Kehitysyhteistyöhankkeet 2017

Klikkaa listasta maan nimeä lukeaksesi koosteen käynnissä olevien hankkeidemme tavoitteista ja tuloksista.
 
Taksvärkki ry on saattanut päätökseen useita hankkeita Afrikassa, Aasiassa ja Keski-Amerikassa. Kehitysyhteistyöhankkeiden väli- ja loppuarvioinnit ovat luettavissa täällä.
 

NEPAL

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Nepalissa käynnistyi vuoden 2016 alussa. Hankkeessa tuetaan oppilaskuntien perustamista ja niiden työtä paremman kouluympäristön ja yhdenvertaisuuden puolesta kyläkouluissa Nepalissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestön ECCAn kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Koulutus murtaa muureja -kampanja lukuvuonna 2015–2016. Lisää tietoa hankkeesta.

Koulutus murtaa muureja -sivustolta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä oppituntitehtäviä, tietoa sekä video- ja kuvamateriaaleja koulujen globaalikasvatuksessa käytettäväksi.

KENIA

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Keniassa käynnistyi vuoden 2015 alussa. Hankkeessa perustetaan slummeissa asuville katunuorille omia toimintaryhmiä ja yhdistyksiä, joissa vertaistuen saamisen lisäksi pääsee oppimaan ammatin ja ansaitsemaan rahaa työllään. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestön Undugu Society of Kenyan kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Arjen idolit -kampanja lukuvuonna 2014–2015. Lisää tietoa hankkeesta.

SAMBIA

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Sambiassa käynnistyi vuoden 2015 alussa. Hankkeessa katulapset ja -nuoret oppivat elämänhallintataitoja ja pyrkivät vaikuttamaan katulasten oikeuksien toteutumiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestön Barefeet Theatren kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Arjen idolit -kampanja lukuvuonna 2014–2015. Lisää tietoa hankkeesta.

SIERRA LEONE

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Sierra Leonessa käynnistyi vuoden 2014 alussa. Hankkeen tavoitteena on tarjota nuorille elämänhallintaan liittyvää koulutusta sekä tukea perus- ja ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestön Center for Coordination of Youth Activities (CCYA) kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Lukemattomat tytöt lukemaan -kampanja lukuvuonna 2013–2014. Lisää tietoa hankkeesta.

GUATEMALA

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Guatemalassa käynnistyi vuonna 2013. Hankkeen tavoitteena on tukea nuoria aktiivisessa vaikuttamistyössä. Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestö PAMI Guatemalan kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Huominen tehdään tänään -kampanja lukuvuonna 2012–2013.
 
 

PÄÄTTYNEET HANKKEET

 

MOSAMBIK

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Mosambikissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi alkoi tammikuussa 2012. Kehitysyhteistyöhanke toteutettiin yhdessä Maputossa toimivan kansalaisjärjestö ASSCODECHAn kanssa. Lue uusimmat uutiset hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Unelma ammatista -kampanja lukuvuonna 2011–2012.
 

KAMBODZHA

Taksvärkki ry: n kehitysyhteistyöhanke Kambodzhassa päättyi vuoden 2015 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli tukea lapsityöläisiä saamaan koulutusta, kuntoutusta ja mahdollisuuksia muuhun toimeentuloon. Monivuotinen hanke toteutettiin yhteistyössä paikallisen ihmisoikeusjärjestö LICADHOn kanssa. Lue uutisia hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Työpaikka rohkealle -kampanja lukuvuonna 2010–2011.
 

BOLIVIA

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Boliviassa päättyi vuoden 2014 lopussa. Tavoitteena oli tukea bolivialaisten nuorten asemaa ja identiteettiä El Alton kaupungissa. Hanke alkoi vuonna 2010. Hanke toteutettiin yhteistyössä bolivialaisen kansalaisjärjestö Compan kanssa. Lue uutisia hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu ”Minun kyläni ei saa kuolla” -kampanja lukuvuonna 2009–2010.
 

MADAGASKAR

Taksvärkki ry:n viisivuotinen kehitysyhteistyöhanke Madagaskarilla päättyi vuoden 2013 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa virallisen koulujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä lapsia ja nuoria lukemaan ja kirjoittamaan toiminnallisella, arkielämään sovelletulla teho-opetuksella. Hanke toteutettiin yhteistyössä madagaskarilaisen kansalaisjärjestön Malagasy Mahombyn kanssa, joka edistää kaikkien madagaskarilaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksen saamiseen. Lue uutisia hankkeesta. Lisää tietoa hankkeesta.
Hanketta edelsi Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnattu Connect Madagaskar -kampanja lukuvuonna 2008–2009.

 
 

KÄYNNISSÄ OLEVIEN HANKKEIDEN TAVOITTEET JA TULOKSET

 

NEPAL ^

Nepalilaiset nuoret lapsi- ja ympäristöystävällisten kyläkoulujen kehittäjinä -hanke 2016–2018

Mistä on kyse?

Nepalin maaseudun kyläkoulujen nuorilla on voitettavanaan lukuisia haasteita. Monien vanhemmat eivät ymmärrä koulutuksen merkitystä, ja etenkin tyttöjen koulunkäyntiä saatetaan pitää ajanhukkana. Nuorten koulumatkat ovat pitkiä, mikä altistaa heidät monenlaisille vaaroille. Liian monesta koulusta puuttuu puhdas juomavesi ja kunnolliset vessat, mikä edistää tartuntatautien leviämistä. Lisäksi koulutilat ovat huonossa kunnossa, niistä puuttuu kunnollinen tuuletus kesällä ja lämmitys talvella, ovien ja lukkojen puuttuminen altistaa koulun omaisuuden varkauksille ja riittämättömät opiskeluvälineet mm. kirjojen, tietokoneiden ja urheiluvälineiden osalta vaikeuttaa koulutyötä. Myös sukupuoleen ja sosiaaliseen statukseen liittyvä syrjintä on todellinen ongelma eikä lasten ja nuorten mielipiteitä oteta huomioon.

Lapsiavioliitot ja ovellisten vessojen puuttuminen kouluista ovat syitä tyttöjen koulun keskeyttämiseen tai vähintäänkin vaikeutumiseen kuukautisten aikana. Kulttuuri asettaa haasteita myös perinteisten uskomusten vallitessa ja riittämättömän tietämyksen vuoksi. Kyläkoulujen opettajat eivät aina ole motivoituneita työhönsä ja hallinto on tehotonta. Kyläkoulujen kehittämiseen käytettävissä olevia resursseja ei hyödynnetä tehokkaasti. Opiskelu on ilmaista, mutta kaikilla perheillä ei ole varaa laittaa oppilaitaan kouluun, sillä heidän on itse kustannettava mm. koulunkäyntiin tarvittavat varusteet, kokeisiin osallistuminen ja kouluruoka.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Hankkeen toteutuksesta vastaa nepalilainen kansalaisjärjestö ECCA (Environmental Camps for Conservation Awareness), joka on työskennellyt vuodesta 1987 lähtien ympäristökasvatuksen, maaseutukehityksen ja kouluympäristöjen kehittämisen parissa. Järjestö on ollut myös edelläkävijä oppilaskuntatoiminnan kehittämisessä Nepalin maaseudulle. ECCA pyrkii hankkeissaan parantamaan kyläyhteisöjen elämänlaatua paikallisten resurssien kestävällä käytöllä ja tarjoamalla vaihtoehtoisia uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinkopaneeleita.

Hankkeessa kehitetään kyläkoulujen opiskeluolosuhteita tukemalla oppilaskuntatoimintaa ja vahvistamalla oppilaskuntien, vanhempain-opettajainyhdistysten, opetusviranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi kunnostetaan tai parannetaan hankekoulujen opiskelutiloja, vessoja ja puhtaan juomaveden järjestelmiä. Vähävaraisten lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen, kastittomien ja muiden haavoittuvaisessa asemassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan ja siten edistetään yhdenvertaisuuden periaatetta hankekouluissa. Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumismahdollisuuksia oman kouluympäristönsä ja yhteisöjensä kehittämiseen. Kehittämistyö toteutuu eri tahojen (oppilaat, opettajat, viranomaiset, vanhemmat) yhteistyönä laadittavien koulujen kehittämissuunnitelmien kautta. Hankkeen tavoitteena on saada eri tahot ymmärtämään oman vastuunsa koulun kehittämisessä ja sitoutumaan sen saavuttamiseen.

Hankkeen myötä saadaan aikaan houkuttelevia hyvätasoisia kyläkouluja, joissa on kunnolliset tilat opiskelulle, puhdasta juomavettä, puhdas vihreä ympäristö, hygieeniset vessat ja hyvä yhteistyö oppilaiden, opettajien, vanhempien ja kouluviranomaisten välillä. Samalla nuoret levittävät hankkeen myötä oppimaansa ympäristöasioihin ja terveyteen liittyvää tietoa ja hyviä käytäntöjä laajemmin yhteisöissään.

Tulokset

Hanke käynnistyi vuoden 2015 lopussa 23 vapaaehtoisen vertaiskouluttajan kouluttamisella. Nämä vapaaehtoiset yliopisto-opiskelijat järjestävät koulutuksia yhdessä ECCA:n henkilökunnan kanssa kyläkoulujen oppilaskunta-aktiiveille ja heidän opettajilleen. Paikallisille kouluviranomaisille ja kyläkoulujen edustajille on järjestetty yhteistapaamisia, joissa on käyty läpi kunkin hankekoulun nykytilannetta ja laadittu koulujen kehittämissuunnitelmat.

Kaikkien koulujen kanssa on sovittu koulurakennuksiin tehtävistä ensivaiheen parannuksista ja koulut ovat sitoutuneet toteuttamaan ne suunnitelman mukaisesti hankerahoituksen avulla. Useimmissa kouluissa vessojen, käsinpesupaikkojen ja kompostien rakennustyöt on aloitettu. Lisäksi osaan kouluista on jaettu vedenpuhdistamiseen tarkoitettua välineistöä ja oppilaskuntia on koulutettu sen käyttämiseen.

Kaikkiin hankekouluihin on perustettu oppilaskunnat, joille on jaettu materiaaleja toiminnan tueksi. Lisäksi oppilaskunta-aktiiveille vastuuopettajineen on järjestetty ECCA-leirejä, joissa nuoret ovat saaneet eväitä oppilaskuntatoimintaan ja vaikuttamistyöhön sekä tietoa puhtaan veden, hygienian ja ympäristön merkityksestä. Leirien aikana oppilaskunnat ovat vaihtaneet kokemuksiaan ja miettineet yhdessä ratkaisuja oppilaskuntatoiminnassa esiin tulleille ongelmille sekä laatineet toimintasuunnitelmat, joiden mukaan oppilaskunnat toimivat tällä hetkellä aktiivisesti omissa kouluissaan ja yhteisöissään. Oppilaskuntien toimintaan kuuluu esimerkiksi uutisjulisteen julkaiseminen säännöllisesti, viikoittaisten toimintojen järjestäminen kilpailujen, leikkien ja opetustuokioiden muodossa ja tiedonlevittäminen ovelta ovelle -kampanjoiden avulla. He huolehtivat kouluympäristöstään pitämällä sitä siistinä ja sen lisäksi oppilaskunnat ovat aloittaneet viheralueiden istuttamisen.

 

KENIA ^

Arjen idolit – katunuorten elämänhallinta- ja ammattikoulutus sekä ennaltaehkäisevä työ yhteisöissä -hanke 2015–2017

Mistä on kyse?

Keniassa asuu n. 41 miljoonaa ihmistä ja maan asukasluku kasvaa vuosittain noin miljoonalla asukkaalla. Kenian asukkaista yli 70 % on alle 30-vuotiaita ja yli puolet kaikista asukkaista elää äärimmäisessä köyhyydessä. Erityisesti lapset ja nuoret, jotka ovat köyhiä ja muuten syrjityistä väestöryhmistä, ovat alttiimpia haasteille, kuten heikoille mahdollisuuksille koulunkäyntiin, terveyspalveluihin ja työllistymiseen. Yleisesti arvioidaan, että 43 % Kenian nuorista (15–24 v.) ei ole tarvittavia taitoja, joiden avulla he voisivat työllistyä elättääkseen itsensä. Köyhyyden lisäksi tämä lisää nuorten epäsosiaalista käyttäytymistä ja ajaa rikolliseen toimintaan. Köyhistä perheistä tulevat kenialaiset nuoret ovat myös joutuneet usein lapsuutensa aikana hyväksikäytetyiksi, oli tämä sitten väkivaltaa, huomiotta jättämistä, hylkäämistä, lapsiprostituutiota tai huumeiden salakuljettamista. Osa lapsista on turvautunut heille haitallisiin ansaintamenetelmiin, kuten jätteiden keräämiseen ja lajitteluun, kerjäämiseen ja varasteluun kaduilla. Näiden syiden vuoksi nuoret tarvitsevat tukea sekä ammatillista ja elämänhallintakoulutusta löytääkseen itselleen sopivia väyliä ulos köyhyydestä.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Taksvärkki ry:n rahoittama hanke toteutetaan yhdessä Undugu Society of Kenya:n (USK) kanssa Nairobin ja Kisumun kunta-alueilla, joilla USK on toiminut jo pitkään. Hankeessa pyritään parantamaan kadulla elävien lasten ja nuorten asemaa sekä lisäämään heidän mahdollisuuksiaan parempaan elämään ja hyvinvointiin. Ennen kaikkea hanke pyrkii tarjoamaan perus- ja ammatillista koulutusta, oppia pienyritysten perustamiseen sekä elämänhallintataitoihin liittyvää koulutusta. USK on kehittänyt tätä varten oman työmenetelmän, jossa kaduilla asuvat ja työskentelevät lapset ja nuoret perustavat omia yhdistyksiä, joissa he yhdessä opettelevat näitä taitoja ja oppivat pitämään huolta toisistaan. Hankkeessa tehdään yhteistyötä lasten ja nuorten vanhempien ja huoltajien sekä opettajien kanssa. Yhdessä valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden sekä median kanssa vaikutetaan päätöksentekijöihin, jotta päätöksillä olisi positiivinen vaikutus nuoriin, nuorten koulutusmahdollisuuksien lisääntymiseen sekä bisnesmahdollisuuksien paranemiseen.

Tulokset

Hanke alkoi tammikuussa 2015. Hankkeessa on tehty mm. taustaselvitys, jolla hankittiin perustietoja lasten ja nuorten tilanteesta Kisumussa ja Nairobissa. Vuoden 2015 aikana perustettiin 20 katunuorten (enemmistö 18-24 -vuotiaita) yhdistystä. Nuoret mobilisoitiin mm. jalkapalloturnausten ja viikoittaisten vierailujen avulla. Yhdistyksien nuorille on annettu koulutusta elämänhallintataidoissa ja vertaistukitoiminnassa. Yhdistyksiä avustettiin yhdistystoiminnan tavoitteiden määrittelyssä ja edistyneimpien yhdistyksien jäseniä koulutettiin tulonhankintaprojekteiden hallinnosta. Kuusikymmentä nuorta pääsi ammattikoulutukseen. 150 vanhempaa osallistui tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin, joiden teemoina olivat mm. Undugun oman perheterapian menetelmät, vanhemmuuden ja elämänhallinnan taidot, ryhmässä toimiminen sekä lasten oikeudet. Lisäksi koulutettiin opettajia 10 koulusta Nairobissa ja Kisumussa lasten oikeuksista sekä lastenoikeuksien kerhojen perustamisesta. Hankkeessa kehitettiin ensimmäisen vuoden aikana myös media- ja järjestöyhteistyötä.

Hankkeen tärkeinä tuloksina voidaan tähän mennessä mainita mm. se, että kymmenet nuoret ovat saaneet joko virallisen henkilöllisyystodistuksen tai Undugun henkilökortin, ovat tietoisempia oikeuksistaan ja pystyvät ryhminä tukemaan jäseniään. Tämän seurauksena poliisin häirintä ja muiden aikuisten lapsiin ja nuoriin kohdistunut hyväksikäyttö on vähentynyt. Kaksi yhdistystä on aloittanut rekisteröitymisprosessin. Viranomaiset tukevat yhdistysten toimintaa mm. osoittamalla niille tiloja sen sijaan, että nuorten toiminta estettäisiin vedoten lainvastaisuuteen kuten ennen hanketta ja sen tuomaa toiminnan virallistamista. Yhdistysten jäsenet ovat auttaneet 15 nuorempaa katulasta Undugun turvakotiin.

 

SAMBIA ^

Arjen idolit – nuorten toimintaryhmien vahvistaminen katulasten oikeuksien puolustajina -hanke 2015–2017

Mistä on kyse?

Sambian väestöstä 52 % on alle 18-vuotiaita ja 42 % Sambian nuorista (18–35 -vuotiaat) asuu kaupunkialueilla, minkä vuoksi Sambian nuorilla tulee tulevaisuudessa olemaan tärkeä rooli niin maan taloudellisessa kuin yhteiskunnallisessakin kehityksessä. Samaan aikaan n. 1,4 miljoonaa sambialaislasta 14 miljoonan väestöstä on orpoja mm. siksi, että heidän vanhempansa ovat kuolleet AIDS:in seurauksena. Köyhyyden lisäksi yli 90 000 lasta ja nuorta kärsii estettävissä olevista sairauksista samalla kun tuhannet ovat alttiita hyväksikäytölle. Nämä seikat, muiden syiden ohella, ovat ajaneet lapsia kaduille asumaan tai työskentelemään.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Arjen idolit -hankkeen toteutuksesta vastaa sambialainen kansalaisjärjestö Barefeet, jonka työ perustuu sosiaaliseen teatteriin ja akrobatiaan. Barefeet on perustanut Lusakaan lasten ja nuorten neuvoston (Barefeet Childrens’ Council, BCC), joka auttaa haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria ottamaan oman elämänsä ohjat käsiinsä. Työ keskittyy parantamaan lasten ja nuorten itsetuntoa sekä antamaan heille elämänhallinta- ja kansalaistaitoihin liittyvää koulutusta. BCC tarjoaa heille myös tukiverkoston, jonka kautta he pystyvät vaikuttamaan Sambian lasten ja nuorten asemaan laajemmin. Hankkeen turvin Barefeet vahvistaa BCC:n rakenteita ja laajentaa lasten neuvoston toiminnan myös kahteen muuhun Sambian kaupunkiin – Livingstoneen ja Kaomaan. Hanke pyrkii myös vaikuttamaan päättäjien ja koko Sambian väestön tietoihin ja asenteisiin liittyen katulasten tilanteeseen ja kohteluun, jotta katulapsilla olisi mahdollisuus parempaan ja turvallisempaan elämään. Lasten ja nuorten oppiessa ottamaan vastuuta omasta elämästään, he pystyvät myös auttamaan muita lapsia ja nuoria, joiden elämä ei ole raiteillaan. Hanke pyrkii pysyvään yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa lapset ja nuoret oppivat ottamaan vastuun niin omasta kuin muiden haavoittuvassa asemassa olevien elämästä sekä tekemään töitä sen eteen, että kaikilla olisi parempi tulevaisuus.

Tulokset

Hanke alkoi loppuvuonna 2014 hankekoordinaattorin palkkaamisella sekä taustamateriaalin keräämisellä. Vuonna 2015 hanke keskittyi Barefeetin ja BCC:n organisaation kehittämiseen, BCC:n hallintojärjestelmien vakiinnuttamiseen sekä koulutukseen, jotta Barefeet olisi valmis aloittamaan toimintansa laajentamisen Lusakan ulkopuolelle. Vuoden 2016 puoliväliin mennessä Kaoman ja Livingstonen nuorten neuvostot ovat toiminnassa ja heitä on ohjattu ja tuettu koulutuksin ja vierailuin. Neuvostot aloittelevat itsenäistä toimintaa vuoden 2016 loppupuoliskolla, mutta kiinteä yhteistyö Lusaka BCCn kanssa jatkuu. Lusakan neuvoston 35 jäsentä on saanut koulutusta mm. johtajuus- ja vaikuttamistaidoissa. Itsetuntoa kehittäviä ja luovien taitojen käyttöön tähtääviä työpajoja ja keskusteluja on järjestetty sekä kumppaneiden kanssa että Barefeetin sisällä. Lusakan nuoret ovat järjestäneet monia tapahtumia lastenkeskuksissa, kouluissa ja kadulla, jotta muut haavoittuvassa asemassa olevat nuoret saisivat heistä esimerkkiä ja kuulisivat BCC:n toiminnasta. Pari Lusaka BCC:n entistä ja nykyistä jäsentä ovat perustamassa pakolaisten oikeuksia ajavan ryhmän. Neuvoston vahvistuminen ja jäsenten aktiivisuus näkyy myös uusissa kumppanuuksissa ja tavoissa kehittää ja seurata omaa toimintaa.

 

SIERRA LEONE ^

Tuki Sierra Leonen nuorten koulutukselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle -hanke 2014–2016

Mistä on kyse?

Sierra Leonen noin 5 miljoonasta asukkaasta noin 61 % on alle 24-vuotiaita. Yli 60 % maan väestöstä asuu maaseudulla. Maan sosiaalista ja taloudellista tilaa leimaa edelleen vuonna 1991–2002 käyty sisällissota. Erityisesti nuorille sisällissodan vuodet olivat rankkoja: perheiden menetys ja koulutuksen puute tarjoaa huteran pohjan kehitykselle. Yli 70 % nuorista (15–34-vuotiaat) on nyt työttömiä. Myös lukutaidottomuus on suurta: 52 % nuorista (15–24-vuotiaat) naisista ja 33 % nuorista miehistä on lukutaidottomia. Sierra Leonen tilanteeseen on vaikuttanut myös vuosina 2014–2015 maahan levinnyt Ebola-epidemia. Tauti tappoi noin 4 000 ihmistä 14 000 tartunnan saaneesta. Epidemian hillitsemiseksi maahan julistettiin liikkumiskielto ja koulut suljettiin lähes vuoden ajaksi.

Sukupuolten välinen epätasa-arvo on yhä Sierra Leonessa suurta, ja naiset kohtaavat monenlaista syrjintää yhteiskunnassa. Naisen asemaan vaikuttavat edelleen merkittävästi perinteiset arvot ja käsitykset, joissa korostuu naisen asema äitinä ja perheen omaisuutena. Lisäksi uskonto on määrittävä tekijä, sillä esimerkiksi paikalliset uskonnot ja islam sallivat miehen moniavioisuuden. Mm. järjestetyt ja alaikäisten avioliitot ovat yleisiä. Teiniraskauden on kokenut 68 % 12–20-vuotiaista nuorista naisista. Avioituminen, lapsen saaminen tai kotitöiden teon vaatimukset köyhyysongelmien lisäksi saavat erityisesti nuoret tytöt päättämään koulunsa, ennen kuin heillä on riittävät valmiudet työllistymiseen ja oman elämän hallintaan.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Taksvärkki ry:n rahoittama hanke yhdessä Center for Coordination of Youth Activities (CCYA) kanssa toimii neljässä piirikunnassa Sierra Leonessa: Port Lokossa, Bossa, Moyambassa ja Western Arean piirikunnassa Freetownin ympäristössä. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten koulutusta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta kehittämällä nuorten elämänhallintataitoja ja peruskoulutusta sekä taitoja ja välineitä osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret naiset ja vammaiset, joiden oikeutta koulutukseen väheksytään etenkin maaseudulla. Hanke pyrkiikin vaikuttamaan myös kansallisella tasolla nuorisoon, koulutukseen, vammaisuuteen ja sukupuolikysymyksiin liittyvään päätöksentekoon.

Tulokset

Hanke alkoi helmikuussa 2014. Tausta- ja lähtötason selvityksien jälkeen hankkeen neuvoa-antavan komitean jäsenet sekä kylissä kiertävät vapaaehtoiset kouluttajat valittiin. Varsinainen työ nuorten kanssa alkoi heinäkuussa 2014. Hankkeen ensimmäisen ja toisen vuoden aikana on järjestetty koulutusta nuorille seuraavissa asioissa: lukutaito ja laskenta, lisääntymisterveys, pienyritysten perustaminen, tietotekniikka, maatalouteen liittyvät taidot sekä johtajuus. Lisäksi nuorille on tarjottu koulutusmateriaalia sekä pieniä avustuksia yritysten perustamiskustannuksiin perustuen nuorten sosio-ekonomiseen tilanteeseen. Tämän lisäksi hankkeen turvin on tuettu niiden tyttöjen ja nuorten naisten koulutusta, jotka ovat joutuneet esim. raskauden vuoksi jättämään koulun kesken. Hankkeen näyttämää esimerkkiä on myös käytetty hyväksi yritettäessä vaikuttaa Second Chance Education –politiikan luomiseksi maahan. Hankkeen työntekijät sekä nuoret itse järjestävät säännöllisesti tilaisuuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus keskustella heitä koskettavista asioista sekä saada tietoa haasteista, joita nuoret kohtaavat. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi HIV/AIDS, huumeidenkäyttö, prostituutio, nuorten raskaudet, vammaiskysymykset, varhaiset avioliitot sekä sukupuoleen liittyvä väkivalta. CCYA on hyvin aktiivinen maan kansallisella tasolla vaikuttaen päätöksentekijöihin, jotta nuorten näkökulma otettaisiin mukaan heihin liittyviä päätöksiä tehtäessä.

Vuoden 2015 loppuun mennessä 50 (75 tuetusta) nuorta, koulunsa aiemmin keskeyttämään joutunutta naista oli hankkeen avustamana onnistunut läpäisemään peruskoulun päättökokeen ja siirtynyt yläkouluun. Viisisataa nuorta on saanut koulutusta ja tukea pienyrittäjyyteen. Lisäksi yli 8 000 nuorta ja 650 vastuunkantajaa nuorten yhteisöissä on osallistunut erilaisten tapahtumien ja median kautta keskusteluihin nuorten oikeuksista ja vastuista. Taksvärkin kumppani CCYA raportoi merkittävistä muutoksista nuorten ja aikuisten välisessä ilmapiirissä hankkeen kyläyhteisöissä. Nuoret osallistuvat yhteisön hyvinvoinnista huolehtimiseen ja heidät osallistetaan päätöksentekoon entistä paremmin.

 

GUATEMALA ^

Nuorisoryhmät poliittisen kansalaisuuden rakentajina Guatemalassa -hanke 2013–2017

Mistä on kyse?

Guatemalan väestöstä suurin osa on nuoria: jopa puolet guatemalalaisista on alle 20-vuotiaita ja yli 70% alle 30-vuotiaita. Sosiaaliset ongelmat kuten väkivalta, turvattomuus, korruptio ja rikoksista rankaisemattomuus, köyhyys ja peruspalvelujen heikko taso aiheuttavat vakavia riskejä tasapainoiselle aikuiseksi kasvamiselle. Lasten ja nuorten asiat eivät kuitenkaan ole päättäjien tärkeysjärjestyksessä korkealla: kuntien investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat vähäisiä, eikä päätöksiä tehdä oikeusperustaisesti. Toisaalta aikuiskeskeinen toimintakulttuuri estää nuoria saamasta ääntään kuuluville, vaikka kuntien päättäjillä on velvollisuus osallistaa ja kuulla nuoria heitä koskevista asioista päätettäessä.

Taksvärkki ry:n ja sen guatemalalaisen yhteistyökumppani PAMIn (Programa de Atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y Adolescencia) kehitysyhteistyöhankkeella parannetaan nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia ja lisätään nuorten osallisuutta kuntatason päätöksenteossa, jotta he voivat edistää lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista omilla paikkakunnillaan. Hanke toimii kuudella paikkakunnalla (Malacatán, Coatepeque, Mazatenango, Zunilito, Puerto Barrios ja Morales) eri puolilla Guatemalaa.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia Guatemalassa ja lisätä heidän osallistumistaan kunnallistason päätöksentekoon. Hankkeessa nuoria kasvatetaan siihen, että yhteiskunta on kaikkia kansalaisia varten ja että jokaisella on oikeus osallistua. Lisääntynyt tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksista vähentää eriarvoisuutta ja voimaannuttaa nuoria. Näin luodaan avointa ja ketään syrjimätöntä poliittista kulttuuria. Kouluttamalla nuoria, joilla on tietoa, taitoa ja halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, hanke kasvattaa uutta, ihmisoikeuksiin arvonsa perustavien kansalaisten ja päättäjien sukupolvea.

Hankkeen toteutus perustuu nuorten kouluttamiseen ja aktiivisiksi toimijoiksi ohjaamiseen sekä aikuisten kouluttamiseen nuorten kuulemisen ja mukaan ottamisen merkityksestä. Hankkeen toimintojen myötä kuudelle guatemalalaiselle paikkakunnalle syntyy nuorisoliikkeitä, jotka verkottuvat osaksi paikallista kansalaisyhteiskuntaa, toimivat yhteistyössä paikallisten aikuisten kanssa ja aktivoivat lisää nuoria toimimaan lasten ja nuorten oikeuksien puolesta. Paikalliset kansalaisyhteiskunnat aktivoidaan mukaan kunnallisten lapsi- ja nuorisopoliittisten ohjelmien valmistelutyöhön. Näin lasten oikeudet pyritään virallisesti sisällyttämään kuntatason julkishallinnon ohjelmiin.

Tulokset

Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana (2013) kehitettiin ja toteutettiin kuudella hankkeen paikkakunnalla toimivan kansalaiskasvatuksellisen koulutusohjelman ensimmäinen vaihe. Koulutusohjelmasta valmistui vuoden 2014 aikana 119 nuorta, jotka edustavat 43 nuorisojärjestöä, kansalaisyhteiskuntaa, oppilaitoksia sekä valtion ja kunnan yksiköitä kuudelta eri paikkakunnalta.

Toiminnallisten opetusmenetelmien avulla nuoret oppivat kansalaistoiminnasta omissa yhteisöissään, oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan osallistua kunnallispolitiikkaan sekä muita kansalaistaitoja. Nuoret myös oppivat analysoimaan lasten ja nuorten asemaa omissa kunnissaan ja muodostivat kuudelle hankkeen paikkakunnalle aktiivisen nuorisoliikkeen. Opetusmoduulien tukemana nuorisoliikkeet tuottivat osallistavat diagnoosit lasten ja nuorten tilanteista omissa kunnissaan ja esittelivät ne loppuvuonna 2013 kunnan johtaville toimijoille. Paikalliset viranomaiset ovat tunnustaneet nuorisoliikkeen nuorison edustajaksi ja niiden tekemiä aloitteita on otettu asialistalle. Aloitteet koskevat mm. kulttuuria, terveyttä ja koulutusta sekä kunnan nuorisotoimen vahvistamista.

Nuorten koulutusohjelman rinnalla toimi myös aikuisille suunnattu koulutusohjelma, jonka tavoitteena on aktivoida kunnan vaikuttajia toimimaan lasten ja nuorten oikeuksien puolesta omissa toimissaan. Ohjelma on suunnattu kuuden kunnan kansalaisjärjestöjen ja kunnallishallituksen edustajille. Hankkeen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana koulutusohjelmaan on osallistunut yhteensä 158 aikuista.

 

PÄÄTTYNEET HANKKEET

MOSAMBIK ^

Nuorten toimeentulo ja osallistuminen -hanke 2012–2016

Mistä on kyse?

Mosambikin väestöstä noin 44 % on alle 15-vuotiaita ja noin 70 % kansalaisista elää köyhyydessä. Työn ja elannon löytäminen on useille, etenkin köyhistä perheistä tuleville nuorille suuri huolenaihe. Myös peruskoulutuksen saaminen, sanitaatio-ongelmat sekä suunnattoman korkeat hiv/aids-tilastot vaikeuttavat etenkin köyhimmän väestön asemaa Mosambikissa. Ongelmat ovat erityisen suuria maan pääkaupungin Maputon suurimman slummialueen Chamanculon nuorilla. Useat heistä ovat ensimmäisen polven maaltamuuttajia ja monen portugalintaito sekä koulutuksen taso saattavat olla puutteellisia. Merkittävä osa asukkaista ei osaa lukea tai kirjoittaa. Vaikka peruskoulu on kaikille ilmainen, sen takaaminen voi olla haasteellista, sillä maksullisten koulutarvikkeiden ja koulupuvun hankkiminen voivat olla ylivoimaisia kaikkein varattomimmalle väestölle.  Alue on maaltamuuton takia kasvanut räjähdysmäisesti ilman asemakaavaa ja sillä on pulaa kaikista peruspalveluista. Puutteellinen sanitaatio tuottaa terveysriskejä, koulujen kapasiteetti on riittämätön ja terveyskeskuspalvelut eivät riitä kaikille asukkaille. Chamanculoon kasautuvat monet ongelmat: köyhyys, syrjäytyminen, terveysongelmat ja rikollisuus. Näissä olosuhteissa nuorten on erittäin vaikeaa päästä kiinni täysipainoiseen elämään.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Hankkeella on useita tavoitteita. Se pyrkii parantamaan Chamanculon nuorten elinolosuhteita ja edistämään heidän aktiivista kansalaisuuttaan maan demokratiakehityksessä. Pitkällä tähtäimellä hankkeella pyritään vähentämään köyhyyttä, rikollisuutta ja syrjäytymistä sekä aktivoimaan chamanculolaisia osallistumaan yhteiskunnan asioihin.  Taksvärkin kumppanijärjestö Mosambikissa on Asscodecha, jonka verkostoon kuuluu noin 80 yhteisössä toimivaa vapaaehtoista. Toiminnallaan järjestö edistää lasten ja nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Se tukee nuorten ammattikouluttautumista ja avustaa köyhimpien lasten koulunkäyntiä muun muassa apurahoilla ja jakamalla koulutarvikkeita sekä -pukuja. Asscodecha järjestää myös lukutaitokampanjoita nuorille ja aikuisille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käydä koulua. Paikallisten elinolosuhteita pyritään parantamaan myös kehittämällä sanitaatiojärjestelmää sekä antamalla terveys- ja hiv-valistusta. Puutteellista sanitaatiota järjestö pyrkii parantamaan rakentamalla käymälöitä, antamalla koulutusta yhteiskäymälöiden käytöstä ja ylläpidosta sekä valistamalla hygieniasta. Kulkemalla ovelta ovelle ja puhumalla julkisissa kokouksissa Asscodechan vapaaehtoiset antavat koko Chamanculon kaupunginosassa terveysvalistusta kolerasta, malariasta ja hiv/aidsista. Nuorisorikollisuutta puolestaan yritetään vähentää tarjoamalla nuorille vapaa-ajan harrastemahdollisuuksia.  Kaikilla toiminta-alueillaan järjestö tekee myös poliittista vaikuttamistyötä olemalla tiiviisti yhteydessä paikallisiin ja toisinaan kansallisiinkin viranomaisiin.

Tulokset

Vuoden 2015 aikana hanke tavoitti yli 5 600 lasta, nuorta ja aikuista sekä paransi usean perheen sanitaatiota. 257 lasta osallistui koulussa järjestettäviin aktiviteetteihin, minkä seurauksena enemmistön (92 %) koulumenestys parantui. 75 % oppilaista, jotka osallistuivat tukiopetukseen, kokivat oppineensa uutta lapsen oikeuksista, ympäristöstä, huumeiden ja alkoholin haittavaikutuksista sekä seksuaaliterveydestä. Lukutaito-opetukseen osallistui 82 aikuista. Lukutaito-opetuksen myötä torilla työskentelevät aikuiset pystyvät hoitamaan itse liiketoimintaansa, sillä kauppoja tehdessä heidän ei ole enää tarvetta konsultoida kolmatta osapuolta.
Yli 400 nuorta pääsi mukaan ammattikoulutuksiin. He osallistuivat erilaisille työelämätaitokursseille, joissa nuoret saivat muun muassa apua CV:n ja työhakemusten kirjoittamiseen sekä yrittäjyyteen. Osa nuorista pääsi myös opiskelemaan erilaisia ammattitaitoja, jotka auttavat heitä tulevaisuudessa työllistymään. Ammattitaitokursseille osallistuneista nuorista noin puolet pääsi työharjoitteluun yrityksiin. Koulutus ja työllistyminen ovat tukeneet nuorten itsetuntoa, mutta ne ovat tuoneet myös konkreettista taloudellista hyötyä nuorten perheille, kun nuoret voivat osallistua perheen toimentulon hankkimiseen.
Asscodecha on kouluttanut vuoden 2015 aikana 10 nuorisotyöntekijää, jotka tavoittivat työllään 172 nuorta. Nuorisotyöntekijät järjestivät nuorille taidepajoja, tanssia, capoeiraa ja taekwondoa. Nuorisotyöntekijät myös tukivat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja vaikuttamistyöhön. Lisäksi Asscodecha on levittänyt toiminnallaan tietoa nuorille muun muassa HIV/Aids:iin, seksuaalisuuteen, ihmisoikeuksiin sekä huumeiden ja alkoholin väärinkäyttöön liittyvistä asioista. Nuoret ovat ottaneet tiedon vastaan ja tehneet itse materiaaleja kouluihin ja koteihin vastaavista aiheista onnistuen näin levittämään tietoa myös yhteisölleen.
2 500 ihmistä on saanut vuoden aikana tietoa terveys- ja hygienia-asioista. Myös ihmisille jaetut pesuaineet ja moskiittoverkot ovat auttaneet muun muassa malarian ja ripulitautien vähenemiseen. Käymälöiden rakentamisesta on hyötynyt noin 40 perhettä. Lisäksi Asscodecha on järjestänyt kouluissa keskustelutilaisuuksia hygienian ja sanitaation merkityksestä. Näillä tilaisuuksilla tavoitettiin 3 021 nuorta. Näillä ja muilla Chamanculon kehittämiseen liittyvillä, Asscodechan koordinoimilla aktiviteeteilla sekä aktiivisella osallistumisella paikallisiin nuorisotapahtumiin on parannettu yhteisön hyvinvointia. Hankkeesta teetettiin väliarvio vuonna 2013.

 

KAMBODZHA ^

Lasten oikeuksien edistäminen ja lasten suojelu lapsityön haitallisimmilta muodoilta Kambodzhassa -hanke  2011–2015

Mistä on kyse?

Nopea väestönkasvu, maalta kaupunkeihin kohdistunut muuttoaalto ja heikosti organisoidut koulutusmahdollisuudet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että köyhyydestä on tullut yksi Kambodzhan suurimmista ongelmista. Jopa 68 prosenttia kambodzhalaisista elää yleisen köyhyysrajan alapuolella, 35 prosenttia ilman pysyvää vesijärjestelmää ja 36 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista on aliravittuja. Taloudellisesti ja poliittisesti epävakaassa Kambodzhassa erityisesti lapset ovat lakien puutteellisen valvonnan seurauksena haavoittuvaisia väärinkäytölle kuten ihmiskaupalle ja lapsityövoimalle. Heikot työolosuhteet uhkaavat lasten terveyttä ja estävät mahdollisuuden saada koulutuksen kautta tulevaisuuden kannalta merkittäviä tietoja ja taitoja. Lapsityövoiman käyttö ja lasten oikeuksien polkeminen vaikuttavat koko yhteiskuntaan kasvattamalla köyhyyden kierrettä ja luomalla välinpitämättömyyden kulttuuria, johon Taksvärkki ry yhdessä paikallisen LICADHO-järjestön (Cambodian league for the Promotion and Defense of Human Right) kanssa pyrkii hankkeellaan vaikuttamaan. Hanke toimii eri puolilla maata.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Vuonna 2011 alkaneen Taksvärkki ry:n ja kambodzhalaisen LICADHO-järjestön yhteistyössä toteutettavan hankkeen tavoitteena on kannustaa paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä, erityisesti nuoria, vastustamaan aktiivisesti lapsityön haitallisimpia muotoja sekä suojelemaan lastenoikeusrikkomusten uhreja. Hankkeen avulla pyritään jakamaan tietoa ja ymmärrystä lapsityöstä ja lasten oikeuksista paikallisille ihmisille ja päätöksentekijöille. Tarkoituksena on median ja tiedotuksen keinoin vaikuttaa asenteisiin ja politiikkaan niin, että lasten oikeudet saisivat niille kuuluvan aseman yhteiskunnassa. Tehtävää varten on perustettu uusia ja vahvistettu LICADHOn jo olemassa olevia lastenoikeuksia edistäviä lasten, nuorten ja aikuisten ihmisoikeusryhmiä. Ne pyrkivät tiedon välittämisen lisäksi valvomaan ja neuvomaan lapsityövoimaan liittyvissä kysymyksissä sekä tarvittaessa puuttumaan ongelmatapauksiin.

Tulokset

Vuosi 2015 oli hankkeen viimeinen toimintavuosi, jolloin hankkeesta tehtiin arviointi. Hankkeessa perustettiin lapsenoikeusryhmiä toimimaan lapsen oikeuksien edistämiseksi ja tarkkailemaan lähiympäristöään kylätasolla. Ryhmien toimintaan osallistui vuosina 2011–2015 yhteensä yli 1 000 jäsentä, joista noin puolet oli lapsia ja nuoria. Ryhmien jäsenet tarkkailivat yhteisöjensä lapsenoikeustilannetta, neuvoivat ihmisoikeusrikkomusten uhreja ja ohjasivat heitä tarvittaessa eteenpäin avun piiriin. Ryhmät myös raportoivat LICADHOlle lapsen oikeuksien rikkomuksista.
Yksi lastenoikeusryhmien toiminnan tavoitteista on ollut lasten ja nuorten kouluttaminen lapsityövoiman vaaroista ja omista oikeuksistaan yhteisöjen jäseninä. Vuoden 2015 aikana järjestettiin 19 koulutusta, jotka tavoittivat yhteensä 383 lasta ja nuorta, virkamiestä sekä opettajaa. Ryhmät ovat itse käsikirjoittaneet ja tuottaneet lukuisia interaktiivisia näytöksiä, joissa nuoret pääsevät kuvaamaan lapsityövoimaan ja lasten oikeuksiin liittyviä kipeitäkin aiheita yhteisöissään. Näytöksiä on järjestetty muun muassa Kansainvälisen lapsityövoiman vastaisen päivän sekä Kansainvälisen lasten päivän kunniaksi.
Järjestö on järjestänyt lukuisia muita tapahtumia, joiden avulla lapsityövoimaan liittyvät teemat ovat saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi vuoden 2015 aikana hankkeessa järjestettiin 34 erilaista tiedonvälitykseen keskittyvää tapahtumaan, kuten keskustelutilaisuuksia, teatteriesityksiä ja mielenosoitusmarsseja, joihin osallistui yhteensä 11371 henkilöä. Tilaisuuksissa teemana olivat lapsen oikeudet ja ne sisälsivät paikallisten viranomaisten ja asukkaiden välistä vuoropuhelua, mikä kasvattaa läpinäkyvyyttä sekä avoimuutta.
Viisivuotisen hankkeen aikana Kambodzhassa on autettu yli 1 000 lapsen oikeuksien rikkomusten uhria. Suuri osa tapauksista liittyi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mutta myös lapsityöhön, väkivaltaan ja ihmiskauppaan liittyviin tapauksiin puututtiin. Tarvittaessa uhreille tarjottiin lakiapua sekä lääkärinpalveluja. Lisäksi turvakotipaikkaa ja kuntoutusta tarvitsevat lapset ohjattiin sosiaalityötä tekevien järjestöjen piiriin. Viiden vuoden aikana noin 250 000 kambodzhalaista pääkaupungissa ja monissa kylissä saivat tietoa lapsityövoimasta ja yhteisöjä koskettavista lapsenoikeuskysymyksistä radio- ja tv-ohjelmien, keskustelutilaisuuksien, Forum-teatteriesitysten, muiden yleisötapahtumien, kampanjoiden sekä painetun materiaalin avulla.

 

 

BOLIVIA ^

Taide ja sosiaalinen muutos -hanke Boliviassa 2010–2014

Mistä on kyse?

Bolivia on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. 60 % maan väestöstä on köyhiä ja 37 % äärimmäisen köyhiä. Erityisen suurta köyhyys on ylänköalueilla ja maaseudulla, missä suuri osa väestöstä on intiaaneja. Vuosikymmenien ajan maaseudulta on virrannut yhä enemmän siirtolaisia kaupunkeihin paremman elämän toivossa. Pääkaupunki La Pazin kupeeseen kasvaneessa El Alton kaupungissa lähes koko väestö on maan sisäisiä siirtolaisia ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessa polvessa. Alkuperäisväestön elinolosuhteet ovat yleensä muuta väestöä heikommat niin maaseudulla kun kaupungeissakin. Maaseudun nuorten ongelmia ovat mm. köyhyys ja opiskelumahdollisuuksien puute. Kaupungeissa puolestaan kasvava työttömyys, köyhyys ja intiaaniväestöön kohdistuva rasismi sekä toisaalta kaupunkiympäristöille tyypilliset rikollisuus, väkivalta ja päihteet ovat ongelmia, joiden kanssa monet lapset ja nuoret joutuvat kamppailemaan. Taksvärkin ja sen bolivialaisen yhteistyöjärjestö Compan yhteisen hankkeen tarkoituksena on taidekasvatuksen keinoin lisätä El Alton köyhien kaupunginosien lasten ja nuorten hyvinvointia ja itsetuntoa sekä nostaa esille maaltamuuttoon liittyviä kysymyksiä kulttuurienvälisen tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamiseksi sekä positiivisten siirtolaisidentiteettien rakentamiseksi.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Taksvärkki ry:n ja bolivialaisen Compan vuonna 2010 alkanut kehitysyhteistyöhanke toteutetaan El Alton kaupungissa. Hankkeen kohteena ovat El Alton köyhien kaupunginosien lapset ja nuoret. Työpajoissa näille nuorille ja lapsille tarjotaan mahdollisuus tuottaa taidetta, jonka kautta he pääsevät käsittelemään omaa elämäänsä koskettavia yhteiskunnallisesti herkkiä teemoja. Samalla tarjotaan mahdollisuus luoda sosiaalista verkostoa, mikä taas helpottaa kaupunkiin sopeutumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Työpajatoiminnan tarkoituksena on opettaa paikallisille lapsille ja nuorille elämänhallintataitoja sekä vahvistaa heidän asemaansa tukemalla taiteen ja itseilmaisun kautta heidän kulttuuri-identiteettiään ja itsetuntoaan. Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että taiteen ja taidekasvatuksen keinoin voidaan paitsi kehittää ihmisen identiteettiä, myös muuttaa yhteiskuntaa ja sitä kautta ihmisten elinolosuhteita.

Tulokset

Vuoden 2014 aikana taidetyöpajatoimintaan Compan kulttuurikeskuksissa, paikallisissa kouluissa ja muissa yhteistyöinstansseissa on osallistunut 1706 lasta ja nuorta. Toimintaan osallistuneet lapset ja nuoret ovat ilmaisseet itsevarmuutensa lisääntyneen, esiintymispelkonsa vähentyneen sekä kokevat löytäneensä uusia kanavia itseilmaisulle. Päihteiden käyttö on suuri ongelma koko väestön keskuudessa. Osallistuminen Compan toimintaan antaa vaihtoehtoista tekemistä, mikä parantaa nuorten tulevaisuuden näkymiä sekä heidän omaa uskoa tulevaisuuteensa. Toiminnan myötä nuorten sosiaalinen verkosto on laajentunut ja he arvostavat ryhmässä kokemiaan yhteisiä elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Loppuvuonna 2014 teetetty evaluaatio antoi kiitosta juuri edellä mainituista asioista.

Toimintaan osallistuneet lapset ja nuoret ovat aloitteellisempia soveltamaan uusiin tarkoituksiin työpajoissaan oppimiaan työkaluja (leikit ja pelit, taideproduktiot, dialogi, esitykset). Esityksien kautta nuoret pääsevät lisäksi kertomaan ongelmista, joita he kohtaavat päivittäisessä elämässään sekä pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja niihin. Compan nuorten verkosto on vahvistunut ja järjestää itsenäisesti toimintaa kuten vuosittaisen nuorten verkoston festivaalin. Verkostoon kuuluu 69 aktiivista nuorta, joista 15 ohjaa Compassa työpajoja toisille lapsille ja nuorille. Verkosto tarjoaa nuorille toiminnan lisäksi myös mahdollisuuden rakentaa uutta identiteettiä. Merkittävää muutosta on tapahtunut erityisesti entisten ongelmanuorten omakuvassa heidän kouluttauduttuaan ohjaajiksi. Nuorisoverkostolle on ollut paljon kysyntää ja aktiivisia nuoria on osallistunut toimintaa odotettua enemmän. Lisäksi Compa julkaisi alkuvuonna 2014 metodologiaoppaan Ni pies, ni cabeza (Ei päätä eikä häntää), minkä avulla opettajat ja ohjaajat voivat parantaa oppilaiden hyvinvointia luokissa. Julkistamistilaisuudessa oli läsnä useita tärkeitä opetusalan viranomaisia ja opas herätti suurta mielenkiintoa. Compan on kouluttanut 111 opettajaa käyttämään metodia.

 

 

MADAGASKAR ^

Luku- ja kirjoitustaito Madagaskarin nuorille -hanke 2009–2013

Mistä on kyse?

Madagaskar kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Asukkaita maassa on noin 22 miljoonaa, joista 75 % elää köyhyysrajan alapuolella. Madagaskarin 15–45-vuotiaasta väestöstä 39,5 % on lukutaidottomia. Heistä enemmistö on 15–25-vuotiaita nuoria. Vaikka 90 % lapsista aloittaa koulunkäynnin, vain 57 % käy ala-asteen loppuun. Taksvärkki ry:n ja paikallisen FFFMM Malagassy Mahomby-järjestön yhteistyönä toteutettavan hankkeen ensi sijaisena tarkoituksena on kehittää koulutuksen ulkopuolelle jääneiden paikallisten lasten, nuorten ja aikuisten luku- ja kirjoitustaitoja niillä alueilla, joissa erityisesti kärsitään köyhyydestä, lukutaidottomuudesta ja matalasta koulutustasosta. Lukutaitoa nostamalla ja siten perusammattitaitoja kehittämällä hankkeen on tarkoitus saattaa nuoria ja aikuisia koulujärjestelmään ja työelämän piiriin. Näin tuetaan samalla Madagaskarin kansallisia pyrkimyksiä taistella köyhyyttä vastaan koulutuksen keinoin ja vaikutetaan omalta osaltaan myönteisesti maan yleiseen kehitykseen.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Hankkeen avulla on tarjottu kouluja käymättömille tai koulun keskeyttäneille nuorille ja aikuisille mahdollisuus peruskoulutukseen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä aikuisia ja nuoria varten on kehitetty ja otettu käyttöön ASAMA-, Aakkosten planeetta- ja AFI-D-opetusmetodit.  ASAMA-opetuksessa lapsille ja nuorille on tiivistetty 10 kuukauteen ala-asteen (viiden ensimmäisen vuoden) opetusohjelman kokonaissisältö ja annettu näin mahdollisuus osallistua ala-asteen loppukokeeseen. Aakkosten planeetta-opetuksessa 11–17-vuotiaita lapsia ja nuoria on kolmen kuukauden ajan leikinomaisin keinoin opetettu lukemaan ja kirjoittamaan malagassin kielellä. Tämän jälkeen oppilaat on ilmoitettu peruskoulun ala-asteelle tai ASAMA-luokalle. Arkielämään sovelletun AFI-D-opetuksen avulla nuorille ja aikuisille on opetettu luku-ja kirjoitustaitoja tehostetusti kunkin oppilaan tason ja kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Tätä opetusta on seurannut tuki yhteisöille tai perustason tekninen ja ammatillinen koulutus. Lisäksi on perustettu resurssikeskuksia, joiden tarkoituksena on tukea opittujen taitojen ylläpitoa paikallistasolla.

Tulokset

Kouluvuoden loppuessa kesällä 2012 ASAMA-opetuksen oli käynyt läpi 3121 nuorta. Aakkosten planeetta -opetuksessa on puolestaan ollut mukana 1983 ja AFI-D-opetuksessa 4185 nuorta tai aikuista. Lisäksi on perustettu yhteensä 27 paikallista resurssikeskusta, joista paikalliset saavat koulutusta ja tietoa muun muassa ympäristönsuojelusta, viljelymenetelmistä ja yhteiskunnallisista asioista. Viidellä paikkakunnalla on järjestetty yhteensä 11 koulutusta AFI-D-luokilta valmistuneille erilaisista elinkeinoista kuten maan- ja riisinviljelyksestä, kanankasvatuksesta ja kampaamopalveluista. Teknisen ammattikoulutuksen on saanut tähän mennessä yhteensä 612 nuorta tai aikuista. ASAMA-oppilaista yli 50 prosenttia on läpäissyt peruskoulun päättökokeen. Metodi on osoittautunut tehokkaammaksi kuin ennakoitiin. ASAMA-oppilaat ovat saaneet yleisesti parempia tuloksia peruskoulun loppukokeesta kuin oppilaat tavallisesta viisi vuotta kestävästä peruskoulusta. Opetuksesta vastaavien ohjaajien osaamista kehitetään jatkuvalla koulutuksella. Resurssikeskusten organisointia ja vakiinnuttamista jatketaan hankkeen loppuun asti.