Nepalin väestöstä 85,8 prosenttia asuu maaseudulla ja 14,2 prosenttia kaupungeissa. Kaupunkiympäristöksi lasketaan alueet, joiden väestömäärä ylittää 20 000 asukasta ja joissa on tie- ja sähköverkosto sekä terveys- ja koulupalvelut.

Nepalilaisen elämäntavan malli ja rytmi ovat erottamattomasti kietoutuneet fyysiseen ympäristöön. Valtaosa väestöstä työskentelee maatalouden palveluksessa, ja elämää määrittää vuodenaikojen vaihtelu ja maanviljelyksen kausiluontoisuus.

Maaseudun kylissä ollaan täydellisen riippuvaisia luonnonmetsistä. Niistä saadaan polttopuuta lämmitykseen ja ruuanlaittoon, rakennusmateriaalia taloihin, ruokaa karjalle,

Maanviljelyn onnistuminen on vahvasti sidoksissa ajallaan saapuviin kesän monsuunisateisiin. Sateet synnyttävät maanvyörymiä ja rajuja tulvia. Vuosittain ne aiheuttavat useita kuolemia ja mittavia taloudellisia menetyksiä. Myös ihmisten liikkuminen ja tavaroiden kuljetus vaikeutuvat huomattavasti monsuunisateiden aikana. Jos taas sateiden tulo pitkittyy, sato jää pieneksi ja ravinnonsaanti on vaarassa.