Maaseutu ja kaupunki
"Nimeni on Juliana Escalera. Tulen pienestä vuoristokylästä Putucunin alueelta. Kotikylässäni voi käydä koulua vain kahdeksanteen luokkaan saakka. Minun oli pakko muuttaa opiskelemaan muualle jo 13-vuotiaana. Yksin eläminen kaupungissa on raskasta ja välillä pelottavaakin. Syrjintä on vähentynyt, koska opin puhumaan espanjaa ja lakkasin käyttämästä perinteisiä vaatteita. Minua kuitenkin harmittaa se, että joudun olemaan koko ajan töissä. Käyn kotikylässäni vain kerran vuodessa parin päivän vierailulla. Minulla on ikävä äitiäni ja muuta perhettä."
1. BOLIVIA - PIENTEN MAASEUTUKYLIEN JA KASVAVIEN KAUPUNKIEN MAA
ELÄMÄÄ MAASEUDULLA JA KAUPUNGISSA, kesto: 1:49
Katsokaa videokuvaa intiaaninuorten kotiseudulta pienistä vuoristokylistä ja sitten kuvaa kaupungin vilinästä virikkeenä oppitunnilla.
ÄÄNIMAISEMIA
Kuuntele äänimaisemaa La Pazin kadulta, kesto:1:02
Kuuntele äänimaisemaa sademetsän alueelta, kesto:1:34
NUORTEN ELÄMÄÄ BOLIVIASSA, kesto: 11:33
Katsokaa dokumentti Tulevaisuus kaupungissa? Bolivian alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten elämästä.
2. MAASEUTU VASTAAN KAUPUNKI 
Tavoitteet: Havainnollistaa köyhempien maiden sisäistä eriarvoisuutta ja rakenteellista syrjintää. Opettaa lisäksi ilmaisemaan mielipiteitä ja argumentoimaan niiden puolesta virallisessa väittelytilanteessa. Menetelmä soveltuu myös demokratiakasvatukseen.
Tarvitaan: Taustatietoartikkelit (3kpl)
Kesto: 30 min.
Ryhmäkoko: ryhmä jaetaan puoliksi
Tehtävätyyppi: väittely
Oppiaineet: AI, HI, YH, ET, GE
Tehtävä:
Luokka jaetaan puoliksi.
Toinen ryhmistä edustaa alkuperäiskansoja eli maaseutupuoluetta ja toinen eurooppalaistaustaista väestöä eli kaupunkilaispuoluetta.
Puolueista valitaan 1-4 edustajaa, jotka edustavat puoluetta väittelyssä.
Loput puolueesta toimivat väittelytilanteessa avustavana taustaryhmänä, jolta puolueen edustajat voivat kysyä tarvittaessa neuvoa.
Luokka järjestetään neuvottelutilaksi, jossa puolueen edustajat istuvat pöytien ääressä ja taustapuolue heidän takanaan.
Väittelyn aiheeksi valitaan:
a) intiaaninuorten kokema riisto työelämässä
(työnantajia edustaa kaupunkilaispuolue ja työntekijänuoria maaseutupuolue)
b) alkuperäiskansaan kuuluvien nuorten oikeus käydä koulua omalla äidinkielellään (omaa äidinkieltä puoltaa maaseutupuolue ja espanjankielistä koulutusta puoltaa kaupunkipuolue).
Taustalukemisena ennen väittelyä tutustutaan maaseudun ja kaupungin oloja kuvaavaan tekstiin ja valitun aiheen mukaan tarkemmin joko:
a) Julianan tarinaan
b) Bolivian kaksikieliseen opetukseen
3. MAAILMA KAUPUNGISTUU, KÖYHYYS NAISISTUU
Tavoitteet: Oppilas tutustuu itsenäisesti kaupungistumisen ja väestönkasvun aiheuttamiin ongelmiin kehitysmaissa. Soveltuu hyvin lukioikäisille.
Tarvitaan: Internet-yhteys
Kesto: 30 min.
Ryhmäkoko: 1
Tehtävätyyppi: itsenäinen pohdintatehtävä
Oppiaineet: GE, AI, HI, ET
Pohditaan, mitä haittaa ja hyötyä kaupungistumisesta on. Miksi kaupunkien laitamille kerääntyy hökkelikyliä?
Lisätietoa: http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=37414&contentlan=1&culture=fi-FI
Pohditaan, miten väestönkasvu liittyy kaupungistumiseen. Miten kaupungistuminen vaikuttaa maaseudulle jääviin naisiin ja lapsiin?
Lisätietoa: http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15821&contentlan=1&culture=fi-FI
Tiesitkö?
Vuotta 2008 voidaan pitää käännekohtana ihmiskunnan historiassa, koska silloin yli puolet maailman väestöstä, noin 3,3 miljardia ihmistä, asui kaupungeissa. Vuoteen 2030 mennessä kaupunkilaisia odotetaan olevan jo noin viisi miljardia.
Suurin osa uusista kaupunkiin muuttavista asukkaista on köyhiä ja kaupunkien kasvu on nopeinta kehitysmaissa.
Usein luullaan, että kaupunkien kasvu johtuu muuttoliikkeestä, mutta pääosin kasvu johtuu luonnollisesta väestönkasvusta. Monet kaupungit ovat tähän mennessä pyrkineet hidastamaan tai estelemään muuttoa tai jopa kääntämään muuttoliikkeen suuntaa. Tämä kuitenkin ajaa ihmiset kaupungin laitamille hökkelikyliin, joiden surkeissa olosuhteissa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on vaikeaa. Jos ja kun köyhille tarjotaan oikeus muuttaa kaupunkiin, he voivat itse edistää hyvinvointiaan ja kehitystä.
Voimakasta kaupungistumista ei tule pitää vain ongelmana vaan myös kehityksen mahdollisuutena. Köyhyys korostuu toki kaupungeissa: slummit kasvavat hallitsemattomasti ja sosiaaliset ongelmat ovat mittavia. Kuitenkin kaupunki tarjoaa köyhille myös toivon paremmasta ja mahdollisuuden paeta köyhyyden kierrettä.
Lähde: UNFPA - State of World Population 2007 (Maailman tila 2007 - raportti)
4. JOS OLISIN JULIANA/SEVERO... 
Tavoitteet: Oppilas tutustuu ja samastuu bolivialaisten nuorten elämään.
Tarvikkeet: kirjoitusvälineet, taustatietoartikkeli "Haluan tulla joksikin"
Kesto: 30 min.
Ryhmäkoko: 1
Tehtävätyyppi: roolinottoharjoitus, kirjoitustehtävä
Oppiaineet: AI,ET
Tehtävä:
Lue teksti "Haluan tulla joksikin", jossa Juliana ja Severo kertovat omasta elämästään ja valinnoista, joita joutuvat tekemään tulevaisuutensa suhteen jo hyvin nuorina. Muuttaako kaupunkiin vain asuako omassa kylässä? Onko valinta oikeasti edes mahdollinen?
A. Sukelletaan Julianan rooliin ja kirjoitetaan kirje kotiin kaupungista.
Kirjeessä kerrotaan, minkälaisia suunnitelmia Julianalla on tulevaisuudessa. Aikooko hän jäädä kaupunkiin vai palata kotikyläänsä? Miksi? Mietitään, miten Juliana aikoo suunnitelmansa toteuttaa? Mitkä asiat häntä estävät?
B. Sukelletaan Severon rooliin ja kirjoitetaan kirje hänen äidilleen.
Kirjeessä kerrotaan, mitä valintoja Severo joutuu tekemään ja miltä se hänestä tuntuu. Miksi valintojen tekeminen on Severosta vaikeaa? Onko Severo ajatustensa kanssa yksin vai ovatko muutkin ikätoverit samaa mieltä? Miten ystävien mielipiteet vaikuttavat Severon päätökseen?
Kirjeitä voidaan lukea ääneen luokassa ja vertailla ryhmässä syntyneitä vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä.
5. Sukuni juuret 
Tavoitteet: Pohtia Nuoren oppaan kysymysten kautta oman suvun juuria ja hahmottaa, että maaltamuutto ja kaupungistuminen ovat myös osa Suomen historiaa ja nykypäivää.
Tarvikkeet: kirjoitusvälineet, Nuoren opas
Kesto: 30 min.
Ryhmäkoko: 1
Tehtävätyyppi: piirros- ja keskustelutehtävä (soveltuu hyvin myös pienemmille oppilaille ja erityisryhmille)
Oppiaineet: AI,ET, KU
Tehtävä:
Piirretään oma sukupuu, johon oppilas merkitsee:
- itsensä
- sisaruksensa
- vanhempansa
- tätinsä ja setänsä
- serkkunsa
- isovanhempansa
- ja sukujuuria mahdollisesti vielä pidemmälle.
Aloitetaan siten, että merkitään kaukaisimmat sukulaiset puun juuriksi. Vanhemmat, tädit ja sedät, sisarukset sekä serkut ovat oksistossa latvan ja juurten välissä. Latvassa on oppilas itse.
Ripustetaan oppilaiden sukupuut luokan seinälle.
Vertaillaan oppilaiden sukuja: kenellä on paljon serkkuja ja kenellä vähemmän? Kenen sukujuuret ylettyivät kauimmaksi, esimerkiksi isovanhempien isovanhempiin saakka?
Merkitään maailman karttaan kaikki eri paikkakunnat, joista luokkanne oppilaiden sukulaiset ovat kotoisin.
Vertaillaan, kenen sukulaiset ovat kotoisin kauimpaa ja kenen suku on asunut lähes aina samalla paikalla. Kukin oppilas voi merkitä oman sukunsa asuinpaikat myös itsenäisesti omaan karttaan sukupuunsa viereen.
Taksvärkki ry, taksvarkki@taksvarkki.fi, puh/tel. (09) 5845 5500, fax (09) 5845 5510