Nepalissa on 38 500 koulua. Niistä 65 prosenttia on valtion kouluja,
joissa on kirjoilla melkein 90 prosenttia Nepalin oppilaista. Siksi
opetusryhmät ovat huomattavasti yksityiskoulujen ryhmiä suurempia.
Yksityiskouluissa on opettajaa kohden 22 oppilasta, valtion kouluissa
44 oppilasta.
Koulut ovat
vaatimattomia, mutta melkein jokaisessa kylässä on oma koulunsa.
Koulua käydään monin paikoin kahdessa vuorossa aamu- ja iltapäivisin.
Näin luokkahuoneet saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.
| Valtion
koulut ovat ilmaisia, mutta sen sijaan kokeisiin osallistumisesta
peritään maksu. Koulukirjat ovat ilmaisia peruskoululaisille
viidenteen luokkaan asti sekä tytöille kahdeksanteen luokkaan
asti. Koulupuvut ovat kaikille pakollisia. |
 |
Valtaosa Nepalin
väestöstä asuu maaseudulla ja saa niukan toimeentulonsa maataloudesta.
Monet vanhemmat investoivat mieluummin poikien kuin tyttöjen koulutukseen.
Vaikka tyttöjen koulunkäynti on ilmaista viidenteen luokkaan saakka,
perhe menettää koulua käyvän tytön työpanoksen kotitöissä. Koska
tytöt muuttavat perinteisesti aviomiehensä perheeseen mentyään naimisiin,
ei tyttöjen koulutusta pidetä kannattavana.
Dalchwokin vuoristokylässä
sijaitsevan Shree Goth Bhanjyangin koulun opettaja Gahendra Kumari
Sharma Dahal lisää: "Koulupuvut maksavat perheille 1500-2000 rupiaa
(= 18-24 euroa). Halvin mahdollinen puku maksaa noin 700 rupiaa
(= 8 euroa). Joillakin perheillä on taloudellisesti hyvin tiukkaa,
eikä aina ole helppoa löytää varoja koulupuvun ostoon. Esimerkkinä
mainittakoon, että maaseutukoulun opettajan kuukausipalkka on noin
4000 rupiaa (= 48 euroa) kuussa."
Nepalilaiset
koululaiset eivät saa kouluruokaa vaan kuljettavat omat eväät mukanaan.
Tavallisin lounas on paahdetut soijapavut ja paahdettu litistetty
riisi, joka muistuttaa riisimuroja.
Kouluissa opiskellaan
nepalin kieltä, englantia, matematiikkaa, luonnontieteitä ja historiaa.
Varsinkin ala-asteilla opiskelu on paljolti ulkoa opettelua ja toistamista.
Koululaisilla on kova työ opetella sekä nepalin kielen devnagari-aakkoset
että englannin opiskelussa tarvittavat latinalaiset aakkoset.
Koulutusbudjetin
osuus bruttokansantuotteesta oli 3,2 prosenttia vuonna 1998. Suomessa
vastaava luku on 7,5 prosenttia.
|