Kambodzhan talous
Kambodzha on yksi Aasian köyhimmistä maista. Väestöstä yli kolmasosa elää köyhyysrajan alapuolella. Bruttokansatuote henkeä kohden on 270 dollaria. Maa on parin viime vuosikymmenen aikana kokenut useita konflikteja, joiden seurauksena talous on romahtanut.
Kambodzhan talouden dramaattinen alamäki alkoi vuosina 1997-1998. Syinä tähän olivat Kaakkois-Aasian talouskriisi, väkivaltaisuudet kotimaassa ja poliittinen sekasorto. Ulkomaiset investoinnit ja turismi tyrehtyivät lähes tyystin.
Kriisin jälkeen Kambodzhan talous on lähtenyt uuteen nousuun. Talouden
pitkäaikainen jälleenrakentaminen vuosikymmenien sotimisen jälkeen on
kuitenkin vaikea tehtävä. Maan väestö on heikosti koulutettua ja heiltä
puuttuu ammatillisia valmiuksia. Vaikeuksia on erityisesti köyhällä maaseudulla,
joka kärsii puutteellisesta infrastruktuurista.
Pelko poliittisista levottomuuksista ja korruptiosta hallinnon sisällä on vähentänyt ulkomaisia investointeja ja viivästyttäneet taloudellista apua.
Tärkein talouden sektori on maatalous. Maatalous tuottaa yli puolet Kambodzhan bruttokansantuotteesta ja työllistää kaksi kolmasosaa työvoimasta.
Kambodzhan köyhistä liki 90 prosenttia asuu maaseudulla. Siksi köyhyyden lieventämistoimia onkin yritetty kohdentaa sinne.
Raskas ja kausiluonteinen työ riisipelloilla ajaa ihmisiä kaupunkeihin etsimään perheille toimeentuloa.
Maalaisväestön muutolla kaupunkeihin on kuitenkin vakavia seurauksia. Se on muun muassa synnyttänyt Thaimaan rajalle Poipetiin Länsi-Kambodzhaan tuhansien ihmisten slummiyhdyskunnan, jossa käydään taistelua olemassaolosta.
Vaikka maatalousväestö on virallisten mittareiden mukaan köyhintä kansanosaa, sen tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta kuin maattoman väestön, joka etsii toimeentuloa satunnaisista töistä. Suurin juurettomien joukko on pakolaisleireiltä palannut väki.
Sodat ovat jättäneet jälkeensä miinoja, mistä johtuen maaviljely ja paluumuutto kotiseudulle ovat vaikeutuneet. Jo pelkästään miinaongelman vuoksi maassa arvioidaan olevan ainakin 60 000 maan sisäistä siirtolaista. Myös sodanaikainen pitkä katkos maanviljelykulttuurissa vaikeuttaa ihmisten juurtumista takaisin kotiseuduilleen.
Maataloustuotanto ei ole omavaraista. Kun Kambodzhan riisisato on kuivuuden tai tulvien takia jäänyt niukaksi, viljelijät ovat myyneet riisinsä korkealla hinnalla Thaimaahan. Samaan aikaan kallista riisiä on tuotu Thaimaasta, kun riisipula on uhannut.
Teollisuutta maassa on niukasti. Vähäinen teollinen tuotanto palvelee lähinnä maan omia tarpeita, eikä merkittävää vientiteollisuutta ole kehittynyt. Turismista on kuitenkin tullut Kambodzhan nopeimmin kasvava toimeentulon lähde.
Kambodzha on kehitysavusta riippuvainen maa. Kehitysapu ja lainat kattavat yli 80 prosenttia vuotuisista budjettimenoista.
Inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI Human Development Index) mitattuna Kambodzha on yksi Aasian alikehittyneimmistä maista. Inhimillisen kehityksen indeksissä otetaan huomioon mm. kansantulo, eliniänodote ja koulutusaste.
Erot indeksissä maaseudun ja kaupunkien välillä ovat suuret. Vielä suurempia erot ovat kuitenkin rikkaiden ja köyhien välillä.
Kambodzhan työllisyysaste on yllättävän korkea. Jopa 90 prosenttia työvoimasta käy töissä. Suurin osa Kambodzhan työvoimasta työskentelee maataloudessa (71 % miehistä, 79 % naisista). Vain noin 15 prosenttia työvoimasta käy palkkatyössä, mikä kuvastaa maatalousvoittoista työllisyysrakennetta.
Työttömyys ei niinkään ole ongelma, sillä suurin osa työvoimasta työllistää itsensä. Sen sijaan laaja osa väestöstä on vajaatyöllistettyjä: heillä olisi voimavaroja tehdä vielä enemmän töitä.
Useimmiten näin on maaseudulla, jossa ihmisille on tarjolla vain muutama tunti työtä päivässä tai jopa viikossa. Näin ollen heitä ei luokitella työttömiksi, vaikka heidän tulotasonsa ei ole kovin korkea.
Vielä syvempi ongelma on laaja lapsityövoiman hyväksikäyttö. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan Kambodzhassa oli vuonna 2000 noin 600 000 lapsityöläistä. Suuri osa heistä, yli 80 prosenttia, työskentelee maataloustöissä. Loput työskentelevät tehtaissa ja palvelualoilla.
-> Lue lisää: Kambodzha: osa Kaakkois-Aasiaa
Miten toimia lapsikauppaa vastaan?
- Talous ja maatalous
Tehtäviä ja ideoita oppitunneille
