|
Mitä
arvelet, miksi nepalilaiset ovat valinneet alppiruusun kansalliskukakseen?
Mikä on Suomen kansalliskukka? Miten se on aikoinaan valittu?
 Mitä
tarkoitetaan
a) ekologisella lokerolla? b) ekologisilla käytävillä?
c) ekologisilla askelkivillä?
Mitä
on ruokamulta? Miten se syntyy? Miten se voi hävitä? Mitä sen häviämisestä
seuraa? Miten ruokamullan häviäminen vaikuttaa Suomessa, entä Nepalissa?
Metsiä
ja meriä kutsutaan hiilidioksidin nieluiksi. Selitä, miksi.
Monia
Suomessa myytäviä tuotteita markkinoidaan esimerkiksi tuomalla esille,
että niiden tuotannossa on säästetty energiaa. Ota selvää, millaisia
ympäristömerkkejä on Suomessa käytössä, ja mitä ne kuluttajille
viestivät.
Loisteputkivalaisimet
ovat pahinta mahdollista ympäristöä kuluttavaa kaatopaikkajätettä.
Selvitä, miksi. Voisiko loisteputkivalaisimet korvata jollain muulla
ratkaisulla? Ole luova ja ideoi.
Ota
selvää, kuinka paljon sinä kulutat luonnonvaroja pelaamalla Ekotallaaja
-peliä Internet -sivuilla: http://www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/
 |
Pohdi
ja toimi itsenäisesti |
Pohdi,
mikä on luonto. Mitä itse asiassa suojelemme, kun sanomme suojelevamme
luontoa? Laadi miellekartta kaikesta siitä, mitä Taksvärkkikeräyksen
iskulause Näytä luontosi tuo mieleesi. Kiinnittäkää miellekartat
luokan seinälle ja vaihtakaa niistä ajatuksia.
|
Etsi
tietoa itsenäisesti |
Vesien
kunnostusprojektit Mitä voisit paikkakunnallasi tehdä järvien ja
jokien veden laadun parantamiseksi? Vinkkejä saat muun muassa Suomen
luonnonsuojeluliiton Vesien eteen - vesiensuojelun opetuspaketista.
 |
Pohdi
parisi kanssa |
Ennustetaan,
että vuoteen 2025 mennessä 2/3 maailman väestöstä kärsii vesipulasta.
Tällä hetkellä viidesosalla maailman ihmisistä ei ole puhdasta juomavettä.
Pohtikaa erilaisia
tapoja toimia vesiongelman ratkaisemiseksi. Ottakaa tapauksiksi
Näytä luontosi -Taksvärkkikeräyksen kohdemaa Nepal ja Suomi
 |
Tutki
ryhmässä |
Eliöiden
riskit kuolla sukupuuttoon johtuvat sekä ympäristötekijöistä että
eliöiden omista biologisista ominaisuuksista. Eliöiden selviytyminen
on pitkälti kiinni siitä, miten ne pystyvät sopeutumaan yhä muuttuviin
olosuhteisiin. Arvioikaa Nepalin eliöstöä näistä näkökulmista käsin.
Piirtäkää fläppi -paperille Nepalin kartta, johon nimeätte Nepalin
eliöstöä. Varustakaa erityisellä merkillä ne eliöt, jotka ovat
uhan alla, kuolemassa sukupuuttoon tai kuolleet sukupuuttoon. Miksi
näin on käynyt? Mitä on vielä tehtävissä? Voitte piirtää samanlaisen
kartan myös Suomessa uhanalaisista eliöistä.
|
Keskustele
ja toimi ryhmässä |
Nepalin
pääkaupungissa virtaa joki, joka oli vielä reilut kymmenen
vuotta sitten uimakelpoinen. Nyt siitä on jäljellä vain musta
ja etovalle haiseva öljymäinen vana. Kaupungin asukkaat ja
yritykset laskevat päästönsä joen uomaan.
|
|
Muodostakaa viiden
hengen ryhmiä ja arpokaa jokaiselle ryhmän jäsenelle rooli:
- Suomalainen
Näytä luontosi -keräykseen osallistuva Taksvärkkinuori
- Katmandulaisen
elintarviketehtaan omistaja
- Ympäristöjärjestö
ECCA:n vapaaehtoinen
ympäristökasvattaja
- Joen varrella
asuvan katmandulaisen perheen äiti, jonka tytär on sairas
- Länsimaalainen
Nepalissa työskentelevä lääkäri
Keskustelkaa
rooleissa siitä, millä perusteella jokeen saa/ei saa laskea päästöjä
ja heittää jätteitä. Miettikää myös yhdessä ratkaisuja tähän ongelmaan.
Kirjatkaa ylös roolihahmojen erilaisia näkemyksiä. Varatkaa oppitunnin
päätteeksi aikaa yhteiseen keskusteluun koko luokan kanssa. Jakakaa
myös kokemuksianne roolihenkilön asemaan asettumisesta. Miten se
luonnistui?
|
Ota
selvää ja keskustele ryhmässä |
Suomalaisiin
elokuvateattereihin ilmestyi keväällä 2004 The Day After Tomorrow
-elokuva, joka kertoo kauhuskenaarion siitä, mihin ilmaston lämpeneminen
voi johtaa. Pohjoismaiden kohdalla huolestuttavinta on ilmastonmuutoksesta
johtuva Golf-virran heikkeneminen. The Day After Tomorrow -elokuvassa
Golf-virta heikkenee niin paljon, että pohjoisen maapallon valtaa
uusi jääkausi. Selvittäkää, onko tällainen muutos mahdollinen. Mitä
vaikutuksia Golf-virralla on Suomen ilmastoon? Entä maapallon ilmaston
tasapainoon? Onko ilmaston lämpenemisellä ja viime aikoina Suomessakin
esiintyneillä rajuilla myrskyillä yhteyttä?
Ekologinen
jalanjälki
Tutustukaa ekologisen jalanjäljen käsitteeseen. Ekologisella jalanjäljellä
arvioidaan ihmisen kuluttamien luonnonvarojen määrää suhteessa luonnon
kykyyn uusiutua. Jalanjäljen avulla pystytään vertailemaan ihmisen
ympäristövaikutusten vaihtelua eri maissa.
Ekologinen jalanjälki
on kasvanut maapallolla noin 50 prosenttia vuosien 1970 ja 1997
välillä, mikä tarkoittaa 1,5 prosentin vuotuista kasvua. Tietoa
ekologisesta jalanjäljestä löytyy Suomen WWF:n Internet-sivuilta:
http://www.wwf.fi/
Vertailkaa suomalaisten
ja nepalilaisten ekologista jalanjälkeä.
|
