Alkuperäiskansat
Bolivian väestö koostuu 35 eri alkuperäiskansasta, joiden lisäksi maassa asuu eurooppalaistaustainen kaupunkeihin keskittynyt espanjankielinen väestönosa. Bolivian väestöstä yli 60 % kuuluu alkuperäiskansoihin ja puhuu jotakin alkuperäiskansojen kielistä. Alkuperäiskansat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan eri kansojen välillä esiintyy eturistiriitoja ja syrjintää.
"Alkuperäiskansalla tarkoitetaan niitä ihmisryhmiä, jotka polveutuvat tietyn valtion tai alueen alkuperäisistä asukkaista ennen kolonisaatiota tai valtion perustamista ja ovat säilyttäneet omia taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia instituutioitaan. Sopimuksessa korostetaan, että henkilön oma samastuminen ja tunne kuulumisesta alkuperäiskansaan on merkittävä tekijä määrittelyä tehtäessä. Arvioiden mukaan maailmassa on ainakin 5000 alkuperäiskansaa ja yli 370 miljoonaa johonkin alkuperäiskansaan kuuluvaa ihmistä. Saamelaiset ovat Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. " Lähde: Kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimus nro 169.
1. TUTUSTU BOLIVIAN ALKUPERÄISKANSOJEN NUORIIN
MITEN LÄNSIMAALAISUUS JA ALKUPERÄISKANSAT KOHTAAVAT? kesto 2:14
Etsitään videon kaupunkivilinästä merkkejä alkuperäiskansojen kulttuurista. 
CELIA KUTOO kesto 1:09
Katsotaan videolta, kuinka Celia kutoo perinteistä kangasta. Ketshua-kulttuurissa perinteiset käsityötaidot kulkevat sukupolvelta toiselle. Celia oppi kehräämään 6-vuotiaana ja kutomaan 10-vuotiaana. Taidokkaita käsitöitä tehdään lähinnä omaan käyttöön, mutta niiden markkinoiminen voisi olla yksi tapa parantaa kylien toimeentuloa.
KUUNTELE SEVERON, OLVERIN JA ARIELAN LAULUA kesto 1:03
2. MILLAISTA ON OLLA ALKUPERÄISKANSAAN KUULUVA NUORI? 
Tavoitteet: Samastua bolivialaisen nuoren elämään ja käsitellä kysymyksiä, joita alkuperäiskansoihin kuuluvat nuoret elämässään kohtaavat.
Tarvitaan: kertomuksia bolivialaisista nuorista verkkosivujen Nuorelle-osiosta
Kesto: 75min
Ryhmäkoko: 5-8 oppilasta/ryhmä, vähintään kaksi ryhmää
Tehtävätyyppi: roolinottotehtävä, keskustelutehtävä
Oppiaineet: AI, HI, YH, UE, ET, PS
Tehtävä:
Muodostetaan 5-8 hengen ryhmiä.
Kukin ryhmä valitsee kaksi nuorista (Olver, Deisy, Severo, Ariela, Juliana) ja lukee kertomuksen heidän elämästään.
Kukin ryhmä valitsee kaksi henkilöä esittämään valitsemiaan bolivialaisia nuoria ja ryhmän muut jäsenet esittävät päähenkilöiden tarinoissa esiintyviä muita henkilöitä, kuten sisaruksia, vanhempia, kavereita.
Ryhmät valmistelevat tilanteita, joissa päähenkilöt tapaavat toisensa ja keskustelevat itse valitsemastaan aiheesta eläytyen nuoren rooliin.
Muut ryhmän jäsenet osallistuvat keskusteluun omassa roolissaan.
Mistä keskustella?
- oman kulttuurin säilyttämisen vaikeus
- halu samastua espanjankieliseen väestöön kaupungissa
- huoli oman kylän ja perheen selviämisestä köyhällä maaseudulla
- omankielisen opetuksen puuttuminen koulussa
- kaupunkiin muuttaminen koulutuksen ja työn perässä
- alkuperäiskansojen nuorten kohtaama rasismi valtaväestön ja toisten alkuperäiskansojen nuorten taholta
Suunnittelun jälkeen ryhmät esittävät valitsemiensa nuorten kohtaamisen luokan edessä muille oppilaille.
Pohditaan tarinoiden todenmukaisuutta ja/tai fiktiivisyyttä. Voisivatko kohtaamiset tapahtua oikeasti ja toimisivatko päähenkilöt tällöin samoin?
Jatkokehittely: Pohditaan, miten näytelmät, elokuvat tai kaunokirjallisuus muokkaavat mielikuviamme muista maista ja kulttuureista.
3. KOLONIALISMIN KAKSI PUOLTA 
Tavoitteet: Kyseenalaistaa löytöretkien ja Amerikan löytymisen sankaritarina, joka kerrotaan aina valloittajan näkökulmasta.
Tarvitaan: Printattu tarina Atahualpan kuolema ja inkavaltion tuho sekä kummallekin ryhmälle kuvaus omasta roolista: alkuperäiskansat ja kolonialistit.
Kesto: kesto 45-75 min.
Ryhmäkoko: vähintään 4 oppilasta/ryhmä, jaetaan luokka puoliksi
Tehtävätyyppi: neuvotteluharjoitus ja draama
Oppiaineet: HI, YH, ET, AI
(HUOM! Historian tunnilla kolonialismi- teema)
Tehtävä:
Tehtävän alussa luokka jaetaan puoliksi. Opettaja printtaa ja antaa ryhmille alla olevat tarinat (1/ryhmä), joilla ryhmät johdatellaan rooleihinsa.
RYHMÄ: ALKUPERÄISKANSAT
"Kuvitelkaa olevanne inkaintiaaneja, jotka asuvat Etelä-Amerikassa. Teidän kulttuurinne on hieno ja sivistynyt. Eräänä päivänä eurooppalainen Francisco Pizarro sotajoukkoineen saapuu ajatuksenaan pelastaa teidät pakanuudesta ja kurjuudesta. Kuvitelkaa, miltä teistä tuntuu, kun eurooppalaiset valloittajat tulevat "pelastamaan" teidät pakanallisesta kurjuudesta, kun itse asiassa teidän keskuudessa kukoistaa jo laajalle levinnyt inkakulttuuri, joka on hieno ja sivistynyt jo ennen kuin Kolumbus saapui alueellenne pelastamaan teitä."
Mitä hyötyä tai haittaa eurooppalaisten saapuminen aiheuttaa?
Minkälaisia ajatuksia käännyttäminen kristinuskoon synnyttää teille?
Alkuperäiskansat-teksti pdf-tiedostona. Taustatietoina lukekaa teksti Atahualpan kuolema ja inkavaltion tuho.
RYHMÄ: KOLONIALISTIT
"Kuvitelkaa olevanne eurooppalaisia valloittajia. Te haluatte pelastaa intiaanit käännyttämällä heidät kristinuskoon. Uskotte tekevänne hyvää ja auttavanne alueella asuvia inkaintiaaneja vastaanottamaan paremman, eurooppalaisen tavan elää. Kohtaatte kukoistavan kulttuurin, mutta koette intiaanien elävän pakanallisessa kurjuudessa."
Pohtikaa omia motiivejanne:
- Miksi teidän mielestänne inkat on tarpeen käännyttää?
- Tapahtuuko käännyttäminen kummankin kansan yhteisymmärryksessä vai toisen kansan pakottamana?
- Mitä hyvää käännyttämisellä saavutetaan?
- Ovatko motiivinne puhtaasti sivistykselliset vai haluatteko intiaaneista myös jotain muuta, esim. maita ja rikkauksia tai työvoimaa?
Kolonialistit-teksti pdf-tiedostona. Taustatietoina lukekaa omasta historian kirjasta perustelut kolonialismille ja sen oikeutukselle länsimaisesta näkökulmasta.
Ryhmä tutustuu rooliinsa joko alkuperäiskansan edustajina tai kolonialisteina, annettuihin taustatietoihin ja keskustelee nousseista ajatuksista. Ryhmäkeskustelun jälkeen kumpikin ryhmä valitsee kaksi edustajaa, jotka lähtevät neuvottelemaan vastapuolen kanssa.
Neuvottelutilanteessa käydään läpi kummankin ryhmän näkemykset ryhmien edustajien kertomina. Edustajaparien tarkoituksena on argumentoiden saada toinen puoli uskomaan oman näkökulmansa paremmuus ja huomaamaan vastapuolen näkemyksien heikkoudet. Edustajapari voi tarvittaessa pyytää apua muulta taustaryhmältä. Neuvottelun tarkoituksena ei ole pääsy yksimielisyyteen tai voittajan löytyminen, vaan saada nuoret ymmärtämään kolonialismin kaksi puolta, alistettujen ja valloittajien näkemykset samasta asiasta.
Sovellus: Suunnitelkaa näytelmä Atahualpa nimisen Inkahallitsijan kuolemasta ja siitä, miten kansa orjuutettiin tämän jälkeen eurooppalaisten tahdon alle. Lukekaa suunnittelun tueksi Atahualpan kuolema ja inkavaltion tuho -teksti. Esittäkää näytelmä luokassa.
TIESITKÖ!
Kolonialismi eli siirtomaavalta rappeutti alkuperäiskansojen kulttuuria
Valloittajien saapuminen tiesi kaikkialla alkuperäiskulttuurin kehityksen pysähtymistä, taantumista ja lopulta rappiota. Valloituksen kohteena olevan kulttuurin rappeutumiseen johti neljä kriisiä:
1. Ensin väestömäärä romahti tautien, sotien ja raskaan pakkotyön vuoksi.
2. Sitten talous ajautui kriisiin perinteisten elinkeinojen harjoittamisen
päätyttyä ja tuotannon siirryttyä valloittajamaiden tarpeiden mukaiseksi.
3. Kolmanneksi valtajako muuttui. Entiset hallitsijat alistettiin ja
valloittajamaiden virkamiehistä tuli johtajia. Maan asukkaita kohdeltiin
epätasa-arvoisesti, jolloin alkuperäisasukkaat menettivät luottamuksen
hallintoon.
4. Lopuksi alkuperäisasukkaiden identiteetti alistettiin. Alkuperäiskansoja
alettiin länsimaistaa jopa väkisin.
Taksvärkki ry, taksvarkki@taksvarkki.fi, puh/tel. (09) 5845 5500, fax (09) 5845 5510