Uutiset: Sambia

Nuoret puolustavat katulasten oikeuksia

Taksvärkin hankkeessa Sambiassa Nuorten neuvostot puolustavat katulasten oikeuksia, levittävät tietoa ja aktivoivat nuoria toimimaan. Paikan päällä toteutuksesta vastaa sambialainen kansalaisjärjestö Barefeet, jonka työ perustuu sosiaaliseen teatteriin ja akrobatiaan. Vuonna 2016 kaksi uutta Nuorten neuvostoa Kaoman ja Livingstonen kaupungeissa on koulutusten jälkeen päässyt aloittelemaan itsenäistä toimintaansa.

dsc_0292
Katuteatteriesityksillä Kaoman Nuorten neuvosto tavoittaa suuren määrän lapsia ja aikuisia.
 
Katete Jeff, 17, on Kaoman kaupunkiin perustetun uuden Barefeet Nuorten neuvoston puheenjohtaja. Hän on tyytyväinen siitä, että on oppinut uusia taitoja muiden nuorten kanssa toimiessaan sekä tietää nyt omista oikeuksistaan ja monista asioista, joista opettajat eivät koulussa puhu.

Katete haluaa, että toiminta laajenisi Kaoman kouluihin kerhojen muodossa. Kiinnostusta on paljon ja monet koulut ja lapset ovat liian kaukana eivätkä siten pääse aktiviteetteihin mukaan. Kateten omiin unelmiin kuuluvat liittyminen ilmavoimiin ja työskenteleminen Barefeet järjestössä.

Paul Mubita, 17, on Kaoman Nuorten neuvoston sihteeri. Paul on aiemmin elänyt kadulla ja hän liittyi mukaan Barefeetin toimintaan muuttaessaan Kaomaan. Hänellä ei ollut tuolloin ystäviä ja koulukaverit suosittelivat Barefeetiä ja Nuorten neuvostoa.

Paul nauttii toiminnassa erityisesti siitä, että hän saa ilmaista tunteitaan teatterin kautta ja samalla tarjota tietoa ihmisille, joilla usein ei ole koulutusta. Paul haluaa auttaa katulapsia, sillä hän on itse nähnyt millaista heidän elämänsä on. Myös Paulin tulevaisuuden haaveisiin kuuluu työskenteleminen Barefeetissa ja sen kautta nuorten elämän parantaminen Sambiassa.

dsc_0301
Paul (vas.) ja Katete ovat Kaoman Nuorten neuvoston jäseniä.
 
Taksvärkin hanke kumppaninsa Barefeetin kanssa pyrkii vaikuttamaan päättäjien ja koko Sambian väestön tietoihin ja asenteisiin liittyen katulasten tilanteeseen ja kohteluun, jotta katulapsilla olisi mahdollisuus parempaan ja turvallisempaan elämään. Lasten ja nuorten oppiessa ottamaan vastuuta omasta elämästään, he pystyvät myös auttamaan muita lapsia ja nuoria, joiden elämä ei ole raiteillaan.
 
 
Kuvat: Senja Väätäinen-Chimpuku

Uusi kulttuuri, paras kulttuuri?

”Kulttuuri – sana, joka on nykyään jollakin tavalla menettänyt määritelmänsä tai niitä on sille liikaa. Vanhempien voi kuulla sanovan, että nuorten kulttuurissa ei tänä päivänä ole mitään järkeä, ja että heidän kulttuurinsa oli paras. Kulttuuri on osa perinteitämme, elämäntapaamme, meidän kulttuuriamme!

Millaista sitten on nuorten kulttuuri? Kerron teille kotikaupungistani Lusakasta. Synnyin 90-luvun alussa ja olen päässyt kokemaan kuinka kulttuuri on muuttunut. Pienenä kaikista tärkeintä oli vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Nuoremmat esimerkiksi antoivat aina istumapaikkansa tai tarjosivat ruuastaan vanhemmille, sillä se oli kunnioittavaa. Nykyään tämä on muuttunut, eivätkö ihmiset ole valmiita jakamaan omastaan.

Andrew
Andrew (vas.) on mukana katulapsia ja -nuoria tukevan Barefeet-järjestön Nuorten neuvoston toiminnassa.
 
Muuttuneita ovat myös pukeutumistyyli ja tapa, jolla ihmiset puhuvat. Vanhempien ihmisten mielestä se on loukkaus perinteitämme ja kulttuuriamme kohtaan.
Nykyään nuoret eivät enää tunne yhteyttä tuohon vanhaan kulttuuriin tai he eivät tajua sen merkitystä tai jopa olemassaoloa. Niinpä vanha sukupolvi kutsuukin joskus meidän sukupolvemme nuoria eksyneiksi lampaiksi!

No mikä meidän kulttuurissamme sitten aiheuttaa hämminkiä, ja onko se paha asia? Minun mielestäni molemmat osapuolet ymmärtävät asian väärin. Vanhemmat eivät ymmärrä, tai eivät hyväksy, että ajat ovat muuttuneet. Ongelmat, joita he aikanaan kohtasivat, on ratkaistu, ja meillä on nyt uusia haasteita. Me luomme nyt uusia tapoja ja uutta kulttuuriamme ongelmien ratkaisemiseksi!

Sambia Barefeet festival2
Nuorten kulttuuri näkyy joka elokuussa järjestettävillä Barefeet-järjestön katufestivaaleilla Lusakassa.
 
Setäni kertoi kerran minulle, että he kävelivät aina kahdeksan kilometriä kouluun. Hän odottaa, että minäkin tekisin nyt samoin, ja että tämä muka opettaisi minulle jotakin. Mutta mitä se opettaa, jos saavun kouluun myöhässä, väsyneenä tai molempia ja nukun koko oppitunnin läpi tai myöhästyn siltä kokonaan?

Ei ole kuitenkaan oikein, että hukkaamme kaiken vanhan kulttuurimme ja sen hyödyt. Emme voi sanoa: ‘En enää kunnioita vanhempiani koska ajat ovat muuttuneet’ tai ‘En voi antaa paikkaani vanhukselle koska ajat ovat muuttuneet’. Nuorten kulttuuri on toki muuttunut, mutta ei vain pahempaan. Me olemme löytäneet uusia tapoja katsoa ja käsitellä maailmaa.

On tietysti vaarana, että unohdamme oman historiamme. Ratkaisu olisi mielestäni se, että nuoret ja vanhemmat alkaisivat taas keskustella, kertoa tarinoita ja jakaa ideoita kuten ennen tehtiin.

Mike_ja_Nuorten neuvosto_2
Nuorten neuvoston jäsenet suunnittelemassa toimintaa.
 
Olen nähnyt kaupunkini Lusakan muuttuvan yhden kulttuurin kaupungista monikulttuuriseksi jakaen samalla ihmisiä heidän statuksensa ja taustansa mukaan. Yksi asia on kuitenkin varma. Nuorten kulttuuri, puutteistaan huolimatta, on parasta mitä meillä on!
 
 
Teksti: Andrew Banda
Käännös: Pamela Arslan
Kuvat: Barefeet-järjestö ja Pamela Arslan

Lue lisää sambialaisnuorten ajatuksista täältä.