Syitä Kambodzhan lapsikauppaan

Syyt lapsikauppailmiöön ovat kambodzhalaisten köyhyydessä, koulutusmahdollisuuksien puutteessa ja lasten oikeudellisesti heikossa asemassa.

Maaseudulla ongelmia aiheutuu etenkin riisisadon jäädessä tavallista pienemmäksi. Myös tulvat ja kuivuus heikentävät ajoittain toimeentuloa. Tällöin lasten panos toimeentulon turvaamiseksi nähdään välttämättömänä.

Kun koulu on kaukana ja perheellä on vaikeuksia jokapäiväisen toimeentulonsa hankkimisessa, saattaa tutun kyläläisen tai tuntemattoman kauppiaan lupaus lasten paremmista työmahdollisuuksista kaupungissa tai rajan takana kuulostaa perheelle parhaalta vaihtoehdolta.

Kauppiaat lupaavat perheelle usein 6-13 Yhdysvaltain dollaria maksuksi lapsesta. Monet perheet myös odottavat, että lapsi pystyy myöhemmin lähettämään osan työstä saamistaan tuloista perheellensä.

Avioero tai toisen vanhemman kuolema voi johtaa lapsen aseman heikkenemiseen perheessä, esimerkiksi silloin, jos uusi aviopuoliso hyljeksii lasta. Rikkinäisestä perheestä oleva lapsi on suuremmassa vaarassa joutua lapsikaupan uhriksi.

Myös asenteet ja perinteet vaikuttavat. Aasiassa lapsuutta ei perinteisesti ole käsitetty samoin kuin länsimaissa. Kun meille on selvää, että tietyn ikäinen ihminen määritellään lapseksi, Aasian maissa lapset nähdään perinteisesti pikemminkin ”pieninä aikuisina”.

Lisäksi lasten työntekoa pidetään Kambodzhassa usein luonnollisena. Lapset ovat perinteisesti työskennelleet joko kotona tai kodin ulkopuolella, eikä lasten lähettämistä pois perheen piiristä ansaitsemaan rahaa nähdä samalla tavoin huolestuttavana asiana kuin länsimaissa.

Etenkin seksiteollisuuden pariin päätyvien lasten kohdalla huolestuttavana asiana voidaan pitää nuorten tyttöjen kysynnän kasvamista naapurimaan Thaimaan bordelleissa.

90-luvun alkupuolella Kambodzhaan saapui 20 000 YK:n rauhanturvaajaa ja siviilihenkilökuntaa sivuilmiöinä kymmenistä eri maista. Tällöin maahan syntyi lukuisia uusia viihdepalveluja tarjoavia liikeyrityksiä, joista osa oli bordelleja. Näissä paikoissa työskenteli myös alaikäisiä lapsia ja kysyntä nuorista tytöistä kasvoi.

Kambodzhassa esiintyy myös seksiturismia, jonka piiriin osa kaupatuista lapsista päätyy. Kaikki bordellien asiakkaat, jotka ostavat palveluja lapsilta, eivät kuitenkaan ole pedofiilejä vaan tavanomaisia ns. seksituristeja. Monet ostavat alaikäisiltä seksipalveluja yksinkertaisesti siitä syystä, että niitä on tarjolla. Niin kysynnän ja tarjonnan noidankehä jatkaa syvenemistään.

Lapsikauppa Kambodzhassa on monimutkainen asia ja seurausta monesta eri tekijästä. Pelkkä köyhyys ei siis yksin riitä selittämään ongelmaa, vaan huomioon on otettava myös yhteiskunnalliset olot ja perinteet sekä naisten ja lasten heikko asema.

Poliittisen järjestelmän ja talouden heikkoudet ovat osaltaan antaneet lapsikaupalle tilaa kasvaa. Lainsäädännön valvonta on heikkoa ja luo täten välittäjille vapauksia kehittää lapsikaupan verkostoja.

Lisäksi heikko talous on ollut kykenemätön parantamaan köyhimpien väestönosien elinoloja. Kambodzhan valtion resurssit ongelmaan puuttumiseksi ovat myös heikot.

Lue lapsikaupan uhreiksi joutuneiden kambodzhalaisten lasten ja perheiden elämästä:

Sokhan ja Ros elättävät perheensä keräämällä roskia
Sophak haaveilee omasta yrityksestä

Lue lisää: Minne lapset kaupataan?

Etusivulle - www.taksvarkki.fi

Lapsikauppa

Kambodzha ja lapsikauppa

Miten lapsikauppaa vastaan?

Kambodzha

Tehtäviä ja ideoita oppitunneille

Lähteet

Tekijät

© Taksvärkki ry 2003