Ympäristökasvatus antaa kokonaiskuvan ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta, ihmisen riippuvuudesta elinympäristöstään sekä vastuistaan ympäristön muuttajana.

Ympäristökasvatus pitää luonnonympäristön lisäksi sisällään myös sosiaalisen, kulttuurisen, taloudellisen ja esteettisen ympäristön.

Kokonaisvaltaisuus ja monitieteisyys sisältyvät myös kestävän kehityksen käsitteeseen, jonka yhteydessä ympäristökasvatuksen teemoista puhutaan valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa.

Ympäristökasvatuksen keskeisenä päämääränä on ympäristövastuullisuuteen kasvaminen. Tarvitaan myönteisiä ja mielekkäitä luonto- ja osallistumiskokemuksia sekä tietoa ja käytännön toimintamalleja. Nämä yhdessä sytyttävät halun sitoutua ympäristövastuullisuuteen ja toimia sen mukaisesti.

Opetussuunnitelmien kestävän kehityksen aihekokonaisuus ylittää koulun oppiainerajat. Ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta opetetaan sekä integroimalla sitä oppiaineisiin että järjestämällä erillisiä teema- ja toimintapäiviä, -viikkoja ja -vuosia.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon järjestämässä Tbilisin ympäristökasvatuskonferenssissa vuonna 1977 vahvistettiin ympäristökasvatuksen kansainväliset tavoitteet, joiden sisältö on edelleen ajankohtainen.