Taksvärkki ry:n blogeja maailmalta

Opintopiirin tapaamisessa keskityttiin arviointiin 13.1.2015


Kolmannessa opintopiirin tapaamisessa keskityimme projektien arviointiin eli evaluointiin käyttäen esimerkkinä Taksvärkin kumppanijärjestön Bolivialaisen COMPA:n juuri valmistunutta arviointiraporttia sekä arvioinnin toimeksiantoa.

Arvioinnin kolmen peruskysymyksen kautta pyritään selvittämään, onko projektissa tehty mitä suunniteltiin, ovatko tehdyt asiat olleet asianmukaisia ja hyvin toteutettuja sekä millainen muutos projektin kautta on saatu aikaan. Keskustelua ryhmässä herätti etenkin yhteiskunnallisen muutoksen mittaamisen monimutkaisuus.

Usein arvioinnin suorittaa konsultti, mutta järjestöt suorittavat myös itse arviointeja. Taksvärkin tukemien projektien tapauksessa arvioinnin suorittaa paikallinen konsultti (jonka toimeksiannosta sovitaan yhdessä kumppanuusjärjestön kanssa) sekä Suomesta lähetettävä nuori vapaaehtoinen. Arvioinnin on tarkoitus perustua projektin toteuttajien ja kumppanijärjestön tarpeisiin, jotta sitä voi käyttää toiminnan kehittämiseen. Arviointimenetelmä on oltava selvillä jo projektin suunnitteluvaiheessa, jotta projektitavoitteet voidaan muodostaa niin, että niiden toteutumista voi arvioida mahdollisimman hyvin.

Arvioinnilla on monia eri tavoitteita mutta yleisesti ne voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:

Tilivelvollisuusarvioinnilla pyritään mittaamaan projektin tuloksia ja tehokkuutta (etenkin rahoittajan näkökulmasta).
Kehittävällä arvioinnilla pyritään erityisesti edistämään projektin tuottamaa oppimista ja sitä kautta kehittämään niin osallistuvia järjestöjä kuin tulevia projekteja.
Tiedontuotantoarviointi on varsin laaja. Sillä pyritään tuottamaan tietoa toimivista projektimetodeista, ei vain projektin toteuttajille, vaan myös laajemmin muiden järjestöjen ja organisaatioiden käyttöön.
 

Kävimme läpi kolme yleisesti käytettyä arviointimenetelmää ja varsin kattavan kuvan erilaisista arviointimenetelmistä voi löytää esim. Better Evaluation sivustolta.

Emma esitteli koosteen nuorisoon liittyvistä uutisista Bolivian lehdistöstä, joista etenkin nuorisotyöttömyys nousi esille teemana. Maiju puolestaan esitteli tiivistelmän Taksvärkin tukeman Bolivian projektin arvioinnin toimeksiannosta, jossa kuvailtiin projektin ja arvioinnin tarkoitus, laajuus, resurssit, kysymykset sekä konsultin pätevyysvaatimukset.

Projekti oli suunnattu syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja lapsille Bolivian El Alton alueella. Taksvärkin kumppanijärjestö COMPA toteutti projektin vuosina 2010-2014. Siinä keskityttiin sosiaalisen muutoksen tuottamiseen taiteen kautta. COMPA kouluttaa nuoria mm. vetämään muille nuorille osallistavaa teatteria. Tavoitteena heillä on nuorten kulttuuri-identiteetin ja itsetunnon vahvistaminen oman tausta tunnistamisen ja siitä avoimesti puhumisen kautta. Projektissa kehitettiin opas opettajille, jonka avulla he voivat tukea alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten kulttuuri-identiteettiä.
 

Evaluoinnissa arviointiin projektin vaikutusta kohderyhmänä oleviin lapsiin ja aikuisiin, COMPAan ja sen sisäisiä ja ulkoisia vaikutuksia. Emme ehtineet paneutua arvioinnin tuloksiin yksityiskohtaisesti, sillä Nepalin hanketyöryhmä ehti jo aloittaa yhteiset pikkujouluvalmistelut. Tapaaminen päättyi siis glögintuoksuisiin tunnelmiin.

Tuloksista keskustellaan vielä mahdollisesti kevään ensimmäisessä tapaamisessa, joka järjestetään 3.2. Taksvärkin toimistolla (Kumpulantie 7) klo 17. Pääasiassa tapaamisessa tullaan keskittymään taloushallintoon ja budjetointiin.
 
 
Teksti: Ann-Mari Sundsten
Kuvat: Inkeri Halme

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Taksvärkin Nepal-hanketiimi käynnistyi 8.12.2014

Tulevan Nepalin hankkeen suunnittelua varten koottiin hanketiimi, jossa 5 vapaaehtoista osallistuu Taksvärkin ohjelmasuunnittelijan kanssa hankkeen valmisteluun, varsinaiseen suunnitteluun sekä hankesuunnitelman kirjoittamiseen. Hanketiimi kokoontuu Taksvärkki ry:n toimistolla Helsingin Vallilassa kerran kuussa marraskuusta 2014 toukokuulle 2015.

Taksvärkin uusi Nepalissa vuonna 2016 käynnistyvä hanke tähtää julkisten koulujen viihtyvyyden ja ympäristön tilan parantamiseen ympäristökasvatuksen ja muun muassa sanitaation parannusten avulla. Hankkeessa keskeistä on paikallisen nuorison nostaminen aidoksi toimijaksi kouluolosuhteiden ja ympäristön tilan parantajana. Hanke toteutetaan yhteistyössä Taksvärkin nepalilaisen kumppanijärjestö ECCAn kanssa.

Innokas, vapaaehtoisista muodostuva hanketiimi tapasi ensimmäisen kerran Taksvärkin tiloissa pimeänä marraskuisena tiistai-iltana, ja sai vieraakseen myös kumppanijärjestöä edustavan Yogendra Chitrakarin. Tapahtumassa lähdettiin liikkeelle Seija Valtosen perusteellisella taustoituksella Nepalin koulutuksen tilasta. Monien vakavien kehityshaasteiden kanssa kamppailevan maan ehkä suurin haaste koulutuksen alalla on itse väestö, eikä nyt ole kyse sen halusta tai kyvystä kouluttautua vaan sen monimuotoisuudesta. Myös vieraamme huomautti miten tärkeää koulutusavussa olisi huomioida paikallisuus ja muistutti, ettei suomalaisia ratkaisuja voi soveltaa sellaisenaan Nepalissa. Jos 20 miljoonan ihmisen maassa puhutaan yli sataa kieltä, on yhtenäisen ja laadukkaan koulutuksen järjestäminen täysin eri luokan haaste kuin mitä monessa kehittyneessä maassa. Tällä hetkellä Nepalissa on koulukirjoja tarjolla kolmellakymmenellä kielellä. Julkiset koulut toimivat useimmiten nepalin kielellä siinä missä yksityiset koulut tarjoavat opetusta englanniksi. Koulumatkat ovat pitkiä vaikeakulkuisessa maastossa, oppilaiden fyysinen rankaiseminen on yleistä, ja opetuksen ja kirjojen laadussa ja kouluttautumisen hinnassa riittää parannettavaa. Kun listaan lisätään vielä suomalaisesta näkökulmasta täysin absurdit luokkakoot, alkaa koulutukseen keskittyvän avuntarpeen laajuus hahmottua.
 

 
Laadukkaan opetuksen tarve on valtava myös ympäristökoulutuksen saralla. Tähän riittänee perusteluksi luonnonvarojen niukkuus, ympäristön tilan laaja heikentyminen sekä nopea väestönkasvu, jotka yhdessä johtavat valitettavan usein, mutta osittain ymmärrettävästi isompiin tai pienempiin kiistoihin ihmisten, paikallisyhteisöjen tai ihmisryhmien välillä. Talouden ja sen kasvun tasapainottamisen ympäristön kestävyyden kanssa tulisi olla mahdollisimman laajalti tiedostettu tarve Nepalissa siinä missä missä tahansa muuallakin. Näin ollen laadukas ympäristöopetus edesauttaa pitkällä tähtäimellä niin turvallisuutta, ihmisoikeuksia kuin kehitystä ylipäänsä.

Koska hankkeen painopisteisiin kuuluu sanitaatiopalveluiden kehittäminen, keskusteltiin tiimin tapaamisessa myös ekologisen sanitaation periaatteista ja mahdollisuudesta hyödyntää kuivakäymälöitä hankkeessa. Ekologisessa sanitaatiossa pyritään erilaisia käymäläratkaisuja, kuten kuivakäymälöitä hyödyntämällä edistämään paitsi yhteisön terveyttä myös jätteenkierrätystä ja ympäristönsuojelua. Ydinajatuksena on ravintokierron sulkeminen esimerkiksi käyttämällä kompostoitua käymäläjätettä lannoitteena. Näin ekologinen sanitaatio voi oikein toteutettuna vahvistaa Brundtlandin aikoinaan esittelemiä kestävän kehitykseen kolmea pylvästä: ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Enemmän ekologisesta sanitaatiosta niin Suomessa kuin kehittyvissäkin maissa voi lukea esimerkiksi Käymäläseura Huussin sivuilta.

Kun tarkastellaan kuivakäymälöiden mahdollista hyödyntämistä kehitysyhteistyössä, tulee aina ottaa huomioon aiheen herkkyys ja sen riippuvuus vaihtelevasta asenneilmapiiristä. Yleisesti ottaen ihmiset eivät mielellään muuta käymälätapojaan, ja usein koko aiheesta keskustelu koetaan kulttuurisista syistä hankalaksi. Nepalissa on historiaa käymäläjätteen kierrättämisestä sekä viime vuosilta että perinteisestikin. Tämän hankkeen yhteydessä ekologisen sanitaation edistämiseen tarvittavan koulutus- ja tiedotustoiminnan epäiltiin kuitenkin vaativan liian paljon työtä, vaikkakaan kuivakäymälöiden hyötyjä ei kyseenalaistettu. Myös jätteenkäytöstä voi kouluympäristössä koitua ongelmia: Kuka käsittelee jätteen? Kenellä on oikeus käyttää jätettä? Tulisiko se myydä markkinoilla, ja mitä tuloilla silloin tehdään? Herra Chitrakar myös huomautti, ettei ole ollenkaan varmaa, että käsitellylle käymäläjätteelle löytyy paikalliset markkinat. Voikin olla, että ekologisen sanitaation edistäminen vaatisi täysin oman hankkeensa.

Lopuksi Aino Friman esitti vielä yleiskatsauksen Suomen ja Nepalin väliseen kehitysyhteistyöhön, joka alkoi jo vuonna 1983. Tuona aikana köyhyyden vähentämisessä on onnistuttu, mutta korruptio muodostaa koulutustason lisäksi edelleen suuren haasteen. Siinä missä Nepalin hallituksen strategisia painopisteitä ovat työpaikkojen luominen sekä infrastruktuurin ja maatalouden kehittäminen, panostaa Suomi yhteistyön osapuolena ennen kaikkea koulutukseen, vesi- ja sanitaatiohuoltoon sekä metsätalouteen. Lisäksi Suomen strategiassa huomioidaan rauhanprosessi ja, kuten kaikkialla, ihmisoikeudet. Jo saavutettuihin tuloksiin lasketaan vahvistettu kansalaisyhteiskunta ja parempi hallinto, parantunut koulutustilanne, parantunut vesihuolto, tehokkaampi ja osallistava metsänhoitojärjestelmä sekä vahvistunut hallinto vesi- ja sanitaatiosektorilla.

Yllä mainittu kuvaus painottuu tietenkin hallintotason raportointiin ja tavoitteidenasetteluun, ja paikalla olleet osapuolet kummastakin maasta kyseenalaistivat strategioiden riittävän toteutumisen laajalti ruohonjuuritasolla Nepalissa. Selvää on kuitenkin, että vaikka tulokset ovat edelleen riittämättömiä, on niitä vaikeissa olosuhteissa saavutettu kuitenkin tarpeeksi jatkuvan yhteistyön perustelemiseksi.

Lisää Suomen ja Nepalin välisestä kehitysyhteistyöstä voi lukea esimerkiksi Ulkoasiainministeriön sivuilta.

 

Teksti: Matias Andersson

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Marraskuun opintopiirissä erityisvieras Sambiasta

Marraskuun opintopiiri oli tällä kertaa hieman erilainen kuin yleensä, sillä saimme erityisvieraan, sambialaisen Taonga Tembon kertomaan kuulumisia Taksvärkin kumppanijärjestöstä Barefeetistä! Taonga veti meille ensin pari sambialaista piirileikkiä, joilla pääsimme mukaan tunnelmaan.

Taonga Tembon icebreakerit toimivat myös opintopiirissä.

Sambian kuulumisten lisäksi opintopiirin aiheena oli hankkeiden seuranta ja arviointi. Kävimme ensin läpi seurannan perusteita ja Taksvärkin käyttämiä työkaluja. Taksvärkin ohjelmasuunnittelija Inkeri Halme oli juuri palannut Mosambikista ja kertoi meille kuulumisia hankeseurantamatkalta. Tuliaisiksi saimme cashewpähkinöitä.

Seurannasta ja arvioinnista opimme, kuinka tärkeää seurannan tuottama tieto on. Sen avulla voidaan reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja tehdä mahdollisia korjausliikkeitä hankkeen toteuttamisessa. Seurantaa tehdään toki myös siksi, että raportointi hankkeen rahoittajille hankkeen etenemisestä onnistuu. Taksvärkin tapauksessa tärkeä rahoittaja on Ulkoasiainministeriö, joka vaatii raportit hankkeen arvioinnista. Toisaalta myös oppilaat ja opettajat, jotka ovat osallistuneet Taksvärkin lukuvuosikampanjaan kuulevat mielellään miten heidän keräämiään rahoja käytetään ja mitä hankkeiden hyödynsaajille kuuluu. On myös tärkeää, että hyödynsaajat itse ovat ajan tasalla hankkeen seurannassa. Hankkeen muuttamisessa keskusteltiin esimerkkinä Sierra Leonen tapauksesta, jossa hankesuunnitelmaa muutettiin Ebola-epidemian puhjettua, sillä koulut on maassa suljettu tartuntojen pelossa. Niiden sijaan vaikuttamistyötä tehdään nyt radioiden ja televisioiden välityksellä.

Seurannassa on oleellista, että tarkoituksenmukaista tietoa tuotetaan säännöllisesti. Hankkeen suunnitteluvaiheessa tulee huomioida myös hankkeen seuranta, jotta sille voidaan määritellä sellaiset mittarit, jotka kertovat oleellista ja hyödynnettävissä olevaa tietoa hankkeen etenemisestä. Kävimme läpi myös talousseurantaa ja keskustelimme korruptiosta ja siitä miten Taksvärkki kiinnittää huomiota kumppaniehdokkaiden hallintotapoihin jo kumppanin valintavaiheessa. Vuodessa tehdään myös kaksi talousraporttia sekä puolivuotis- ja vuosiraportti, joissa on myös huomioitu talous ja se, miten ollaan pysytty vuosisuunnitelmassa. Taksvärkki tekee myös säännöllisesti hankeseurantamatkoja ja on yhteydessä kumppanijärjestöön. Kuulumisia vaihdetaan aktiivisesti puolin ja toisin sähköpostin ja sosiaalisen median välityksellä.

Opintopiirin lopuksi Taonga esitteli Barefeetin toimintaa ja kertoi järjestön työstä, joka keskittyy erityisesti katulasten kanssa tehtävään teatteriin ja itseilmaisuun. Yksi Barefeetin ”viidestä varpaasta”, kuten Taonga asian muotoili, on nuorten neuvosto, jossa nuoret itse tekevät vaikuttamistyötä ja toimivat lasten ja nuorten oikeuksien puolesta. Barefeet järjestää myös ison festivaalin, jossa nuoret esittelevät ryhmiään ja taitojaan. Tästä festivaalista näimme hienon videon, jossa pääsi kivasti sambialaisen festivaalin elämänmakuiseen fiilikseen mukaan!

 
Seuraavalla opintopiirikerralla käymme läpi Bolivian hankkeen evaluointia ja lisäksi suunnittelimme pienimuotoisia pikkujouluja yhdessä Nepalin hanketiimin kanssa. Ensi kertaa odotellessa!

 

Kirjoittaja: Emma Mikkilä

Opintopiiri kokoontuu noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Vallilassa Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja. Tarkoitus on, että piiriläiset osallistuvat aktiivisesti tapaamisten sisältöjen valmisteluun lukutehtävien ja uutisseurannan avulla. Opintopiiri on avoin kaikille ja uudet osallistujat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi!

Avainsanoina , , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Syksyn ensimmäinen opintopiiri pärähti käyntiin innostuneissa tunnelmissa 23.10.2014

 
 
Syksyn ensimmäinen opintopiiri keräsi runsaasti porukkaa ja pääsimme loistavasti alkuun. Tämän kerran teemana oli hankesuunnittelu ja hankesykli, joita käsiteltiin loppusuoralla olevan Bolivian hankkeen kautta. Bolivian hankkeessa El Alton kaupungin nuoria on opetettu tuntemaan oikeutensa taiteen avulla ja opettajia on koulutettu käyttämään nuoret paremmin huomioivia opetusmenetelmiä. El Alto sijaitsee pääkaupunki La Pazin liepeillä ja väestöstä iso osa kuuluu erilaisiin etnisiin vähemmistöihin, jotka ovat usein huonossa asemassa eivätkä tunne oikeuksiaan.

Aiheeseen päästäksemme monet opintopiiriläiset olivat valmistelleet ennakkoon alustuksia Suomen kehityspolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta ja kahdesta hankesuunnittelun työkalusta, loogisesta viitekehyksestä ja outcome mappingistä. Vertailimme jo kauan käytössä ollutta ja Suomen ulkoministeriön hankehakemuksissaan käyttämää loogista viitekehystä ja uudempaa, Taksvärkin vasta hiljattain käyttöönottamaa outcome mappingiä. Lopputulos vertailusta oli, että molemmissa lähestymistavoissa on puolensa. Käytännön kokemus outcome mappingistä on kuitenkin vielä vähäistä, eikä Taksvärkkikään ole vielä ehtinyt toteuttamaan yhtään hanketta kokonaan tätä työkalua käyttäen. Lisätietoa menetelmän toimivuudesta ja käytöstä käytännön esimerkkien avulla tarvitaan edelleen. Opintopiirin lopuksi tutustuimme bolivialaisten nuorten arkeen uutiskatsauksen avulla.

Hankesyklin maailmaan pääsimme lämmittelytehtävän kautta, jonka jälkeen opimme, mitä on tärkeää ottaa huomioon hankkeen eri vaiheissa. Kuulimme myös kuinka Taksvärkin hankkeet ovat saaneet alkunsa ja millä perusteilla partnerijärjestöjä ja heidän ehdottamiaan hankkeita valitaan. Keskustelua herätti erityisesti paikallisten osallistaminen kehitysyhteistyöhankkeen eri vaiheissa, varsinkin sen suunnittelussa, ja osallistamiseen liittyvät haasteet. Toinen keskustelun aihe oli hankkeiden tavoitteet, jotka hankesuunnitelmissa ja -ehdotuksissa voivat joskus olla melko abstrakteja. Pohdimme kuinka tavoitteisiin pääsemistä voidaan mitata ja miten tavoitetaso määritellään. Tavoitteiden ja mittareiden esimerkit saatiin Bolivian hankkeen hankesuunnitelmasta.

Tämä opintopiirin tapaaminen oli oikein antoisa ja kaikki varmasti lähtivät kotiin ainakin hiukan viisaampina. Ensi kerralla jatkamme kohti uusia teemoja eri hankkeen pohjalta ja toivottavasti saamme kansainvälisiä vieraita kertomaan kuulumisia Sambiasta.
 

Teksti: Kaisa Karjalainen
Kuva: Inkeri Halme

 
Opintopiiri kokoontuu noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Vallilassa Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja. Tarkoitus on, että piiriläiset osallistuvat aktiivisesti tapaamisten sisältöjen valmisteluun lukutehtävien ja uutisseurannan avulla. Opintopiiri on avoin kaikille ja uudet osallistujat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi!
 

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Perinteisiä malleja rikkomassa 9.10.2014

Opettajat istuvat puoliympyrässä pienikokoisen innostuneen naisen, Compan koordinaattorin Raquelin, edessä. Suurin osa osallistujista räplää kännyköitään, kaivelee laukkujaan ja rupattelee vierustovereidensa kanssa. Opettajat on kutsuttu työpajaan koulun rehtorin toimesta. Nuori ja aktiivinen rehtori on nimittäin vakuuttunut siitä, että Compan toiminnalliset menetelmät nuorten ja lasten opetuksen työkaluina ovat vertaansa vailla. Koulun opettajilla ei vielä ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä on odotettavissa, joten ilmassa on lievää apaattisuutta, lounastauon lyhenemisen harmittelua ja orastavaa kiinnostusta. Kännyköiden räpläily ja keskustelu loppuu kuitenkin kuin seinään kun Raquel aloittaa huolella suunnitellun toiminnallisen työpajansa.

Vuosien toiminnallisten opetusmenetelmien suunnittelun, toteuttamisen ja opettamisen tulokset näkyvät ja tuntuvat heti ensi metreillä Raquelin johdatellessa opettajia ensimmäisen työpajansa aiheeseen, ihmisten erilaisiin älykkyyksiin. Työpajan edetessä opettajille esitellään toiminnallsia menetelmiä hyödyntäen ihmisten erilaisia tapoja oppia asioita, molempien aivopuoliskoiden hyödyntämistä luovasti opetuksessa ja oppilaidensa näkemistä ihmisinä ja yksilöinä yksiulotteisen massan sijaan. Teemat tuntuvat osasta erityisesti vanhemman polven opettajia hieman korkealentoisilta ja kaukana omasta käytännön opetustyöstään. Työpajan edetessä kuitenkin yhä useampi opettaja intoutuu kertomaan omista kokemuksistaan ja aihe tuntuu menneen jokseenkin perille. Työpajan jälkeen monet opettajista tulevat Raquelin puheille ja sanovat pyytävänsä rehtoriaan järjestämään kahdeksan työpajan sarjan seuraavatkin työpajat. He haluavat nimittäin oppia käytännön työkaluja erilaisiin oppimismenetelmiin, jotta he pystyvät tukemaan oppilaitaan yhä parempiin oppimistuloksiin uusia ja innovatiivisia keinoja hyödyntäen.

Palatessamme Compan pääkulttuuritalolle Raquel myöntää, että hänellä on aina vatsassaan solmu aloittaessaan uuden opettajaryhmän kanssa työskentelyn. Boliviassa on opetuksen vuoden 2010 lakiuudistuksista huolimatta vallalla perinteinen, vertikaalinen ja hierarkinen opetusjärjestelmä, jonka tuotoksia myös hänen kouluttamansa opettajat ovat. Sen vuoksi he ovat monesti yleisönä aluksi hankala, perinteisiä malleja on vaikea rikkoa ja uudet opetusmenetelmät saattavat tuntua monista opettajista aluksi jopa uhkaavilta. Mutta onneksi Raquel saa teräväkielisellä, humoristisella ja valloittavalla persoonallaan monet opettajat ymmärtämään uudistusten tarpeellisuuden ja hyödyllisyyden opetustyössään. Eräs menetelmiä hyödyntävä opettaja mainitsikin oman näkemyksensä menetelmien hyödyllisyydestä: oppilaat ovat herkässä iässä, monet aloittavat aktiivisen alkoholin ja huumeiden käytön jo varhaisteineinä. Toiminnalliset opetusmenetelmät auttavat erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita löytämään uusia tapoja ilmaista itseään ja oppia vaikeaksikin kokemiaan aineita. Tämä antaa mahdollisuuden ‘hankalillekin’ oppilaille kokea onnistumisia koulussa ja mahdollisesti pitää heidän kiinnostuksensa ennemmin oppimisessa kuin alkoholissa ja huumeissa.

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Tulvat pidentävät nuorten kesälomaa Kambodzhassa 1.10.2014

Sadekausi tuo monenlaisia haasteita elämänmenoon Kambodzhassa. Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen suunnittelija Leenan blogipäivitys Kratien provinssista.

Mekong-joki sivuhaaroineen tulvii säännöllisesti sadekaudella, joka kestää heinäkuusta syyskuuhun. Monsuunisateiden myötä vedenpinta saattaa nousta useita metrejä. Alavilla mailla Kambodzhassa asuintalot samoin kuin eläinten suojat rakennetaan tulvariskin vuoksi korkeiden paalujen päälle.

Vesi saattaa nousta nopeastikin, joten tulvan uhatessa ihmisillä on kiire kerätä tärkeimmät tavaransa, koota eläimensä ja siirtyä turvaan korkeammalle maalle. Veden vetäytyminen puolestaan saattaa kestää viikkoja. Tulvat eristävät syrjäiset kylät täysin, huuhtovat mennessään irtaimen tavaran ja aiheuttavat merkittävää tuhoa.

Tänä vuonna opetusministeriö on päättänyt siirtää koulujen alkamispäivää kuukaudella, koska odotettavissa on lisää tulvia suuressa osassa maata. Lukuvuosi alkaa lokakuun 1. päivän sijasta marraskuun alussa. Koululaisilla on näin ollen yksi ylimääräinen kuukausi lomaa, jonka he kompensoivat lukuvuoden päätteeksi.

Kratien provinssissa myös sikalat on rakennettu korkeiden paalujen varaan. Taustalla tulviva riisipelto.

 
Teksti ja kuvat: Leena Honkasalo
 

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Temppelijuhlissa Kambodzhassa 9.9.2014

Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen suunnittelija Leena viettää vuoden lopun Kambodzhassa. Leena saapui keskelle paikallisia juhlamenoja. Jatkossa saamme Leenalta kuvaterveisiä paikallisten nuorten todellisuudesta.

. . . . . . . . . . . . . . . . . .


 
Kambodzhassa vietetään parhaillaan Bon Pchum Beniä, 15-päiväistä uskonnollista juhlaa, jonka aikaan kambodzhalaiset osoittavat kunnioitusta edesmenneille sukulaisilleen ja esi-isilleen jopa seitsemän sukupolven päähän. Bon Pchum Ben ajoittuu Khmer-kalenterin kymmenenteen kuukauteen eli syys- tai lokakuulle. Tänä vuonna juhla huipentuu 22.–24. syyskuuta, ja nuo kolme päivää ovat Kambodzhassa kansallisia vapaapäiviä.

Bon Pchum Benin aikana jokainen perhekunta käy temppelissä eli watissa ja uhraa ruokaa munkeille, jotta nämä siunaisivat edesmenneiden sukulaisten ja ystävien sieluja. Temppeleissä ja niiden lähistöllä on ruuhkaa, kun ihmiset jonottavat sisään ja ostavat asiaankuuluvia suitsukkeita ja kukkia. Kaupan on myös kaikenlaista maallista tavaraa aina heliumpalloista popkorniin. Suitsukkeiden tuoksu leijailee kaduille asti, ja laulu raikaa kauas.

Kuvat ovat Wat Ounalomista Phnom Penhistä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Teksti ja kuvat:Leena Honkasalo
 

 

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Nuoret haastattelijat 9.6.2014

Neljä chamanculolaista nuorta, jotka osallistuvat Asscodechassa pidettäviin SILTA – PONTE aktiviteetteihin haastattelivat neljää Malangan torimyyjää 15.4.2014. Nuoret olivat jo kirjoittaneet aikaisemmin suomalaiseen nuorten Curly-lehteen 2/2014 omista lempipaikoistaan, joista voi lukea täältä. Seuraava idea oli, että nuoret saisivat kokemusta haastattelujen tekemisestä. Nuoret tekivät haastatteluja varmoin ottein kehittäen uusia kysymyksiä haastattelun edetessä.

Kaikille nuorille haastattelutilanne oli ensimmäinen laatuaan. Palaute oli, että haastattelujen sekä kuvien ottaminen oli mukavaa. Vaikeinta nuorten mielestä oli kertoa Asscodechan ja Taksvärkin yhteistyöstä ja haastattelujen tarkoituksesta haastateltaville ennen haastattelua. Jokaiselle haastateltavalle kerrottiin heidän oikeudestaan kieltäytyä haastattelusta sekä kuvien ottamisesta. Jokainen haastateltava suhtautui erittäin ystävällisesti ja suurella mielenkiinnolla nuoriin reporttereihin. Yksi nuorista kertoi vielä lopuksi, että haastavinta oli portugalinkielisten kysymysten kääntäminen shangaanaksi yhdelle haastateltavista. Ken tietää, ehkä pieni reportterin alku on kasvamassa joissakin näistä nuorista.

Nuoria reporttereita ystäviensä kanssa. Kuvassa vasemmalta Erica, Achima ja Agilencia. Melve on keltapaitainen poika eturivissä.

Haluan tässä vielä kiittää teitä upeita nuoria Agilencia, Melve, Erica ja Achima mukavasta iltapäivästä ja mielenkiintoisista haastatteluista. Haastattelut ovat alla sekä portugaliksi ja käännettyinä suomeksi.

- Camilla, Taksvärkki ry:n vapaaehtoinen

***
O repórter: Agilencia
Nimi: Elias Inácio
Asuinpaikka: Chamanculo “C”
Kuinka kauan herra on ollut myyjänä Malangassa? Olen ollut myyjänä Malangassa 12 vuotta.
Mistä pidätte? Pidän eniten kaupanteosta.
Mikä on Teidän mieluisin paikkanne? Mieleisin paikkani on Malanga.

Nome: Elias Inácio
Morada: Chamanculo “C”
Quantos anos senhor vende na Malanga? Vendo na Malanga a 12 anos.
Que senhor mais gosta? A coisa que mais gosto é fazer negosio.
Qual e o seu lugar preferido? O meu lugar preferido é Malanga.

***
O repórter: Erica

Nimi: Ortencia Langa
Asuinpaikka: Bairro de Chipamanini
Miten pitkään rouva on tehnyt kauppoja? Olen ollut myyjänä vuodesta 1985.
Mistä pidätte? Minä pidän aamuisin heräämisestä ja työnteosta. Myöhemmin menen torille myymään, jotta jotta voin ruokkia lapseni. Minulla ei ole ketään toista, joka voisi auttaa. Aviomieheni on nimittäin kuollut. Pidän myös sukulaisteni luona vierailusta.

Nome: Ortencia Langa
Morada: Bairro de Chipamanini
Quanto tempo senhora esta vender? Vendo desde 1985.
Que senhor gosta? Eu gosto de acordar de manha e trabalhar e depois vou a mercado para vender para conseguir sustentar meus filhos porque não tenho alguém para mim ajudar. Meu marido perdeu vida dele. Eu gosto também ir amanheça e visitar a meus familiares.

***
O repórter: Achima

Mikä on teidän nimenne? Minun nimeni on Julieta.
Missä asutte? Asun Chamanculo ”A”:ssa.
Mistä pidätte eniten? Kaupanteon ohella pidän opiskelemisesta.
Miksi olette myyjänä? Myyn koska minun pitää opiskella ja pitää itsestäni huolta.
Miten pitkään olette tehneet kauppaa Malangassa? Olen tehnyt kauppaa Malangassa jo 13 vuoden ajan.
Miten kaupanteko sujuu? Erittäin huonosti.
Miksi huonosti? Huonosti koska kukaan ei osta oikein mitään. He jotka ostavat, eivät osta paljon.

Qual o teu nome? O meu nome e Julieta
Que bairro vivis? Vivo no bairro de Chamanculo “A”
Qual há coisa que gostas de fazer? Alem de vender eu gosto de estudar.
Porque você vende? Eu vendo porque eu preciso de estudara e também mi sustentar.
A quantos anos vendes por aqui na Malanga? Eu vendo há 13 anos.
Como vai o negocio por aqui? Muito mau.
Mais porque mau? Mau porque não compram quase nada, deve-se quanto e que compram mais não tanto.

***
O repórter: Melve

Nimi: Ilda
Miten pitkään olette tehneet täällä kauppaa? Jo 30 vuoden ajan.
Mistä pidätte? Pidän kaupanteosta.

Nome: Ilda
Quanto tempo você estava vender aqui? Há 30 anos.
Que você gosto? Gosto de vender.

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Miten yhteys nuorten välille syntyy? 6.6.2014

Kevään viimeisessä Lattari-opintopiiritapaamisessa tutustuttiin monia aiempia teemoja letkeämpään aiheeseen, Nuorelta nuorelle -projektiin. Ideana on luoda yhteistyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia eri maissa asuvien nuorten välille, mikä on osa Taksvärkin globaalikasvatustyötä.

Tapaamisessa keskustelimme työstä nuorten välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi ja tutustuimme projektien tuotoksiin. Suomessa Taksvärkin kansainvälisyyskasvattajina toimivat opintopiiriläiset toivat ruohonjuuritason näkökulmaa keskusteluun ja ohjelmasuunnittelija Marjaana valotti vuorovaikutusprojektien arkea hankemaissa kertoen muun muassa ETVO-vapaaehtoisten kokemuksista.

Kun välimatkaa on tuhansia kilometrejä, kokemuksia voi jakaa vaikkapa videoita vaihtamalla. Suomalaiset ja kambodzhalaiset nuoret ovatkin tehneet juuri näin. Videoissa nuoret kertovat elämästään ja näyttävät omia kotoisia maisemiaan, eli avaavat omaa maailmaansa ikätovereilleen toisaalla. Me opintopiiriläiset vaikutuimme erityisesti siitä, miten rohkeasti nuoret kertovat omia ajatuksiaan ja miten he ovat valmiita jakamaan hyvin henkilökohtaisiakin asioita elämästään.

Toinen hyväksi havaittu vuorovaikutuskanava ovat fotonovelat, joissa nuoret pääsevät itse muodostamaan tarinoita toisiaan tukevien kuvien ja tekstien avulla. Tarinoiden kertominen antaa samalla itseilmaisun väylän sekä mahdollisuuden tutkiskella teemoja, jotka mietityttävät nuoria muuallakin maailmassa. Kansainvälisyyskasvattajilta kuulimme, että suomalaisia nuoria on pohdituttanut paljon lattarinuorten tarinoissa esiintyvä väkivalta. Toisaalta myös Guatemalassa ja Boliviassa nuoret ovat olleet kiinnostuneita toistensa tarinoista. Tarinoiden kautta voi siis oppia ja nostaa keskusteluun asioita, jotka muualla asuvien nuorten elämässä näyttäytyvät arkisina. Opintopiirissä syntyikin ajatus, että videoita kommentoimalla nuoret voisivat suoraan esittää kysymyksiä toisilleen ja keskustella.
Interaktiivista vapaaehtoistyötä ja suoraa vuorovaikutusta pääsimme kokeilemaan, kun Skype-yhteys vei meidät lopulta Guatemalaan, jossa kevät oli Suomen sateita pidemmällä ja tuulettimet hurisivat kameran takana. Guatemalalaiset nuoret kommentoivat suomalaisten ja bolivialaisten nuorten Fotonovela-tarinoita, ja saimme myös kuulla yhden työpajaan osallistuneen nuoren ajatuksia projektista. Fotonovela-työpajojen vetäjät Helsingin päässä puolestaan kertoivat miten työpajat ovat Suomessa toimineet. Ajatus vuorovaikutteisemmasta yhteistyöstä nuorten välillä sai kannatusta myös Guatemalasta. Lisäksi Keski-Amerikasta esitettiin ajatuksia siitä, miksi tarinat ovat hyvä juttu: niiden kautta voidaan nostaa tietoisuuteen suuremmallekin yleisölle – myös aikuisille – vaikeita teemoja ja sitä, miten nuoret nämä asiat näkevät. Kuvien ja tarinoiden yhdistelmä on ”siistein” lähestymistapa.

Videopuhelu päättyi guatemalalaisten mietintöihin siitä, missä suomalaiset miehet ovat, kun tapaamiseen ei yhtään tällaista ollut eksynyt. Guatemalasta sentään osallistui tapaamiseen yksi nuori mies, jolla oli yllään lukupiiriläisillekin tuttu Taksvärkin kumppanijärjestön PAMI:n hankepaita.

Täältä muuten löytyy guatemalalaisten nuorten postaus tapaamisestamme.

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Lähtötasoja Sierra Leonessa 20.5.2014

Taksvärkki ry:n opintopiireissä pääsee tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeiden toteutukseen Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Opintopiirit kokoontuvat noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja.

* * * * * * * * * * * * * *

Kevään viimeisessä opintopiirissä keskustelimme kehitysyhteistyöhankkeisiin tehtävistä lähtötasoselvityksistä ja Sierra Leonessa alkavasta hankkeesta, jolla tuetaan nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Hankkeen toteuttaa Taksvärkin sierraleonelainen yhteistyökumppani Centre For Coordination of Youth Activities (CCYA).

Opintopiirin aluksi kuulimme uutisia Sierra Leonesta. Taksvärkin välittämissä uutisissa tulivat esiin nuorten elämää koskettavat asiat. Sierra Leonessa esimerkiksi opettajat lyövät oppilaitaan enemmän kuin muissa kyseessä olleen PLAN UK:n tutkimuksen yhdeksässä kehitysmaassa. Myös tyttöjen hyväksikäyttö kouluissa on valitettavan yleistä. Lisäksi on uutisoitu siitä, kuinka yhä useammat sierraleonelaiset tytöt ovat harjoittaneet prostituutiota hankkiakseen riittävästi rahaa kännykän ostoon ja käyttöön. Nämä uutiset olivat karua kuultavaa ja korostivat nuorten aseman ja vaikutusmahdollisuuksien parantamisen tärkeyttä.

Sitten siirryimme lähtötasoselvityksistä puhumiseen. Lähtötasoselvityksen tarkoitus on kartoittaa olosuhteet hankkeen kohteessa ja kohderyhmän parissa ennen hankkeen alkamista. Hyvä lähtötasoselvitys antaa mahdollisuudet seurata ja arvioida hanketta sen edistyessä: kun lähtötilanne on tiedossa (esim. nuorten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon paikkakunnallaan), on myös hankkeella tavoiteltu muutos helpompi nähdä (esim. päätöksentekomahdollisuuksien parantuminen). Lähtöselvitys on rutiiniosa hanketta ja monet rahoittajat, kuten Suomen ulkoministeriö, olettavat lähtötasoselvityksiä tehtävän. Monesti selvitykset ovat kuitenkin puutteellisia. Lähtötasoselvitystä tehdessä myös arvioidaan, minkä mittareiden avulla hankkeen edistymistä on järkevää seurata.

Opintopiirissä puhuimme myös siitä, minkälaisia mittareita Sierra Leonen hankkeessa voisi käyttää. Mielestämme sekä laadulliset että määrälliset mittarit ovat hyödyllisiä ja täydentävät toisiaan. Konkreettisten mittareiden keksiminen tuntui kuitenkin haastavalta. Mietimme mm. mittareiden tarkkuutta ja sitä, minkälaisia asioita on realistista mitata. Näissä keskusteluissa vertailimme myös aiemmassa opintopiirissä esiteltyjä hankehallinnon työkaluja loogista viitekehystä ja outcome mapping-menetelmää. Looginen viitekehys ja outcome mapping eroavat aika paljon siinä, miten tavoitteita ja mittareita lähestytään, ja siksi niiden vertailu oli relevanttia tässä kohtaa.

Olimme opintopiirin päätteeksi yksimielisiä siitä, mikä tämän kerran tärkein oppi oli: Kehitysyhteistyöhankeessa on erittäin tärkeää tehdä laadukas lähtötasoselvitys, koska se luo perusteet hankkeen tavoitteiden määrittämiselle ja hankkeen seuraamiselle.

Mukavaa kesää kaikille!

Teksti: Monika Salmivalli

 

 

 

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin