Taksvärkki ry:n blogeja maailmalta

Hankeseuranta on oppimisen ja päätöksenteon väline 21.11.2017

Syksyn kolmannen opintopiiri-tapaamisen aiheena oli hankeseuranta, johon meitä johdatteli Taksvärkin ohjelmasuunnittelija Senja. Senja on lähdössä hankeseurantamatkalle Sierra Leoneen marraskuun lopulla ja teema olikin siten ajankohtainen. Ennakkotehtävänä oli miettiä, mitä kehitysyhteistyöhankkeissa seurataan ja miksi. Taksvärkin kehitysyhteistyöhankkeet tehdään yhteistyössä paikallisen kumppanijärjestön kanssa ja Taksvärkillä ei ole työntekijöitä kohdemaissa, sillä paikalliset tuntevat parhaiten vallitsevat olosuhteet. Hankkeita kuitenkin seurataan Suomesta käsin sekä paikan päälle tehtävillä hankeseurantamatkoilla. Taksvärkki-keräykseen osallistuvat nuoret saattavat pohtia, meneekö kehitysyhteistyöhön suunnattu raha perille, mitä rahalla tehdään ja mitä sillä saadaan aikaiseksi. Kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ovatkin vastuussa hankkeidensa seurannasta niin rahoittajille kuin laajemmallekin yleisölle sekä koti- että kohdemaassa.

Hankeseurantaan liittyvässä alustuksessa pohdittiin, että seuranta on ennen muuta oppimisen ja päätöksenteon väline ja sillä pyritään keräämään tietoa hankkeen kannalta keskeisistä asioista.

Opintopiirissä keskustelimme siitä, kuinka seurantaa tehdään jatkuvasti koko hankkeen ajan, ei vain sen päätyttyä. Näin sekä hankkeen tuloksia että itse hankeprosessia pystytään seuraamaan. Senja totesikin, että Taksvärkin ohjelmasuunnittelijoiden työajasta valtaosa kuluu hankkeiden seurantaan. Hankkeen alussa tehdään lähtötasokartoitus ja laaditaan hankkeelle seurantasuunnitelma, jonka määrittelemin laadullisin ja määrällisin mittarein hanketta seurataan. Hankkeen aikana seurantaan kuuluu sekä säännöllisiä matkoja hankealueelle että päivittäistä yhteydenpitoa sähköpostitse ja Skype-puheluitse. Seurantaan perustuen laaditaan neljännes- ja vuosiraportteja.

Kepan sivuilta löytyy hankeseurantaan liittyen hyvää tietoa itseopiskelu-osiosta.

Opintopiirin hanke-esimerkki tuli tällä kertaa Sierra Leonesta, jonne Taksvärkin hankesuunnittelija Senja on pian lähdössä seurantamatkalle. Sierra Leonen uutiskatsauksessa pinnalle nousivat muun muassa teini-ikäisten tyttöjen raskaudet ja oikeus koulunkäynnin jatkamiseen.
 
hankeseurantamatkalla
Taksvärkki ry:n hankeseurantamatkalla Sierra Leonessa vuonna 2016 vietettiin runsaasti aikaa kumppanijärjestö CCYA:n toimistolla Freetownissa.

 
Teksti: Raitamaria Mäki

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Hankehallinnon jäljillä lokakuun opintopiirissä 20.10.2017

Syyskuussa hiljaiselon jälkeen startanneen hankehallinnon opintopiirin toinen tapaaminen sujui vilkkaissa tunnelmissa. Ryhmään oli saapunut aiheesta kiinnostuneita kehitysmaatutkimuksen opiskelijoita, muutama opetusalan ammattilainen ja kehitysyhteistyöstä muuten kiinnostuneita osanottajia. Tapaamisen aikana pureuduttiin hankesuunnitteluun ja hankesyklihallintaan. Aivan aluksi kuitenkin keskusteltiin, mikä hanke oikeastaan on ja kuinka hankkeen kumppani valitaan. Opintopiirin vetäjä ja Taksvärkin ohjelmasuunnittelija Veera Blomster kertoi, kuinka Taksvärkin hankesuunnittelu etenee ja ketä prosessissa on mukana. Hanke on osa isompaa ongelmaa ja vaikka se onkin pieni pala tätä kokonaisuutta, sen tavoitteiden on oltava toteuttamiskelpoisia – maailmanparannusta systemaattisella otteella!

Alustuksena varsinaiseen aiheeseen kuultiin ennakkotehtävän saaneiden osallistujien ajatuksia loogisesta viitekehyksestä, muutoskartoituksesta sekä uutiskatsaus Malawin tilanteesta hankkeiden osalta. Oli kiinnostavaa tietää, kuinka hankkeita seurataan ja mitkä ovat ne menetelmät, joiden kautta tuloksellisuutta voidaan mitata. Looginen viitekehys on suoraviivainen ja selkeä projektisyklien hallinnan väline, joka on toisaalta hyvin ongelmakeskeinen. ”Oikea maailma ei mahdu matriisiin.” Muutoskartoitus on taas osallistava ja vuorovaikutteinen, vaikkakin monimutkainen metodi.

Jopa aiheesta ensimmäistä kertaa kuuleva pysyi kärryillä ja sai yleiskuvan näistä hankehallinnan työkaluista. Ajatuksia heräsi erityisesti liittyen siihen, kuinka sosiaalista muutosta voidaan mitata. Muutoskartoituksen mallissa järjestön kumppanit ovat itse mukana hankkeen suunnittelussa, jonka ansiosta on mahdollista seurata yhteisöissä tapahtuvaa muutosta kokonaisvaltaisemmin ja joustavasti. Vakuuttavia tuloksia on silti pystyttävä myös osoittamaan.

Veera esitti Malawi-hankkeen sovelletun muutoskartoituksen matriisin esimerkkinä Taksvärkin hankehallinnosta. Matriisi kertoi avaintoimijoiden rooleista, yhteisistä tavoitteista ja askelista näiden saavuttamiseksi. Saimme myös lukea hahmotelman hankkeen visiosta ja missiosta. Haasteellista suunnitteluvaiheessa olivat Veeran mukaan kumppaneiden hahmottelevat edistyksen markkerit, jotka eivät olleet aivan realistisia. Näiden pohjalta saatiin kuitenkin tehtyä suunnitelma tulevaa hankesykliä varten.

Koska hankkeen suunnittelu ja seurantajärjestelmä eivät olleet vielä täysin valmiita, saivat opintopiiriläiset kuvan siitä, mitä kaikkia vaiheita prosessiin kuuluu. Kuten eräs osallistujista asian esitti: ”Nyt ei tarvitse enää pelätä, että tämä olisi aivan ylivoimainen juttu ymmärtää!”

Teksti: Sini-Maria Melanen

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Opintopiiri käynnistyi kuulumisilla Nepalista 1.10.2015

Syksyn ensimmäinen opintopiiri pidettiin tiistaina 22.9.2015. Me innokkaat opintopiiriläiset kuulimme ensin Taksvärkin historiasta ja nykyisestä toiminnasta.

Esittelykierroksen jälkeen oli vuorossa nepalilaisen ohjelmakoordinaattori ja nuorisotyöntekijä Bipin Kumar Shresthan alustus. Hän työskentelee Taksvärkin kumppanijärjestö ECCAssa (Environmental Camps for Conservation Awareness). Hän vei meidät hauskalle videomatkalle Nepaliin: meille tarjottiin kattava esitys Nepalin kulttuurista, kauniista luonnonmaisemista ja kouluista.

Lisäksi kuulimme ECCAn toiminnasta. Järjestön hankkeissa tuetaan oppilaskuntien perustamista kouluihin Nepalissa ja niiden työtä paremman kouluympäristön puolesta. Oppilaskunnat parantavat koulujen sanitaatiota, yleistä siisteyttä ja infrastruktuuria sekä järjestävät ympäristökasvatusta koululaisille. Koululaisten vanhempia osallistetaan toimimaan yhteistyössä koulujen kanssa.

Lopuksi ideoitiin syksyn opintopiirien teemaa.
Opintopiiriläiset olivat kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten kehityshankkeita suunnitellaan käytännössä, millainen prosessi kehityshanke kokonaisuudessaan on, millaisia ongelmia tyypillisesti tulee vastaan ja miten ne ratkaistaan.

Teksti: Jenni Pyykkö

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Kouluvierailuja ja lapsen oikeuksia 29.5.2015

Taksvärkin vapaaehtoisina kansainvälisyyskouluttajina toimineet Tuuli ja Lotta kertovat kokemuksistaan kouluvierailuilta ja vapaaehtoistyön jättämistä fiiliksistä sekä sen vaikutuksesta omaan elämäänsä.

Haku Taksvärkin kansainvälisyyskouluttajaksi lukuvuodelle 2015–2016 on nyt auki. Vielä ehdit hakea, sillä viimeinen hakupäivä on 12.6. Lue lisää täältä. Klikkaa mukaan myös facebookissa.
 
 
TUULI SHINYELLA
2008–2009, Madagaskar-kampanja

Kerro, miksi päädyit mukaan Taksvärkin toimintaan?
Opiskelin sosiologiaa ja kehitysmaatutkimusta ja ajattelin, että saisin hyvää työkokemusta. Lisäksi Madagaskar kiinnosti maana. Ajattelin, että opettajan ammatti sopisi minulle, ja kansainvälisyyskouluttajana pääsin kokeilemaan sitä. Kansainvälisyyskouluttajana toimiminen on ollut minulle yksi hyödyllisimmistä vapaaehtoistyökokemuksista.
Mikä oli sinulle antoisinta vapaaehtoisena toimimisessa?
Sain paljon hyvää työkokemusta ja opin käyttämään osallistavia menetelmiä, mistä on ollut myöhemminkin hyötyä. Työkokemus oli erityisen arvokasta opiskeluaikoina, kun pääsi soveltamaan oppimaansa käytännössä. Vapaaehtoisena saamani kokemus oli myös hyvä pohja aikuiskasvatuksen pedagogisille opinnoille. Nykyään työskentelen vapaaehtoisten kanssa ja olen huomannut, että omasta vapaaehtoistaustasta on ollut hyötyä.
Oletko edelleen tekemisissä globaalin vastuun teemojen kanssa?
Kehitysyhteistyön tai globaalikasvatuksen teemat eivät varsinaisesti näy työssäni, mutta maahanmuuttokysymykset, kotoutuminen ja kulttuurinen moninaisuus vaikuttavat taustalla kyllä vahvasti. Kiinnostus globaalikasvatukseen on säilynyt koko ajan – ehkäpä jonain päivänä teen sitä enemmänkin.
 
 
LOTTA PELTOLA

Mitä vapaaehtoistyö antoi sinulle ja onko siitä ollut myöhemmin hyötyä?
Opin paljon järjestötyöstä, kehitysyhteistyöstä ja globaalikasvatuksen teemoista. Lisäksi sain paljon esiintymis- ja suunnittelukokemusta. Työskentelen nykyään espanjan opettajana, ja siihen koen saaneeni Taksvärkiltä myös ohjaus- ja opetuskokemusta. Lisäksi olen ollut töissä Allianssin nuorisovaihdossa, ja omasta vapaaehtoistaustasta oli paljon hyötyä, kun koordinoin vapaaehtoisohjelmia.
Mitä muistoja on jäänyt vapaaehtoistoiminnasta Taksvärkissä?
Itse kouluvierailuista jäi hyvä mieli ja sain paljon rohkeutta, kun opettajat antoivat positiivista palautetta ja oppilaat innostuivat, vaikka erityisesti auditoriovierailut aluksi jännittivätkin. Oli mukava herätellä oppilaita eri teemasta, kuin mihin he ehkä normaalisti törmäävät koulussa. Lisäksi koin tärkeäksi, että oppilaat tiesivät, mitä varten he tekevät Taksvärkki-päivän työn ja että he ymmärsivät, miksi lukutaito on niin tärkeä.
 
 
Haastattelija: Elina Myllylä

Avainsanoina , , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Opintopiirissä pohdittiin raportoinnin tavoitteita ja haasteita 25.3.2015

 
Opintopiirin maaliskuisen tapaamisen teemana oli hankkeen arviointi ja raportointi. Teemaan pureuduttiin varsin konkreettisen esimerkin välityksellä kun opintopiiriläisillä oli mahdollisuus tutustua Boliviasta saapuneeseen, loppuvuodesta 2014 teetettyyn evaluaatioraporttiin. Uusia ja arvokkaita näkökulmia raporttiin ─ ja evaluaatioprosessiin yleensäkin ─ toi lisäksi Skype-puhelu Bolivian hanketta kahdesti vapaaehtoisen roolissa arvioineen Hanna Rajalan kanssa.

Ennen puhelua kävimme läpi kertauksenomaisesti arvioinnin ja raportoinnin perusperiaatteita ja menetelmiä. Arviointimenetelmistä tutustuimme lähemmin Most Significant Change evaluaatiomenetelmään, josta Taika oli valmistanut meille esityksen. Vaikka MSC-menetelmää ei käytetty Bolivian hankeen arvioinnissa, sen osallistava ja ruohonjuuritason toimijoissa tapahtuneita muutoksia painottava luonne muistutti Bolivian hankkeen arvioinnin yhteydessä käytettyä metodologiaa, jota kuvattiin raportissa ja joista saimme kuulla lisää Rajalalta. Boliviassa oli nimenomaan toivottu käytettäväksi arvioinnin apuna osallistavia menetelmiä, jotta hyödynsaajissa eli lapsissa ja nuorissa sekä hankkeen toteuttajissa tapahtuneista muutoksista saataisiin hyvä käsitys. Henkilökohtaisten muutosten lisäksi arvioitiin sosiaalisia ja rakenteellisia sekä hankkeen sisäisiä muutoksia.


 
Bolivian arviointitiimissä mukana ollut Rajala kertoi opintopiiriläisille tarkemmin siitä, miten arviointi prosessi käytännössä etenee aina arvioinnin tavoitteiden asettamisesta ja rekrytoinnista valmiin raportin oikolukuun asti. Oli kiinnostavaa kuulla, miten arviointiprosessi oli sujunut ja minkälaisia onnistumisia ja haasteita työskentelyyn oli liittynyt. Rajalan kommenteista jäi mieleen erityisesti tiukan aikataulun ja raportin sivumäärän luomat rajoitukset. Kun viiden vuoden työ ja sen tulokset on lyhyessä ajassa puristettava noin kolmeenkymmeneen sivuun, evaluaation tavoitteiden ja motiivien on oltava hyvin selkeitä arviointia tekeville tahoille.

Toisen huomionarvoisen haasteen raportoinnille loi Rajalan mukaan kokemusten ja muutosten sanoittaminen. Vielä ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu, kun haastatteluissa esiin nousseita, vahvasti kulttuurisilla merkityksillä ladattuja käsitteitä ruvetaan kääntämään raportointia varten toiselle kielelle. Monet käsitteet saattavat menettää käännösprosessissa ilmaisuvoimaansa tai jonkin käsitteen keskeisyys ei välttämättä välity vaikkapa suomennettuna samoin kuin alkuperäiskielellä. Lisäksi raskaista kokemuksista ja haasteista kertominen voidaan kokea vaikeana. Rajala kertoi kuitenkin ilokseen huomanneensa, että bolivialaisessa kumppanijärjestössä arviointiprosessiin suhtauduttiin avoimesti ja innokkaasti ja sen potentiaali osana toiminnan kehittämistä tiedostettiin aiempaa voimakkaammin, mikä näkyi Rajalan mukaan erityisesti lisääntyneenä itsereflektointina.

Vinkkinä vielä, että Taksvärkki tarjoaa jälleen mahdollisuuden kehityskysymyksistä kiinnostuneelle nuorelle päästä tutustumaan lähemmin evaluaatioprosessiin kun keväällä 2015 haetaan vapaaehtoista mukaan Guatemalan hankkeen arviointitiimiin!

Kuva: Marjaana Hyppönen
Teksti: Mimosa Myllärniemi

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Nepal -taustaselvitys innoitti hanketiimin keskusteluja 20.3.2015

Tulevan Nepalin hankkeen suunnittelua varten koottiin hanketiimi, jossa 5 vapaaehtoista osallistuu Taksvärkin ohjelmasuunnittelijan kanssa hankkeen valmisteluun, varsinaiseen suunnitteluun sekä hankesuunnitelman kirjoittamiseen. Hanketiimi kokoontuu Taksvärkki ry:n toimistolla Helsingin Vallilassa kerran kuussa marraskuusta 2014 toukokuulle 2015.

Nepalin hanketiimi kokoontui viidenteen tapaamiseensa maaliskuun alussa kevään ensimmäisenä aurinkoisena iltapäivänä. Tällä kertaa osallistujia oli fyysisesti paikalla yksi vähemmän, kun Aino työtehtäviensä vuoksi osallistui tapaamiseen Skypen välityksellä Kabulista kotinaan toimivasta kontista käsin. Yhteydet pelasivat mainiosti ja Aino pystyi osallistumaan täysivaltaisesti Taksvärkin toimistossa käytävään keskusteluun.
Täksi kerraksi tiimin jäsenillä oli ollut kotitehtävänään kommentoida Taikan laatimaa Nepalin hankkeen taustaselvitystä sekä Nepalin kumppanijärjestö ECCA:n Jogendran ja hanketiimin vetäjän Erjan yhdessä tekemää alustavaa hankematriisia.

Taustaselvityksen todettiin olevan hyvällä mallilla, ja ryhmä antoi lähinnä muodollisia ja kielellisiä korjausehdotuksia. Mielenkiintoinen keskustelu nousi kuitenkin taustana käytettävästä aineistosta, joka voidaan oikeastaan viedä yleisemmällekin tasolle: Nepalin (tai miksei jonkin muunkin maan) hyvin tuntevat tietävät, että luvut ja tilastot eivät aina kerro kaikkea, ja todellisuus tilastojen ja virallisten lukujen takana voi olla toinen. Tekijästä riippuen tutkimukset ja viralliset tilastotkin saattavat usein puoltaa jonkin intressiryhmän kantaa tai tavoitteita, jotkut kaunistellen, jotkut todellisuutta synkistäen. Tämä asettaa omat haasteensa myös taustaselvityksen tekijälle, joka haluaa antaa mahdollisimman todenmukaisen kuvan, mutta on kuitenkin nojattava tutkimuksiin ja raportteihin.

Toinen mielenkiintoinen keskustelu käytiin Nepalin järjestöjen poliittisuudesta. Ryhmästä todettiin, että Nepalissa järjestötoiminta on usein yhteydessä eri poliittisten puolueiden toimintaan ja etujen ajamiseen. On tärkeää varmistaa, että Taksvärkin ajama toiminta ei edistä jonkin yksittäisen puolueen asemaa, vaan edut jakautuvat tasaisesti sitä tarvitseville. Tässä yhteydessä tiimi pohti yhdessä, miten paljon nepalilaiselta kumppanijärjestöltä voi penätä puoluepoliittista kantaa, ja miten ulkopuolisena koko kuviota voi edes ymmärtää. Loppujen lopuksi tärkeintä on kuitenkin tehty työ ja tulokset.

Hankematriisi oli myös edistynyt huomattavasti sitten edellisen tapaamisemme. Hankkeen tavoitteet ovat jo alkaneet paperilla selkeytyä, nyt keskustelua herättivät etenkin indikaattoreiden asettaminen ja aktiviteettien selkeyttäminen. Työskentely jatkuu yhdessä Jogendran ja Nepalin pään kanssa. Seuraavan kerran sovimme tapaamisen vasta huhtikuun puoliväliin. Hanketiimi toivottaa lukijoilleen aurinkoisia kevätpäiviä!

Teksti: Jussi Lehtinen

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Kouluvierailijan mietteitä työn tuloksellisuudesta 26.2.2015

Taksvärkki ry:n vapaaehtoiset kansainvälisyyskouluttajat vierailevat peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja ohjaavat toiminnallisia työpajoja, joissa tutustutaan lasten ja nuorten oikeuksiin sekä nuorten arkeen kehitysmaissa. Alueellista toimintaa koorinoivat aluekoordinaattorit, joiden vastuulla on koulujen ja oppilaitosten kontaktointi, sekä Taksvärkin näkyvyyden ja tunnettuudeen lisääminen omalla alueellaan.

Kevät on ehtinyt jo pitkälle, ja samalla uutena Vaasan aluekoordinaattorina olen ehtinyt tehdä kuluvana vuonna yli parikymmentä kouluvierailua niin ala- ja yläasteille kuin lukiohinkin. Yllätyksenä ei ole niinkään tullut ryhmien keskinäinen erilaisuus kouluasteittain vaan jokaisen koululaisen iästä riippumaton erilaisuus ja persoonallisuus aktiivisena oppijana. Sanotaan, että meistä on moneksi oppijaksi: siinä missä toinen oppii parhaiten visuaalisesti, oppii toinen itse kirjoittamalla. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: kaikki oppivat varmasti itse tekemällä. Kouluvierailuiden ydintä ovatkin oppilaita osallistavat työpajat, jotka kehottavat aktiiviseen oppijuuteen ja vaikuttamiseen.

Palkitsevinta on ollut koululaisten aktiivisuuden ja kiinnostuksen herättäminen tavalla, joka on yllätyksekseni näkynyt jo työpajan aikana ja sen jälkeen. Nykyajan koululaiset ovat sekä innostuneita että aktiivisia ja mikä parasta – tiedonhaluisia! En voinut olla tuntematta pienoista ylpeyttä kuunnellessani oppilaita, jotka avoimina kertoivat tunnin jälkeen heränneistä ajatuksista sekä innostuksesta ja kiinnostuksesta tehdä itse vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa. Tässä muodossa tuleva kiitos on merkityksellisempi kuin mikään opettajan antama kirjallinen palaute. Tämän takia me kv-kouluttajat teemme vierailuja kouluissa. Läheskään aina eivät oppilaat jää tunnin jälkeen juttelemaan, mutta silti muutos tai aavistus siitä voi olla jo paraikaa kehkeytymässä syvällä aivojen tiedostamattomammissa osissa. Siihen me luotamme. Näyttämällä itse nuorena ja kampanjamme nuorien avulla esimerkkiä, voi näin rohkaista oppilaita kulkemaan kunkin omaa, oikeaa tietä.

Joku voisi väittää, että kansainvälisyyskoulutuksessa on nimenomaan kyse työstä, jossa konkreettinen työn tulos ei näy heti vaan vasta vuosien päästä. Tietysti tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteita, jotka tekevät työstä merkityksellistä, mutta onneksi konkreettisia ajatuksia voi nähdä sikiävän jo kv-vierailuilla. Usein kyse on lyhyestä tuokiosta vieraalla koululla, tuiki tuntemattomalla paikkakunnalla ja uusien tuttavuuksien parissa. Tällöin pohdin, mikä minä olen sanomaan työn tuloksista yhden vierailun perusteella mitään? Mistä tiedän millä tavalla juuri tämä luokka, ja kaikki nämä yksilöt ryhmässä oppivat parhaiten? Eikös se niin mene Suomessa, että nollapalaute on hyvä palaute ja risuja annetaan ruusujen sijasta ehkä vain silloin, kun kaikki ei ole mennyt ihan putkeen? Ei kai. Aina ei verbaalista palautetta saa, mutta eipä sitä aina tarvitakaan. Paras muutos näkyy jo oppilaan naamasta. Lisäksi hyödynnän usein konkreettisia naamavärkkejä, joilla palautteen antaminen voi olla helpompaa. Alla näkyy esimerkkiä viimeisimmiltä kouluvierailuilta.



Uusia kevään kokemuksia odotellessa!











Teksti ja kuvat: Anna Jussila,
Vaasan aluekoordinaattori

Avainsanoina , , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Hankkeiden talousseuranta opintopiirin tarkastelussa 24.2.2015

Vuoden ensimmäisessä opintopiirissä tutustuttiin kehitysyhteistyöhankkeiden talousseurantaan ja budjetointiin Taksvärkin Guatemala-hankkeen kautta.

Ensin tutustuimme hankkeiden taloussuunnitteluun yleisellä tasolla. Pohdimme myös tarkan taloussuunnittelun asettamia vaatimuksia kumppanijärjestöille. Totesimme, että talousraportointi vaatii heiltä hyvää ammattitaitoa ja asiantuntemusta. Tämä voi karsia joukosta pienimpiä toimijoita, joilla ei ole varaa palkata omaa kirjanpitäjää tai talousasiantuntijaa.

Tarkoista suunnitelmista huolimatta kehitysyhteistyöhankkeet elävät ajassa ja paikassa, eikä kaikkea pystytä suunnittelemaan etukäteen. Etelän kumppanijärjestöillä on myös mahdollisuus esittää esimerkiksi käyttötarkoituksen muutosta suunniteltuun hankebudjettiin, mikäli hankkeen keskeiset tavoitteet, toiminnot tai henkilöstökulut muuttuvat. Taksvärkin velvollisuus puolestaan on hyväksyttää nämä muutokset omalla rahoittajallaan ulkoasiainministeriöllä. Yleensä hyvin perustellut käyttötarkoituksenmuutokset on hyväksytty myös rahoittajan taholta.

Omalta osaltani tutustuin Guatemalan kumppanijärjestö PAMI:n viime vuoden budjettiesitykseen. Numeroita tutkiessani huomasin, miten vaikeaa kumppanin toimintaa on hahmottaa pelkkien lukujen avulla. Numeroita tulisikin aina lukea yhdessä yksilöidyn toimintasuunnitelman kanssa, jossa avataan esimerkiksi järjestön toimintoja yksityiskohtaisemmin. Pelkät numerot ilman kontekstia kertovat loppujen lopuksi hyvin vähän ja niistä voi vetää täysin virheellisiä johtopäätöksiä.

Taksvärkin seuraavassa opintopiirissä paneudutaan Bolivian hankkeen arviointiraporttiin. Arvioinnissa mukana ollut Hanna Rajala osallistuu opintopiiriin Skypen välityksellä ja kertoo arvioinnin vaiheista Boliviassa. Opintopiiri kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 3.3. klo 16 Taksvärkin toimistolla osoitteessa Kumpulantie 7.

Ilmoittautumiset opintopiiriin: ohjelmasuunnittelija Inkeri Halme, inkeri.halme(a)taksvarkki.fi

Teksti: Taika Kopra
Kuvat: Pamela Arslan

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Nepal-hanketiimissä valmisteltiin aineistoa kouluvierailijoille 18.2.2015

Tulevan Nepalin hankkeen suunnittelua varten koottiin hanketiimi, jossa 5 vapaaehtoista osallistuu Taksvärkin ohjelmasuunnittelijan kanssa hankkeen valmisteluun, varsinaiseen suunnitteluun sekä hankesuunnitelman kirjoittamiseen. Hanketiimi kokoontuu Taksvärkki ry:n toimistolla Helsingin Vallilassa kerran kuussa marraskuusta 2014 toukokuulle 2015.


Nepal-hanketiimi kokoontui Taksvärkin toimistolla helmikuun alussa jo neljättä kertaa. Edellisellä kerralla aiheena olleet missio ja visio jätettiin hautumaan, ja tällä kertaa tiimi paneutui Nepalin yhteiskunnan ja ympäristön tilaan. Tarkoituksena on saada yhteistyöllä aikaiseksi taustaselvitys, joka toimii osana hankesuunnitteluprosessia sekä Nepaliin keskittyvän koulukampanjan tausta-aineistona.

Tiimiläiset olivat kotitehtävänä valmistelleet kukin oman taustansa ja kiinnostuksensa mukaan osion taustaselvitykseen, ja tapaamisessa kukin sai vuorollaan esitellä kirjoituksensa pääkohdat muille. Aiheet käsittelivät Nepalin kehityksen tilaa, sanitaatiota, taloutta ja korruptiota, koulujärjestelmää sekä ympäristön tilaa ja haasteita. Tiimin tapaamiseen osallistui myös taustaselvityksen pääkirjoittajana toimiva Taksvärkin ohjelmasuunnittelun harjoittelija Taika Kopra, jonka kommenttien perusteella tekstejä hiottiin edelleen.

Vaikka Nepal on tähän mennessä varmasti jo tullut tututuksi tiimiläisille, nousi keskusteluissa esille mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka on hyvä huomioida myös hankkeen suunnittelussa. Yksi tällaisista aiheista oli sanitaatioon liittyvät kulttuuriset uskomukset. Vessakäynnit ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä; erityisesti naisten kohdalla sanitaatio-kysymyksiin liittyy enemmän rajoitteita kuin yhteisvessoihinkin tottunut suomalainen osaa heti kuvitella.

Oli mielenkiintoista päästä kuulemaan ja keskustelemaan Nepalin yhteiskunnan tilasta monesta eri näkökulmasta, tästä on taas hyvä jatkaa hankkeen suunnittelua. Hanketiimi toivottaa kouluvierailijoille antoisia lukuhetkiä taustaselvityksen parissa!

Teksti: Elina Mähönen
Kuvat: Pamela Arslan

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Nepal-hanketiimissä pohdittiin hankkeen missiota ja visiota 10.2.2015

Viiden vapaaehtoisen Nepal-hanketiimi aloitti uuden vuoden kokoontumalla heti loppiaisen jälkeen Taksvärkin toimistolle. Vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa pohdittiin Nepalissa ensi vuonna alkavan hankkeen ja siihen liittyvän lukuvuosikampanjan missiota ja visiota. Pohdinnassa oli ennen kaikkea näiden käsitteiden merkitys ja se, miten niitä sovelletaan kehitysyhteistyöhön.

Missio- ja visio-ajattelu on hieman tutumpaa yritysmaailmassa, mutta viime aikoina kansalaisjärjestöihin levinneen outcome mapping-suunnittelumenetelmän myötä se on yhä keskeisempi osa myös kehitysyhteistyön hankesuunnittelua. Opeteltavaa uuden menetelmän haltuunotossa on runsaasti, kun aikaisemmat toiminta- ja ajattelutavat päivitetään outcome mapping-malliin. Päivän teeman puolesta tässä tuloskeskeisessä mallissa hankkeen missio voidaan yksinkertaistettuna nähdä kuvaavan hankkeen tehtävää ja vision hankkeella saavutettua tulevaisuuden tavoitetilaa.
 
Edelliseltä kerralta saatuna kotitehtävänä jokainen tiimiläinen oli pohtinut miten Nepalista saadut terveiset hankkeen toiminnoista saadaan kirjattua mission ja vision muotoon. Yhteisen ymmärryksen löytäminen hankkeen keskeisistä elementeistä oli helppoa. ECCA:n ylläpitämät luontokerhot (nature clubs) ovat koko hanketoiminnan ytimessä ja hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kehittää erityisesti maaseudun koulujen vapaa-ajan toimintaa.

Näiden lisäksi arvoonsa nousivat myös toiveet nuorten ympäristötietoisuuden lisäämisestä sekä oppimisympäristön ja kouluviihtyvyyden parantamisesta. Tavoitteena onkin luoda sellainen oppimisympäristö, joka kannustaa vanhempia lähettämään lapsensa kouluun. Samalla halutaan tehdä koulusta paikka, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja innostuvat oppimisesta.

Tältä pohjalta hankkeen tehtäväksi eli sen missioksi voisikin muodostua oppimisystävällisten puitteiden vahvistaminen, ympäristötietoisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja visioksi koulunkäyntiasteen nostaminen. Seuraavalla kokoontumiskerralla pohditaan miten missio käytännössä toteutetaan ja millaisilla keinoilla visioon päästään.

Teksti: Aino Friman
Kuvat: Pamela Arslan

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin