Uutiset: Malawi

Roolimalleja tytöille – uusia mahdollisuuksia luomassa

Taksvärkki ry:n malawilaisen kumppanijärjestö CYECE:n viestintävastaavana työskentelevä Taleka Makunje vieraili Suomessa syyskuussa. Paikallisten nähtävyyksien ja suomalaisen kulttuurin lisäksi Makunje pääsi tutustumaan globaalikasvatukseen vierailemalla lukioissa ja peruskouluissa Taksvärkin Ääni tytöille -kampanjan kanssa. Kouluvierailukiertueella Makunje osallistui globaalikasvatuksen työpajojen vetämiseen Helsingissä, Hyvinkäällä ja Tampereella.

Makunje on iloinen siitä, että tiiviistä aikataulusta huolimatta kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja työpajoihin osallistuneet oppilaat olivat kiinnostuneita oppimaan Malawista ja siellä elävistä nuorista. Hänen suurin oivalluksensa syntyi, kun hän näki käytännössä kuinka Taksvärkki toimii Suomessa.

”Olen oppinut, että auttaminen ei lopulta vaadi paljoa. Jos yksi ihminen antaa panoksensa isomman joukon yhteiseen ponnistukseen, voidaan saada paljon aikaiseksi. Voisimme myös aloittaa Malawin kouluissa taksvärkkipäivän, jonka avulla tehdä työtä yhteisöjen hyväksi”, Makunje kertoo innoissaan.

Malawissa yhden opettajan vastuulla on yleensä 100–150 oppilasta. Makunje olikin hämmästynyt nähdessään, että suomalaisissa koululuokissa oppilasmäärä oli huomattavasti pienempi. Koulujen varustelun taso teki myös vaikutuksen. Riippumatta siitä, ollaanko Malawissa vai Suomessa, nuoret ovat kuitenkin aina nuoria.

”Oppilaat olivat aktiivisia ja uteliaita. He olivat innokkaita oppimaan uusia asioita ja kysymään kysymyksiä, jotta he todella ymmärtäisivät mistä on kyse.”

 

”Tampereen klassillisen lukion etiikan kurssin oppilaita ja Taleka Makunje globaalikasvatuksen pyörteissä.”

 

”Taleka Makunje tutustui Tampereen ja Helsingin nähtävyyksiin.”

On vaikea ymmärtää, kuinka toisessa maassa eletään ja työskennellään, ellei ole päässyt näkemään sitä omakohtaisesti. Myös Makunje kokee, että vasta nyt hän todella käsittää, kuinka suomalaiset koulut ja Taksvärkki järjestönä toimivat.

”Aivan kuin silmäni olisivat juuri avautuneet. Olen hyvin toiveikas kaiken näkemäni ja kokemani jälkeen. Jos CYECE pystyy toteuttamaan samanlaisia toimintamalleja kuin Taksvärkki, uskon, että tulemme näkemään suurta kehitystä”, Makunje visioi.

Malawin pääkaupungissa Lilongwessa asuva Makunje on tehnyt töitä CYECE:n viestintäosastolla kolmen vuoden ajan. Normaali työpäivä voi esimerkiksi koostua nuorten koulutustilaisuuksien järjestämisestä, järjestön viestintämateriaalien, kuten esitteiden, julisteiden ja t-paitojen suunnittelusta, sekä poliitikkoja varten tehtävästä koulutustyön raportoinnista.

CYECE:n keskustoimisto sijaitsee Lilongwessa. Järjestöllä on lisäksi paikallistoimistoja, joista useimmat sijaitsevat eteläisen Malawin alueilla, joissa köyhyys on suurempaa verrattua maan pohjoisosiin. CYECE:n tekemä nuorisotyö kohdistuu erityisesti maaseudun pieniin kyläyhteisöihin, joissa nuorten voi olla vaikea päästä kouluun tai vaikuttaa yhteisössä ilmeneviin haasteisiin. CYECE:n tukemissa nuortenryhmissä tytöt ja pojat saavat vertaistukea, heille jaetaan tietoa esimerkiksi seksuaaliterveydestä ja he osallistuvat vaikuttamiseen tähtääviin projekteihin.

Järjestön toiminta on herättänyt myös vastustusta.

”Valtio haluaisi saada pienten kylien tilanteeseen muutosta. Yhteisöjen jäsenet kuitenkin vastustavat muutoksia, sillä useimmat heistä eivät ymmärrä niitä ideoita, joita tuomme heille. He ajattelevat, että me haluamme heidän hylkäävän oman kulttuurinsa ja ottavan tilalle jotain länsimaista. Siksi he sanovat: ”Tämä tulee ulkomailta, tämä ei ole malawilainen tapa”.”
 

 
Kaupungissa kasvanut Makunje on tavannut työssään lukuisia kyläläisnuoria, joilta puuttuvat mahdollisuudet elämässä etenemiseen, ja tyttöjä, jotka joutuvat menemään naimisiin nuorena vanhempiensa tahdosta.

”Kohdatessani näitä nuoria ajattelen, että tuo olisin voinut olla minä. He haluavat niitä asioita, joita minulla on. Me olemme vain syntyneet eri olosuhteisiin. Tahtoisin todella löytää ratkaisun, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet.”

Suurin osa pienissä yhteisöissä asuvista nuorista ei ole ikinä tavannut ketään, joka olisi korkeasti koulutettu. Erityisesti tytöt kaipaavat roolimalleja, jotta he saisivat itseluottamusta tavoitella unelmiaan.

”Kun menemme näihin yhteisöihin ja puhumme nuorille, he inspiroituvat. Opettajat kannustavatkin minua vierailemaan kouluilla, sillä kun tytöt näkevät, että nainen voi tehdä tärkeää työtä, he saavat uusia näkökulmia elämäänsä. Että on olemassa muita mahdollisuuksia.”


Teksti: Sini-Maria Melanen
Kuvat: Pamela Arslan

Tytöt koulutiellä – Malawissa tyttöjen koulunkäyntiin liittyy monia esteitä

Koulunkäynti on haastavaa Malawissa, jos on sattunut syntymään pieneen kyläyhteisöön – tai jos on syntynyt tytöksi. Vanhemmat naittavat tyttärensä perinteisesti nuorena, jolloin koulunkäynti lähes aina keskeytyy.

Taksvärkki ry:n kumppanijärjestö CYECE:n viestintävastaava Taleka Makunje vieraili tänä syksynä Helsingissä Taksvärkin vieraana. Makunjen mukaan peruskoulu on Malawissa kaikille ilmainen, mutta jatkokoulutus tietää mittavia kustannuksia perheiden talouteen. Tämän vuoksi tytöt lopettavat koulunkäynnin varhain ja siirtyvät huolehtimaan perheensä toimeentulosta tai aviomiehestään.

”On surullista, kun tytöt joutuvat näihin tilanteisiin. Eivät siksi koska he ovat niin valinneet, vaan koska he ovat syntyneet tällaisiin olosuhteisiin”, Makunje sanoo.

Nuorisojärjestö CYECE tukee tyttöjä ja poikia, jotka asuvat pienissä kyläyhteisöissä ja joutuvat kohtaamaan erilaisia haasteita pyrkiessään itsenäiseen elämään. Lapsiavioliitot kiellettiin Malawissa vuoden 2017 helmikuussa, mutta monet eivät tiedä tästä lakimuutoksesta tai he eivät yksinkertaisesti halua tietää.

”Jotkut naittavat edelleen alaikäisiä tyttäriään. Ihmiset tietävät, että he eivät joudu vastuuseen lapsiavioliitoista, sillä useimmilla alueilla sakkorangaistukset eivät ole vielä käytössä. CYECE on tehnyt töitä tämän rangaistuksen täytäntöön panemiseksi ja näillä alueilla tilanne on parantunut”, Makunje kertoo ja toteaa samaan hengenvetoon, että monet yhteisöt tarvitsevat tämän suhteen vielä apua.

Tyttöjen kouluun pääsyä on haluttu helpottaa asettamalla peruskoulun loppukokeen taso tyttöjen kohdalla hieman matalammalle verrattuna poikiin. Koe on tärkeä virstanpylväs, sillä sen läpäiseminen määrittää pääseekö tyttö jatkamaan opintojaan lukioon. Makunje tietääkin, että tytöt, jotka pyrkivät lukioon ovat erityisen päättäväisiä, sillä ei ole tavallista nähdä tyttöjen jatkavan ylemmälle asteelle.
 


 

 

Tyttöjen on pistettävä kaikki peliin ja ponnisteltava saavuttaakseen päämääränsä. Ne tytöt, jotka lopulta läpäisevät loppukokeen, saattavat kuitenkin menettää motivaationsa nopeasti.

”Olen tavannut useita tyttöjä, joiden kunnianhimo on loppunut siihen, kun he ovat päässeet lukioon. Tämä johtuu mielestäni siitä, että heillä on vain vähän roolimalleja, jotka olisivat jatkaneet lukiota pidemmälle.”

Jotkut lukion käyneet palaavat takaisin kotikyläänsä, mutta jatkavat vanhempiensa tavoin maanviljelijöinä tai ovat työttömänä. Tämän vuoksi tytöt voivat ajatella, että mitä hyötyä opintojen jatkamisesta on, jos heidän elämänsä ei voi muuttua. Makunjen mukaan tytöt saattavat haaveilla opettajan tai sairaanhoitajan ammateista, sillä nämä ovat useimmiten koulutetuimpia henkilöitä kyläyhteisöissä.

Malawissa koulujen taso vaihtelee yhteisöjen koon mukaan. Pienten kyläkoulujen oppilaat eivät usein saavuta samaa koulumenestystä kuin kaupungissa elävät ikätoverinsa, sillä heidän koulussaan ei esimerkiksi ole kemian laboratoriota tai tarpeeksi oppikirjoja. Tästä huolimatta yliopistojen pääsykokeet ovat kaikille samat. Lisäksi yliopistomaksut ovat erittäin korkeita.

Tunnelin päässä on kuitenkin valoa, sillä valtio on hiljattain perustanut ammatillisia oppilaitoksia, joiden tarkoitus on auttaa pienempien yhteisöjen jäseniä saamaan koulutuksen ja mahdollisuuden toimeentuloon.

“Ennen yliopisto oli ainoa mahdollisuus, jos tahtoi saada itselleen ammatin. Moniin yhteisöihin on nyt perustettu uusia teknillisiä ammattikorkeakouluja, joihin ei ole niin vaikea päästä sisään. Tämä on suuri parannus nykytilanteeseen.”

Taksvärkki-kampanjassa lukuvuonna 2017–2018 suomalaiset nuoret tukevat malawilaisia nuortenryhmiä. Lue lisää ”Ääni tytöille”-kampanjasta täältä.
 

Teksti: Sini-Maria Melanen
Kuvat: Pamela Arslan