4.   MIKÄ, MIKÄ KULTTUURI-IDENTITEETTI?

Tehtävä:

Kommentoikaa vanhoja väittämiä:

• Kaikki suomalaiset ovat hiljaisia hissukoita.
• Kaikki suomalaiset ovat rehellisiä.
• Suomalaiset rakastavat mämmiä.
• Jokaisella suomalaisella on oma kesämökki.
• Suomessa kaikki rakastavat saunomista.
• Kesällä suomalaiset syövät vain grillimakkaraa.
  

Keskustellaan, pitävätkö sanonnat paikkansa. Miksi tai miksi eivät? Minkälaisen kuvan väittämät antavat suomalaisista? Oletteko kuulleet muita suomalaisia kuvaavia yleistyksiä, mitä? Onko suomalaisuus muuttunut?

Tutustutaan stereotypian käsitteeseen.

Pohditaan erilaisia suomalaisuuksia: minkälaisia stereotypioita on liitetty suomalaisiin?

Minkälaisia stereotypioita oppilaille tulee mieleen, kun puhutaan:

• intiaaneista
• ruotsalaisista
• maalla asuvista
• kaupunkilaisista
• työttömistä
• pakolaisista
• maahanmuuttajista
• kehitysvammaisista
• sokeista
• seksuaalivähemmistöistä
• muslimeista
• vanhuksista
• vegaaneista
• opettajista
• koulussa hyvin pärjäävistä oppilaista?
  

Keskustellaan siitä, onko stereotypioita helppo muuttaa vai ovatko ne pysyviä. Miten omia yleistäviä käsityksiä pystytään muuttamaan?  Ovatko ne hyvä vai huono asia? Miten ne ohjaavat nuorten käyttäytymistä stereotypian kohteena olevaa ryhmää tai ryhmän jäsentä kohtaan?

5.  SUKUNI TARINA

Tehtävä:

Luetaan alla olevat kysymykset, jotka löytyvät myös Nuoren oppaasta.

Kysymykset liittyvät oppilaan oman suvun juuriin. Kysymykset soveltuvat pohdittavaksi itsenäisesti tai pienissä ryhmissä ja ajatuksia voidaan myös jakaa luokan kesken.

Erityisen suositeltavaa on saada nuoret keskustelemaan kysymyksistä huoltajiensa kanssa.

Kysymyksiä suvun juurista ja niiden vaikutuksesta omaan identiteettiin:

• Mistä vanhempasi, isovanhempasi ja muu sukusi ovat kotoisin?
• Onko suvussasi aina asuttu samoilla seuduilla vai muutettu eri kaupunkeihin tai eri maihin? Onko perheessäsi tai suvussasi kokemuksia maalta kaupunkiin muutosta? Miltä se tuntui ja minkälaisia asioita muuttaja kohtasi?
• Miten juuresi vaikuttavat siihen, millainen olet?
• Onko sinusta tärkeää tietää omista juuristasi?
• Miltä sinusta tuntuisi, jos et voisi jatkaa perheesi ja sukusi perinteitä?
  

Menetelmäidea jatkokehittelyyn:  
Helppokäyttöinen sadutus-menetelmä antaa sadutettavalle mahdollisuuden kertoa omista ajatuksistaan. Aikuinen on kiinnostunut ja haluaa aidosti kuunnella, mitä lapsella on kerrottavana. Menetelmä sopii hyvin erityisryhmille, maahanmuuttajaopetukseen ja nuoremmille oppilaille.

Sadutus:
Kehotetaan lasta, lapsiryhmää tai vaikkapa aikuista: "Kerro satu, sellainen kuin itse haluat. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat." Sadun kerronnan jälkeen tai sitä ennen lapsi haluaa usein piirtää kertomuksestaan kuvan. Satuun kirjataan lapsen nimi ja päivämäärä, jolloin satu on kerrottu. Saduista kootaan näyttely tai luokan yhteinen julkaisu.

6.    ELÄNKÖ TODEKSI KULTTUURIANI? 

Tehtävä:

Tutustutaan nuorten kertomuksiin

Oppilaat arvioivat, millainen tulevaisuus kyseisillä nuorilla on ja mitä valintoja he tekevät tulevaisuutensa suhteen: 

a)  Säilyttävätkö nuoret kulttuuriset perinteensä ja oman kielensä?

b)  Vai muuttuvatko he kaupunkilaisiksi kätkien juurensa?

Ryhmässä tai pareittain pohditaan, mitä vaikutuksia valinnoilla on nuorille, heidän perheilleen ja kotikylilleen.

Jatkokehittelyä: Suomessa kaupunkiin tai etelään muuttaneet monesti lakkaavat puhumasta omalla murteellaan, jotta he sopeutuisivat neutraaliin kaupunkilaiselämään.

Pohditaan, miksi näin menetellään? Miksi omat maaseudulle sijoittuvat juuret halutaan peittää?
Minkälaisia mielikuvia on maaseudulla ja kaupungissa asuvista ihmisistä, pitävätkö ne paikkansa? Miksi kaupunkiin muuttaneet nuoret haluavat peittää maalaisjuurensa?

Nuoria rohkaistaan kertomaan esimerkkejä tilanteista, joissa ennakkoluulot ovat pitäneet paikkansa ja milloin nuori puolestaan on havainnut, etteivät ennakkoluulot pitäneetkään paikkaansa.

7.  SAAMELAISTA RÄPPIÄ ELI MITEN SÄILYTÄMME KULTTUURIAMME?

Amoc on onnistunut yhdistämään saamelaiskulttuurin kielen ja suomalaisen nuorisokulttuurin tavat. Näin saamelaiskulttuuri ja inarinsaamen kieli säilyvät elävinä.

Tehtävä:

Luetaan artikkeli inarinsaameksi räppäävästä nuoresta Amocista Global Sense -lehdestä.

Keskustellaan siitä, millaisia mielikuvia oppilailla on saamelaisista. Muuttiko artikkeli mielikuvia? Miten Amoc pyrkii vähentämään ennakkoluuloja saamelaisia kohtaan?

Pohditaan yhdessä, keksitäänkö muita keinoja saamelaisnuorten oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi. Mitä muita tapoja olisi yhdistää perinteinen kulttuuri ja nykyajan kulttuuri toisiinsa?

Amocin räppäystä voi kuunnella Internetistä, esimerkiksi vapaan musiikin jakeluun erikoistuneelta Mikseri.net -sivustolta.