Suomi-Nepal ystävyysseura ry. on tehnyt Nepalia ja nepalilaista kulttuuria tunnetuksi jo vuodesta 1980. Suurimmalla osalla suomalaisista onkin jonkinlainen mielikuva Nepalista, siitäkin huolimatta, että maa on sijaintinsa puolesta hyvin etäinen.

Maailman neljästätoista yli 8000 metriä korkeasta vuoresta kahdeksan sijaitsee Nepalissa. Suomi-Nepal ystävyysseuran kunniajäsenen Veikka Gustafssonin matkat maailman korkeille huipuille kohdistuvat usein juuri Nepaliin.

Maassa vierailevat sadat tuhannet matkailijat puolestaan kertovat usein Nepalin äärimmäisen rikkaasta luonnosta ja kulttuurista. Toisilla mielikuvat saattavat liittyä - matkailun lisäksi - Nepalissa tehtävään kehitysyhteistyöhön, jossa Suomella on pitkät perinteet. Nepal onkin Vietnamin lisäksi ainoa Aasian maa, joka on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani.

Viime aikoina suomalaisissakin lehdissä on ollut artikkeleita yhteiskunnallisista levottomuuksista maolaisten (tai ainakin sellaisiksi itseään kutsuvien) ja hallituksen joukkojen välillä. Nämä yhteenotot ovat vaikeuttaneet paitsi nepalilaisten elämää sekä yhteiskunnan rauhaa ja kehitystä että siellä tehtävää kehitysyhteistyötä.

Osa suomalaisista on saanut kosketuspintaa nepalilaiseen kulttuuriin Suomessa asuvien nepalilaisten kautta. Ainakin pääkaupunkiseudulla on mahdollista tehdä myös kulinaristisia matkoja nepalilaisiin ravintoloihin.

Nämä asiat ovat juuri niitä aiheita, joihin Suomi-Nepal ystävyysseuran toiminta nojaa. Seuran merkittäviä tehtäviä ovat Suomessa tehtävä tiedotustyö, asiantuntija- ja konsultointitehtävät, matkailuun liittyvät kysymykset sekä Suomessa asuvien nepalilaisten yhteisön toiminnan tukeminen ja yhteyksien rakentaminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Paljon tehtäviä seuralle, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

Koululaisten Taksvärkkikeräyksen tavoite on ympäristökasvatuksen tukeminen, joka on äärimmäisen tärkeä asia Nepalissa. Luonto on myös Nepalilaisille korostuneessa asemassa. Haasteensa ympäristökysymyksiin tuovat alueen herkkä ekosysteemi, ilmansaasteet, jätehuolto ja varsin voimakas väestön kasvuennuste.

Vuoristoisilla alueilla eroosio on vakava uhka. Ilmansaasteet ja yleinen lämpötilan nousu sulattavat jäätiköitä. Himalajan vuoristoista alkunsa saavat joet ovat tärkeä luonnonvara paitsi nepalilaisille, myös sadoille miljoonille intialaisille. Voimakas väestönkasvu ja siihen yhdistynyt kulutustavaroiden määrän lisääntyminen aiheuttavat ongelmia puutteellisesta infrastruktuurista kärsivälle jätehuollolle.

Ympäristökasvatus on tärkeässä asemassa, jotta voisimme osaltamme olla tukemassa kestävää kehitystä. Tiedon ja koulutuksen tarjoaminen onkin parasta, mitä nepalilaisille koululaisille voidaan tarjota ympäristökasvatuksen osalta.

Nuorissa on tulevaisuus myös Nepalissa. Suomi-Nepal seura on mielellään mukana tässä yhteistyössä yhdessä suomalaisten koululaisten kanssa.

Nepalin ei tarvitse jäädä kaukaiseksi asiaksi meille Suomessa asuville Nepalin ystäville. Yhteiset tapaamiset, kesän piknikit ja nepalilaiset juhlat rikastuttavat kumpaakin kulttuuria ja toimivat parhaassa tapauksessa väylänä yhtäältä nepalilaiseen kulttuuriin ja toisaalta suomalaiseen yhteiskuntaan. Vierailemalla Suomi-Nepal ystävyysseuran kotisivuilla osoitteessa www.nepal.fi saat lisätietoa seuran toiminnasta ja Nepalista. Ehkä innostut myös osallistumaan seuran toimintaan.