioita

MAANJÄRISTYKSET

Maanjäristys on äkillinen liikahdus, joka syntyy, kun jännite maan sisällä ylittää aineen lujuuden ja murtaa sen. Erityisen yleisiä maanjäristykset ovat mannerlaattojen rajoilla ja ruhjevyöhykkeillä.

Maanjäristysaallot ovat mekaanisia kimmokeaaltoja. Ne etenevät maanjännityspesäkkeestä alkaen maapallon sisäisinä värähtelyinä, jotka voidaan todeta hyvinkin kaukana maanjäristyskeskuksesta seismografeilla.

Richterin asteikko perustuu maailmanlaajuiseen seismografiverkostoon, joka tallentaa maan liikkeitä. Sillä mitataan maanjäristysten voimakkuutta, kun järistysten vaikutuksia mitataan Mercallin asteikolla (ks. kuvat oikealla).

Etäisyys järistyksen keskukseen lasketaan mittaamalla P- ja S-aaltojen väliin jäävä aika. P-aallot ovat maapallon läpi nesteissä ja kaasuissa eteneviä seismisiä aaltoja. Saapuvat ennen S-aaltoja, jotka esiintyvät vain kiinteässä aineessa.

Järistyksen suhteellinen koko määritellään vertaamalla matkaa keskukseen ja seismisten aaltojen maksimivoimakkuutta. Jokainen voimakkuusasteikon yksikkö tarkoittaa järistyksen voimakkuuden kymmenkertaistumista.

(Kuvat John Farndonin kirjasta Maapallon salat)