Elämää kehitysmaassa
Mikä on kehitysmaa?
Kehitysmaa on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti "vähemmän kehittynyt" kuin rikkaammat teollisuusmaat. Kehitystä määritellään tietyillä mittareilla ja kehitysmaalle tunnusomaista on alhainen bruttokansantulo, kansalaisten vähäinen varallisuus, puutteellinen koulutustaso, heikko lukutaitotaso, heikko terveydenhoitojärjestelmä ja korkea lapsi- ja äitiyskuolleisuus. Myös tauteihin kuolee paljon ihmisiä ja eliniänodote on matala, josta seuraa suuri syntyvyys. Demokraattinen hallinto sekä siihen liittyvä vakaa poliittinen ja oikeudellinen ilmapiiri jää usein toteutumatta. Usealla kehitysmaalla on kolonialistinen menneisyys rikkaampien maiden siirtomaana.
Tiesitkö, että Taksvärkki ry on yksi ensimmäisistä nuorten omista kehitysyhteistyöliikkeistä. Se on toteuttanut kehitysyhteistyöhankkeita suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden Taksvärkki-keräysten tuotoilla jo vuodesta 1967 lähtien. Taksvärkki-keräyksen lisäksi hankkeita rahoitetaan ulkoasianministeriön kehitysyhteistyövaroilla.
Kaikki Taksvärkki ry:n hankkeet tukevat kehitysmaiden lasten ja nuorten ihmisoikeuksia, elämänhallintataitoja ja vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että nuorista tulee omien yhteisöjensä aktiivisia toimijoita.
1. KEHITYSYHTEISTYÖ - ALIAS

Tavoitteet: Tutustuttaa nuoret kehitysyhteistyöhön ja kehitysmaihin liittyvään sanastoon.
Tarvikkeet: Printattuna lista selitettävistä sanoista.
Kesto: 15-30 min.
Ryhmäkoko: pareittain / ryhmissä
Tehtävätyyppi: peli
Oppiaineet: GE, AI, HI, YH, ET, PS
Pelataan tuttua Alias-peliä kehitysyhteistyöhön liittyvällä sanastolla. Kehitysyhteistyö -sananselityspeli sopii oppitunnin alkuun tunnin teemojen pariin herättelevänä virikkeenä tai oppitunnin loppuun tunnin aikana opittujen asioiden kertaamiseksi.
Tehtävä:
Alla oleva lista sanoja kirjoitetaan pienille lapuille tai printataan ja leikataan kukin sana irti toisistaan.
Oppilaat muodostavat pareja ja alla olevat sanat jaetaan oppilaille siten, että kukin parin jäsenistä saa 5-10 sanaa.
Toinen oppilaista alkaa selostaa yksi kerrallaan sanoja käyttämättä lapussa olevaa sanaa tai sen osaa. Myöskään vierailla kielillä ei saa sanoa sanaa. Toinen oppilas arvailee sanoja ja oikean arvauksen jälkeen lappu laitetaan pöydälle arvattujen pinoon. Jos sanaa selittävä oppilas vahingossa sanoo osan selitettävästä sanasta tai muuten vahingossa paljastaa sen, laitetaan lappu erilliseen pinoon. Tähän pinoon tulevat myös ne laput, joita ei ole osattu selittää tai ei ole arvattu selittämisestä huolimatta.
Opettaja ottaa aikaa kellosta. Kullakin oppilaalla on aikaa selostaa oma sananippunsa opettajan määrittämissä aikarajoissa (2-10 min.). Tämän jälkeen vaihdetaan rooleja ja arvaajasta tulee selittäjä. Lopuksi lasketaan arvatut ja arvaamatta jääneet laput. Arvaamatta jääneet tai vahingossa paljastetut laput vähennetään arvatuista. Pari, jolla on eniten oikeita vastauksia voittaa.
Huom! Tehtävä voidaan suorittaa myös pienryhmissä (3-5 oppilasta) siten, että ryhmän jäsenet selittävät sanoja vuorotellen. Opettajan määräämän ajan puitteissa eniten sanoja arvannut ryhmä voittaa.
Sanalista (voitte keksiä itse lisää):
Kehitysmaa
Köyhyys
Alkuperäiskansa
Bolivia
Politiikka
Koulupuku
Maanviljelys
Rauha
Oikeus
Perhe
Velvollisuus
Äidinkieli
Kulttuuri
Isoisä
Kaupunki
Maaseutu
Rasismi
Väestö
Lukutaito
Luonto
Uskonto
Koulutus
Rikkaus
Lapsi
Peruna
Suku
Perinne
2. ELÄMÄÄ KEHITYSMAASSA

Tavoitteet: Saada nuoret pohtimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä arkielämässä sekä tutustuttaa kehitysmaan oloihin.
Tarvitaan: Internet-yhteys kuvien näyttämistä varten tai kuvat printattuna. Alla oleva sanalista ja taustatarina printattuna.
Kesto: 45 min.
Ryhmäkoko: 1
Tehtävätyyppi: kehitysmaasimulaatio
Oppiaineet: GE, AI, ET, HI, YH
Tehtävä:
Pyydä oppilaita pohtimaan joko itsenäisesti, pareittain tai ryhmässä, mistä alla olevan listan asioista he olisivat valmiita luopumaan ja mistä eivät. Sanalistan voi tulostaa.
1. Jääkaappi
2. Kotieläin
3. Suihku ja sisävessa
4. Kännykkä
5. Sähkö
6. Kuokka tai muu työväline
7. Koulun käyminen/lukutaito
8. Perhe
9. Televisio
10. Vapaa-aika
Kohdat voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen ja samalla pohditaan, mitä mistäkin luopuminen merkitsisi. Pyydä oppilaita myös miettimään, miten elämä muuttuisi, jos he joutuisivat luopumaan kerralla kaikista. Vertailkaa lopuksi kunkin valintoja ja perusteluja niille.
Tämän jälkeen matkaamme Boliviaan, Aiparavin kylään, joka sijaitsee keskellä hiekkaerämaata. Näytä kuvia Aiparavista tietokoneen kautta. Klikkaamalla pientä kuvaa se aukeaa suurempana. Suuremman kuvan voi myös tallentaa tai tulostaa. 


Katsotaan yhdessä kuvia ja mietitään, mitä edellä olevan listan asioista voisi löytyä Aiparavin kylästä. Valitaan listasta asiat, jotka ainakin löytyvät kylästä ja asiat, mitkä eivät olettavasti löydy sieltä. Mistä listan asioista ette usko bolivialaisten, Aiparavin kylän nuorten, haluavan luopua. Miksi? Ovatko nämä samoja kuin ryhmän aiemmin tärkeiksi kokemat asiat? Lopuksi luetaan kuvaus Aiparavin kylän olosuhteista ja keskustellaan siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä Aiparavin oloissa.
TERVETULOA AIPARAVIIN! Erään kylän tarina
Kitukasvuisella hiekka-aavikolla sijaitseva kylä on elinolosuhteiltaan hyvin haastava. Viljely- ja karjankasvatusolosuhteet ovat lähes olemattomat kuivassa maassa. Päivittäin kylän yli pyyhkäisee hiekkamyrsky, jonka aikana on suojauduttava pieniin savesta muurattuihin majoihin. Kylässä ei ole vielä sähköä, mutta sähköpylväät on jo pystytetty valmiiksi. Kylästä puuttuu kunnolliset saniteettitilat. Aiparavin kylässä elävällä Chipaya-kansalla on jonkin verran lampaita, joiden laidunnusta valvovat pienet tytöt keskenään jopa koko viikon ajan. Tulvien vuoksi kylä on poissa käytöstä osan vuodesta ja asukkaat muuttavat Chileen kaupustelemaan toreille käsitöitä tai muihin töihin. Tulvan ajaksi koulut suljetaan. Tällöin myös yritystoiminta keskeytyy. Pitkät välimatkat tuovat oman haasteensa tuotteiden markkinoinnille, sillä kylä sijaitsee syrjässä. Osa nuorista jää Chileen töihin pidemmäksikin aikaa, vaikka kylään ja kouluun voisi jo palata jatkamaan opiskelua. Aiparavin kylän koulussa voi käydä koulua seitsemänteen luokkaan saakka, jonka jälkeen on siirryttävä hieman suurempaan kylään jatkamaan koulua. Ammatillista koulutusta saa vain suuremmissa kaupungeissa. Kylässä ei ole työpaikkoja koulutetuille nuorille, sillä pääosin siellä eletään perinteisten elintapojen ja elinkeinojen avulla. Kaiken kaikkiaan elinolosuhteet ovat enemmän kuin haastavat pienessä Aiparavin kylässä.
Taksvärkki ry, taksvarkki@taksvarkki.fi, puh/tel. (09) 5845 5500, fax (09) 5845 5510



