Seuraavilla ohjeilla voit tehdä Tansanialaisia soittimia itse.
Helistin kuuluu monen tansanialaisen musiikkilajin soittimistoon. Varsinkin koulujen laulu- ja tanssitoiminnassa se on suosittu soitin. Seuraavalla tavalla helistin valmistetaan Bagamoyon piirikunnassa.
Tarvitaan säilykepurkki ja pyöreä keppi kädensijaksi. Säilykepurkin pyöreisiin päätyihin tehdään aivan keskelle reikä, johon kädensijan voi pujottaa. Muut reiät tukitaan. Kädensijan toinen pää vuollaan niin, että se hieman kapenee kärkeä kohti. Näin se saadaan tiiviimmin paikalleen. Purkkiin pannaan esimerkiksi pieniä kiviä ääntä pitämään. Kädensija pujotetaan paikoilleen.
Rummun puisen rungon korvikkeena voidaan käyttää muoviämpäriä, jonka lisäksi tarvitaan ohutta mutta kestävää nahkaa. Parkitsematon nahka soveltuu erityisen hyvin. Jos ämpärissä on kahva tai muita ulkonevia osia, ne kannattaa ensin poistaa. Ei kuitenkaan haittaa, jos ämpärissä on levenevä tai pyöristetty reuna.
Ämpärin pohja leikataan auki siten, että aukon reunoille jää kaarevaa reunaa noin 1cm verran. Aseta ämpärin suu ja pohja nahan päälle ja leikkaa kaksi pyöreätä palaa, jotka ovat joka puolelta 5-8 cm suurempia kuin peitettävä aukko. Tämän jälkeen rumpukalvojen reunoja pitkin tehdään veitsellä tasavälein pieniä reikiä. Ne tulee tehdä, nahan kestävyydestä riippuen, 1-3 cm etäisyydelle reunasta (esimerkiksi ohut parkittu nahka repeilee varsin helposti). Reikiä tulee olla yhtä monta molemmissa kalvoissa, esimerkiksi noin 20 kpl. Mitä enemmän reikiä kalvoon tehdään, sitä tasaisemmin rasitus jakautuu pitkin kalvon reunaa.
Seuraavaksi valmistetaan kiristysnauha jäljellä olevasta nahasta. Nahkasuikaleet tulee leikata mahdollisimman pitkiksi ja sopivan kapeiksi, jotta nauhojen pujottaminen ja kiristäminen sujuu kätevästi. Suikaleet solmitaan yhteen. Solmuista pitää tehdä mahdollisimman pienet. Ohuesta nahasta saa kauniin ja kestävän nauhan kiertämällä sitä kunnes kierrokset asettuvat lähekkäin. Nahkahihnaa voi tietysti ostaa valmiinakin.
Rumpukalvoja kostutetaan ennen kuin ne asetetaan paikoilleen. Kosteana nahka muotoutuu paremmin rummun muotoihin samalla kun se hiukan laajenee. Kalvot sovitetaan paikoilleen ja kiinnitetään toisiinsa väliaikaisesti narulla, joka pujotetaan vuoroin ylä- ja alakalvon kautta, esimerkiksi joka neljännen reiän läpi. Pääasia on, että kalvot pysyvät paikallaan työn edistyessä. Nahkainen kiristysnauha kiinnitetään johonkin reikään, jonka jälkeen se pujotetaan sitä lähinnä olevan vastakkaisen kalvon reiän läpi. Nauhaa ei kannata heti vetää kovin kireälle. Vasta sen jälkeen kun on saavuttu ensimmäisen reiän kohdalle, aloitetaan kiristäminen. Loppupäähän tehdään väliaikainen solmu ja kiristäminen aloitetaan nauhan alkupäästä. Kosteana nauha venyy ja liikkuu liukkaammin, joten nauhaa kastellaan tarpeen mukaan kiristettäessä. Kun kalvot ja kiristysnauhat ovat kuivuneet tulisi rummun soida selvästi.
Kuuntele tansanialaisen Mwinjuman rap-musiikkikappale. Mwinjuman tarinan voit kuunnella oppimateriaalin aamunavaus-osiosta 'Aamunavaus 2. Mwinjuman rap soi aidsia vastaan'.