Taksvärkki ry:n blogeja maailmalta

Kouluvierailijan mietteitä työn tuloksellisuudesta 26.2.2015

Taksvärkki ry:n vapaaehtoiset kansainvälisyyskouluttajat vierailevat peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja ohjaavat toiminnallisia työpajoja, joissa tutustutaan lasten ja nuorten oikeuksiin sekä nuorten arkeen kehitysmaissa. Alueellista toimintaa koorinoivat aluekoordinaattorit, joiden vastuulla on koulujen ja oppilaitosten kontaktointi, sekä Taksvärkin näkyvyyden ja tunnettuudeen lisääminen omalla alueellaan.

Kevät on ehtinyt jo pitkälle, ja samalla uutena Vaasan aluekoordinaattorina olen ehtinyt tehdä kuluvana vuonna yli parikymmentä kouluvierailua niin ala- ja yläasteille kuin lukiohinkin. Yllätyksenä ei ole niinkään tullut ryhmien keskinäinen erilaisuus kouluasteittain vaan jokaisen koululaisen iästä riippumaton erilaisuus ja persoonallisuus aktiivisena oppijana. Sanotaan, että meistä on moneksi oppijaksi: siinä missä toinen oppii parhaiten visuaalisesti, oppii toinen itse kirjoittamalla. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: kaikki oppivat varmasti itse tekemällä. Kouluvierailuiden ydintä ovatkin oppilaita osallistavat työpajat, jotka kehottavat aktiiviseen oppijuuteen ja vaikuttamiseen.

Palkitsevinta on ollut koululaisten aktiivisuuden ja kiinnostuksen herättäminen tavalla, joka on yllätyksekseni näkynyt jo työpajan aikana ja sen jälkeen. Nykyajan koululaiset ovat sekä innostuneita että aktiivisia ja mikä parasta – tiedonhaluisia! En voinut olla tuntematta pienoista ylpeyttä kuunnellessani oppilaita, jotka avoimina kertoivat tunnin jälkeen heränneistä ajatuksista sekä innostuksesta ja kiinnostuksesta tehdä itse vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa. Tässä muodossa tuleva kiitos on merkityksellisempi kuin mikään opettajan antama kirjallinen palaute. Tämän takia me kv-kouluttajat teemme vierailuja kouluissa. Läheskään aina eivät oppilaat jää tunnin jälkeen juttelemaan, mutta silti muutos tai aavistus siitä voi olla jo paraikaa kehkeytymässä syvällä aivojen tiedostamattomammissa osissa. Siihen me luotamme. Näyttämällä itse nuorena ja kampanjamme nuorien avulla esimerkkiä, voi näin rohkaista oppilaita kulkemaan kunkin omaa, oikeaa tietä.

Joku voisi väittää, että kansainvälisyyskoulutuksessa on nimenomaan kyse työstä, jossa konkreettinen työn tulos ei näy heti vaan vasta vuosien päästä. Tietysti tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteita, jotka tekevät työstä merkityksellistä, mutta onneksi konkreettisia ajatuksia voi nähdä sikiävän jo kv-vierailuilla. Usein kyse on lyhyestä tuokiosta vieraalla koululla, tuiki tuntemattomalla paikkakunnalla ja uusien tuttavuuksien parissa. Tällöin pohdin, mikä minä olen sanomaan työn tuloksista yhden vierailun perusteella mitään? Mistä tiedän millä tavalla juuri tämä luokka, ja kaikki nämä yksilöt ryhmässä oppivat parhaiten? Eikös se niin mene Suomessa, että nollapalaute on hyvä palaute ja risuja annetaan ruusujen sijasta ehkä vain silloin, kun kaikki ei ole mennyt ihan putkeen? Ei kai. Aina ei verbaalista palautetta saa, mutta eipä sitä aina tarvitakaan. Paras muutos näkyy jo oppilaan naamasta. Lisäksi hyödynnän usein konkreettisia naamavärkkejä, joilla palautteen antaminen voi olla helpompaa. Alla näkyy esimerkkiä viimeisimmiltä kouluvierailuilta.



Uusia kevään kokemuksia odotellessa!











Teksti ja kuvat: Anna Jussila,
Vaasan aluekoordinaattori

Avainsanoina , , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Hankkeiden talousseuranta opintopiirin tarkastelussa 24.2.2015

Vuoden ensimmäisessä opintopiirissä tutustuttiin kehitysyhteistyöhankkeiden talousseurantaan ja budjetointiin Taksvärkin Guatemala-hankkeen kautta.

Ensin tutustuimme hankkeiden taloussuunnitteluun yleisellä tasolla. Pohdimme myös tarkan taloussuunnittelun asettamia vaatimuksia kumppanijärjestöille. Totesimme, että talousraportointi vaatii heiltä hyvää ammattitaitoa ja asiantuntemusta. Tämä voi karsia joukosta pienimpiä toimijoita, joilla ei ole varaa palkata omaa kirjanpitäjää tai talousasiantuntijaa.

Tarkoista suunnitelmista huolimatta kehitysyhteistyöhankkeet elävät ajassa ja paikassa, eikä kaikkea pystytä suunnittelemaan etukäteen. Etelän kumppanijärjestöillä on myös mahdollisuus esittää esimerkiksi käyttötarkoituksen muutosta suunniteltuun hankebudjettiin, mikäli hankkeen keskeiset tavoitteet, toiminnot tai henkilöstökulut muuttuvat. Taksvärkin velvollisuus puolestaan on hyväksyttää nämä muutokset omalla rahoittajallaan ulkoasiainministeriöllä. Yleensä hyvin perustellut käyttötarkoituksenmuutokset on hyväksytty myös rahoittajan taholta.

Omalta osaltani tutustuin Guatemalan kumppanijärjestö PAMI:n viime vuoden budjettiesitykseen. Numeroita tutkiessani huomasin, miten vaikeaa kumppanin toimintaa on hahmottaa pelkkien lukujen avulla. Numeroita tulisikin aina lukea yhdessä yksilöidyn toimintasuunnitelman kanssa, jossa avataan esimerkiksi järjestön toimintoja yksityiskohtaisemmin. Pelkät numerot ilman kontekstia kertovat loppujen lopuksi hyvin vähän ja niistä voi vetää täysin virheellisiä johtopäätöksiä.

Taksvärkin seuraavassa opintopiirissä paneudutaan Bolivian hankkeen arviointiraporttiin. Arvioinnissa mukana ollut Hanna Rajala osallistuu opintopiiriin Skypen välityksellä ja kertoo arvioinnin vaiheista Boliviassa. Opintopiiri kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 3.3. klo 16 Taksvärkin toimistolla osoitteessa Kumpulantie 7.

Ilmoittautumiset opintopiiriin: ohjelmasuunnittelija Inkeri Halme, inkeri.halme(a)taksvarkki.fi

Teksti: Taika Kopra
Kuvat: Pamela Arslan

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Nepal-hanketiimissä valmisteltiin aineistoa kouluvierailijoille 18.2.2015

Tulevan Nepalin hankkeen suunnittelua varten koottiin hanketiimi, jossa 5 vapaaehtoista osallistuu Taksvärkin ohjelmasuunnittelijan kanssa hankkeen valmisteluun, varsinaiseen suunnitteluun sekä hankesuunnitelman kirjoittamiseen. Hanketiimi kokoontuu Taksvärkki ry:n toimistolla Helsingin Vallilassa kerran kuussa marraskuusta 2014 toukokuulle 2015.


Nepal-hanketiimi kokoontui Taksvärkin toimistolla helmikuun alussa jo neljättä kertaa. Edellisellä kerralla aiheena olleet missio ja visio jätettiin hautumaan, ja tällä kertaa tiimi paneutui Nepalin yhteiskunnan ja ympäristön tilaan. Tarkoituksena on saada yhteistyöllä aikaiseksi taustaselvitys, joka toimii osana hankesuunnitteluprosessia sekä Nepaliin keskittyvän koulukampanjan tausta-aineistona.

Tiimiläiset olivat kotitehtävänä valmistelleet kukin oman taustansa ja kiinnostuksensa mukaan osion taustaselvitykseen, ja tapaamisessa kukin sai vuorollaan esitellä kirjoituksensa pääkohdat muille. Aiheet käsittelivät Nepalin kehityksen tilaa, sanitaatiota, taloutta ja korruptiota, koulujärjestelmää sekä ympäristön tilaa ja haasteita. Tiimin tapaamiseen osallistui myös taustaselvityksen pääkirjoittajana toimiva Taksvärkin ohjelmasuunnittelun harjoittelija Taika Kopra, jonka kommenttien perusteella tekstejä hiottiin edelleen.

Vaikka Nepal on tähän mennessä varmasti jo tullut tututuksi tiimiläisille, nousi keskusteluissa esille mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka on hyvä huomioida myös hankkeen suunnittelussa. Yksi tällaisista aiheista oli sanitaatioon liittyvät kulttuuriset uskomukset. Vessakäynnit ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä; erityisesti naisten kohdalla sanitaatio-kysymyksiin liittyy enemmän rajoitteita kuin yhteisvessoihinkin tottunut suomalainen osaa heti kuvitella.

Oli mielenkiintoista päästä kuulemaan ja keskustelemaan Nepalin yhteiskunnan tilasta monesta eri näkökulmasta, tästä on taas hyvä jatkaa hankkeen suunnittelua. Hanketiimi toivottaa kouluvierailijoille antoisia lukuhetkiä taustaselvityksen parissa!

Teksti: Elina Mähönen
Kuvat: Pamela Arslan

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Nepal-hanketiimissä pohdittiin hankkeen missiota ja visiota 10.2.2015

Viiden vapaaehtoisen Nepal-hanketiimi aloitti uuden vuoden kokoontumalla heti loppiaisen jälkeen Taksvärkin toimistolle. Vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa pohdittiin Nepalissa ensi vuonna alkavan hankkeen ja siihen liittyvän lukuvuosikampanjan missiota ja visiota. Pohdinnassa oli ennen kaikkea näiden käsitteiden merkitys ja se, miten niitä sovelletaan kehitysyhteistyöhön.

Missio- ja visio-ajattelu on hieman tutumpaa yritysmaailmassa, mutta viime aikoina kansalaisjärjestöihin levinneen outcome mapping-suunnittelumenetelmän myötä se on yhä keskeisempi osa myös kehitysyhteistyön hankesuunnittelua. Opeteltavaa uuden menetelmän haltuunotossa on runsaasti, kun aikaisemmat toiminta- ja ajattelutavat päivitetään outcome mapping-malliin. Päivän teeman puolesta tässä tuloskeskeisessä mallissa hankkeen missio voidaan yksinkertaistettuna nähdä kuvaavan hankkeen tehtävää ja vision hankkeella saavutettua tulevaisuuden tavoitetilaa.
 
Edelliseltä kerralta saatuna kotitehtävänä jokainen tiimiläinen oli pohtinut miten Nepalista saadut terveiset hankkeen toiminnoista saadaan kirjattua mission ja vision muotoon. Yhteisen ymmärryksen löytäminen hankkeen keskeisistä elementeistä oli helppoa. ECCA:n ylläpitämät luontokerhot (nature clubs) ovat koko hanketoiminnan ytimessä ja hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kehittää erityisesti maaseudun koulujen vapaa-ajan toimintaa.

Näiden lisäksi arvoonsa nousivat myös toiveet nuorten ympäristötietoisuuden lisäämisestä sekä oppimisympäristön ja kouluviihtyvyyden parantamisesta. Tavoitteena onkin luoda sellainen oppimisympäristö, joka kannustaa vanhempia lähettämään lapsensa kouluun. Samalla halutaan tehdä koulusta paikka, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja innostuvat oppimisesta.

Tältä pohjalta hankkeen tehtäväksi eli sen missioksi voisikin muodostua oppimisystävällisten puitteiden vahvistaminen, ympäristötietoisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja visioksi koulunkäyntiasteen nostaminen. Seuraavalla kokoontumiskerralla pohditaan miten missio käytännössä toteutetaan ja millaisilla keinoilla visioon päästään.

Teksti: Aino Friman
Kuvat: Pamela Arslan

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Opintopiirin tapaamisessa keskityttiin arviointiin 13.1.2015


Kolmannessa opintopiirin tapaamisessa keskityimme projektien arviointiin eli evaluointiin käyttäen esimerkkinä Taksvärkin kumppanijärjestön Bolivialaisen COMPA:n juuri valmistunutta arviointiraporttia sekä arvioinnin toimeksiantoa.

Arvioinnin kolmen peruskysymyksen kautta pyritään selvittämään, onko projektissa tehty mitä suunniteltiin, ovatko tehdyt asiat olleet asianmukaisia ja hyvin toteutettuja sekä millainen muutos projektin kautta on saatu aikaan. Keskustelua ryhmässä herätti etenkin yhteiskunnallisen muutoksen mittaamisen monimutkaisuus.

Usein arvioinnin suorittaa konsultti, mutta järjestöt suorittavat myös itse arviointeja. Taksvärkin tukemien projektien tapauksessa arvioinnin suorittaa paikallinen konsultti (jonka toimeksiannosta sovitaan yhdessä kumppanuusjärjestön kanssa) sekä Suomesta lähetettävä nuori vapaaehtoinen. Arvioinnin on tarkoitus perustua projektin toteuttajien ja kumppanijärjestön tarpeisiin, jotta sitä voi käyttää toiminnan kehittämiseen. Arviointimenetelmä on oltava selvillä jo projektin suunnitteluvaiheessa, jotta projektitavoitteet voidaan muodostaa niin, että niiden toteutumista voi arvioida mahdollisimman hyvin.

Arvioinnilla on monia eri tavoitteita mutta yleisesti ne voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:

Tilivelvollisuusarvioinnilla pyritään mittaamaan projektin tuloksia ja tehokkuutta (etenkin rahoittajan näkökulmasta).
Kehittävällä arvioinnilla pyritään erityisesti edistämään projektin tuottamaa oppimista ja sitä kautta kehittämään niin osallistuvia järjestöjä kuin tulevia projekteja.
Tiedontuotantoarviointi on varsin laaja. Sillä pyritään tuottamaan tietoa toimivista projektimetodeista, ei vain projektin toteuttajille, vaan myös laajemmin muiden järjestöjen ja organisaatioiden käyttöön.
 

Kävimme läpi kolme yleisesti käytettyä arviointimenetelmää ja varsin kattavan kuvan erilaisista arviointimenetelmistä voi löytää esim. Better Evaluation sivustolta.

Emma esitteli koosteen nuorisoon liittyvistä uutisista Bolivian lehdistöstä, joista etenkin nuorisotyöttömyys nousi esille teemana. Maiju puolestaan esitteli tiivistelmän Taksvärkin tukeman Bolivian projektin arvioinnin toimeksiannosta, jossa kuvailtiin projektin ja arvioinnin tarkoitus, laajuus, resurssit, kysymykset sekä konsultin pätevyysvaatimukset.

Projekti oli suunnattu syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja lapsille Bolivian El Alton alueella. Taksvärkin kumppanijärjestö COMPA toteutti projektin vuosina 2010-2014. Siinä keskityttiin sosiaalisen muutoksen tuottamiseen taiteen kautta. COMPA kouluttaa nuoria mm. vetämään muille nuorille osallistavaa teatteria. Tavoitteena heillä on nuorten kulttuuri-identiteetin ja itsetunnon vahvistaminen oman tausta tunnistamisen ja siitä avoimesti puhumisen kautta. Projektissa kehitettiin opas opettajille, jonka avulla he voivat tukea alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten kulttuuri-identiteettiä.
 

Evaluoinnissa arviointiin projektin vaikutusta kohderyhmänä oleviin lapsiin ja aikuisiin, COMPAan ja sen sisäisiä ja ulkoisia vaikutuksia. Emme ehtineet paneutua arvioinnin tuloksiin yksityiskohtaisesti, sillä Nepalin hanketyöryhmä ehti jo aloittaa yhteiset pikkujouluvalmistelut. Tapaaminen päättyi siis glögintuoksuisiin tunnelmiin.

Tuloksista keskustellaan vielä mahdollisesti kevään ensimmäisessä tapaamisessa, joka järjestetään 3.2. Taksvärkin toimistolla (Kumpulantie 7) klo 17. Pääasiassa tapaamisessa tullaan keskittymään taloushallintoon ja budjetointiin.
 
 
Teksti: Ann-Mari Sundsten
Kuvat: Inkeri Halme

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Taksvärkin Nepal-hanketiimi käynnistyi 8.12.2014

Tulevan Nepalin hankkeen suunnittelua varten koottiin hanketiimi, jossa 5 vapaaehtoista osallistuu Taksvärkin ohjelmasuunnittelijan kanssa hankkeen valmisteluun, varsinaiseen suunnitteluun sekä hankesuunnitelman kirjoittamiseen. Hanketiimi kokoontuu Taksvärkki ry:n toimistolla Helsingin Vallilassa kerran kuussa marraskuusta 2014 toukokuulle 2015.

Taksvärkin uusi Nepalissa vuonna 2016 käynnistyvä hanke tähtää julkisten koulujen viihtyvyyden ja ympäristön tilan parantamiseen ympäristökasvatuksen ja muun muassa sanitaation parannusten avulla. Hankkeessa keskeistä on paikallisen nuorison nostaminen aidoksi toimijaksi kouluolosuhteiden ja ympäristön tilan parantajana. Hanke toteutetaan yhteistyössä Taksvärkin nepalilaisen kumppanijärjestö ECCAn kanssa.

Innokas, vapaaehtoisista muodostuva hanketiimi tapasi ensimmäisen kerran Taksvärkin tiloissa pimeänä marraskuisena tiistai-iltana, ja sai vieraakseen myös kumppanijärjestöä edustavan Yogendra Chitrakarin. Tapahtumassa lähdettiin liikkeelle Seija Valtosen perusteellisella taustoituksella Nepalin koulutuksen tilasta. Monien vakavien kehityshaasteiden kanssa kamppailevan maan ehkä suurin haaste koulutuksen alalla on itse väestö, eikä nyt ole kyse sen halusta tai kyvystä kouluttautua vaan sen monimuotoisuudesta. Myös vieraamme huomautti miten tärkeää koulutusavussa olisi huomioida paikallisuus ja muistutti, ettei suomalaisia ratkaisuja voi soveltaa sellaisenaan Nepalissa. Jos 20 miljoonan ihmisen maassa puhutaan yli sataa kieltä, on yhtenäisen ja laadukkaan koulutuksen järjestäminen täysin eri luokan haaste kuin mitä monessa kehittyneessä maassa. Tällä hetkellä Nepalissa on koulukirjoja tarjolla kolmellakymmenellä kielellä. Julkiset koulut toimivat useimmiten nepalin kielellä siinä missä yksityiset koulut tarjoavat opetusta englanniksi. Koulumatkat ovat pitkiä vaikeakulkuisessa maastossa, oppilaiden fyysinen rankaiseminen on yleistä, ja opetuksen ja kirjojen laadussa ja kouluttautumisen hinnassa riittää parannettavaa. Kun listaan lisätään vielä suomalaisesta näkökulmasta täysin absurdit luokkakoot, alkaa koulutukseen keskittyvän avuntarpeen laajuus hahmottua.
 

 
Laadukkaan opetuksen tarve on valtava myös ympäristökoulutuksen saralla. Tähän riittänee perusteluksi luonnonvarojen niukkuus, ympäristön tilan laaja heikentyminen sekä nopea väestönkasvu, jotka yhdessä johtavat valitettavan usein, mutta osittain ymmärrettävästi isompiin tai pienempiin kiistoihin ihmisten, paikallisyhteisöjen tai ihmisryhmien välillä. Talouden ja sen kasvun tasapainottamisen ympäristön kestävyyden kanssa tulisi olla mahdollisimman laajalti tiedostettu tarve Nepalissa siinä missä missä tahansa muuallakin. Näin ollen laadukas ympäristöopetus edesauttaa pitkällä tähtäimellä niin turvallisuutta, ihmisoikeuksia kuin kehitystä ylipäänsä.

Koska hankkeen painopisteisiin kuuluu sanitaatiopalveluiden kehittäminen, keskusteltiin tiimin tapaamisessa myös ekologisen sanitaation periaatteista ja mahdollisuudesta hyödyntää kuivakäymälöitä hankkeessa. Ekologisessa sanitaatiossa pyritään erilaisia käymäläratkaisuja, kuten kuivakäymälöitä hyödyntämällä edistämään paitsi yhteisön terveyttä myös jätteenkierrätystä ja ympäristönsuojelua. Ydinajatuksena on ravintokierron sulkeminen esimerkiksi käyttämällä kompostoitua käymäläjätettä lannoitteena. Näin ekologinen sanitaatio voi oikein toteutettuna vahvistaa Brundtlandin aikoinaan esittelemiä kestävän kehitykseen kolmea pylvästä: ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Enemmän ekologisesta sanitaatiosta niin Suomessa kuin kehittyvissäkin maissa voi lukea esimerkiksi Käymäläseura Huussin sivuilta.

Kun tarkastellaan kuivakäymälöiden mahdollista hyödyntämistä kehitysyhteistyössä, tulee aina ottaa huomioon aiheen herkkyys ja sen riippuvuus vaihtelevasta asenneilmapiiristä. Yleisesti ottaen ihmiset eivät mielellään muuta käymälätapojaan, ja usein koko aiheesta keskustelu koetaan kulttuurisista syistä hankalaksi. Nepalissa on historiaa käymäläjätteen kierrättämisestä sekä viime vuosilta että perinteisestikin. Tämän hankkeen yhteydessä ekologisen sanitaation edistämiseen tarvittavan koulutus- ja tiedotustoiminnan epäiltiin kuitenkin vaativan liian paljon työtä, vaikkakaan kuivakäymälöiden hyötyjä ei kyseenalaistettu. Myös jätteenkäytöstä voi kouluympäristössä koitua ongelmia: Kuka käsittelee jätteen? Kenellä on oikeus käyttää jätettä? Tulisiko se myydä markkinoilla, ja mitä tuloilla silloin tehdään? Herra Chitrakar myös huomautti, ettei ole ollenkaan varmaa, että käsitellylle käymäläjätteelle löytyy paikalliset markkinat. Voikin olla, että ekologisen sanitaation edistäminen vaatisi täysin oman hankkeensa.

Lopuksi Aino Friman esitti vielä yleiskatsauksen Suomen ja Nepalin väliseen kehitysyhteistyöhön, joka alkoi jo vuonna 1983. Tuona aikana köyhyyden vähentämisessä on onnistuttu, mutta korruptio muodostaa koulutustason lisäksi edelleen suuren haasteen. Siinä missä Nepalin hallituksen strategisia painopisteitä ovat työpaikkojen luominen sekä infrastruktuurin ja maatalouden kehittäminen, panostaa Suomi yhteistyön osapuolena ennen kaikkea koulutukseen, vesi- ja sanitaatiohuoltoon sekä metsätalouteen. Lisäksi Suomen strategiassa huomioidaan rauhanprosessi ja, kuten kaikkialla, ihmisoikeudet. Jo saavutettuihin tuloksiin lasketaan vahvistettu kansalaisyhteiskunta ja parempi hallinto, parantunut koulutustilanne, parantunut vesihuolto, tehokkaampi ja osallistava metsänhoitojärjestelmä sekä vahvistunut hallinto vesi- ja sanitaatiosektorilla.

Yllä mainittu kuvaus painottuu tietenkin hallintotason raportointiin ja tavoitteidenasetteluun, ja paikalla olleet osapuolet kummastakin maasta kyseenalaistivat strategioiden riittävän toteutumisen laajalti ruohonjuuritasolla Nepalissa. Selvää on kuitenkin, että vaikka tulokset ovat edelleen riittämättömiä, on niitä vaikeissa olosuhteissa saavutettu kuitenkin tarpeeksi jatkuvan yhteistyön perustelemiseksi.

Lisää Suomen ja Nepalin välisestä kehitysyhteistyöstä voi lukea esimerkiksi Ulkoasiainministeriön sivuilta.

 

Teksti: Matias Andersson

Avainsanoina , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Marraskuun opintopiirissä erityisvieras Sambiasta

Marraskuun opintopiiri oli tällä kertaa hieman erilainen kuin yleensä, sillä saimme erityisvieraan, sambialaisen Taonga Tembon kertomaan kuulumisia Taksvärkin kumppanijärjestöstä Barefeetistä! Taonga veti meille ensin pari sambialaista piirileikkiä, joilla pääsimme mukaan tunnelmaan.

Taonga Tembon icebreakerit toimivat myös opintopiirissä.

Sambian kuulumisten lisäksi opintopiirin aiheena oli hankkeiden seuranta ja arviointi. Kävimme ensin läpi seurannan perusteita ja Taksvärkin käyttämiä työkaluja. Taksvärkin ohjelmasuunnittelija Inkeri Halme oli juuri palannut Mosambikista ja kertoi meille kuulumisia hankeseurantamatkalta. Tuliaisiksi saimme cashewpähkinöitä.

Seurannasta ja arvioinnista opimme, kuinka tärkeää seurannan tuottama tieto on. Sen avulla voidaan reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja tehdä mahdollisia korjausliikkeitä hankkeen toteuttamisessa. Seurantaa tehdään toki myös siksi, että raportointi hankkeen rahoittajille hankkeen etenemisestä onnistuu. Taksvärkin tapauksessa tärkeä rahoittaja on Ulkoasiainministeriö, joka vaatii raportit hankkeen arvioinnista. Toisaalta myös oppilaat ja opettajat, jotka ovat osallistuneet Taksvärkin lukuvuosikampanjaan kuulevat mielellään miten heidän keräämiään rahoja käytetään ja mitä hankkeiden hyödynsaajille kuuluu. On myös tärkeää, että hyödynsaajat itse ovat ajan tasalla hankkeen seurannassa. Hankkeen muuttamisessa keskusteltiin esimerkkinä Sierra Leonen tapauksesta, jossa hankesuunnitelmaa muutettiin Ebola-epidemian puhjettua, sillä koulut on maassa suljettu tartuntojen pelossa. Niiden sijaan vaikuttamistyötä tehdään nyt radioiden ja televisioiden välityksellä.

Seurannassa on oleellista, että tarkoituksenmukaista tietoa tuotetaan säännöllisesti. Hankkeen suunnitteluvaiheessa tulee huomioida myös hankkeen seuranta, jotta sille voidaan määritellä sellaiset mittarit, jotka kertovat oleellista ja hyödynnettävissä olevaa tietoa hankkeen etenemisestä. Kävimme läpi myös talousseurantaa ja keskustelimme korruptiosta ja siitä miten Taksvärkki kiinnittää huomiota kumppaniehdokkaiden hallintotapoihin jo kumppanin valintavaiheessa. Vuodessa tehdään myös kaksi talousraporttia sekä puolivuotis- ja vuosiraportti, joissa on myös huomioitu talous ja se, miten ollaan pysytty vuosisuunnitelmassa. Taksvärkki tekee myös säännöllisesti hankeseurantamatkoja ja on yhteydessä kumppanijärjestöön. Kuulumisia vaihdetaan aktiivisesti puolin ja toisin sähköpostin ja sosiaalisen median välityksellä.

Opintopiirin lopuksi Taonga esitteli Barefeetin toimintaa ja kertoi järjestön työstä, joka keskittyy erityisesti katulasten kanssa tehtävään teatteriin ja itseilmaisuun. Yksi Barefeetin ”viidestä varpaasta”, kuten Taonga asian muotoili, on nuorten neuvosto, jossa nuoret itse tekevät vaikuttamistyötä ja toimivat lasten ja nuorten oikeuksien puolesta. Barefeet järjestää myös ison festivaalin, jossa nuoret esittelevät ryhmiään ja taitojaan. Tästä festivaalista näimme hienon videon, jossa pääsi kivasti sambialaisen festivaalin elämänmakuiseen fiilikseen mukaan!

 
Seuraavalla opintopiirikerralla käymme läpi Bolivian hankkeen evaluointia ja lisäksi suunnittelimme pienimuotoisia pikkujouluja yhdessä Nepalin hanketiimin kanssa. Ensi kertaa odotellessa!

 

Kirjoittaja: Emma Mikkilä

Opintopiiri kokoontuu noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Vallilassa Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja. Tarkoitus on, että piiriläiset osallistuvat aktiivisesti tapaamisten sisältöjen valmisteluun lukutehtävien ja uutisseurannan avulla. Opintopiiri on avoin kaikille ja uudet osallistujat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi!

Avainsanoina , , , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Syksyn ensimmäinen opintopiiri pärähti käyntiin innostuneissa tunnelmissa 23.10.2014

 
 
Syksyn ensimmäinen opintopiiri keräsi runsaasti porukkaa ja pääsimme loistavasti alkuun. Tämän kerran teemana oli hankesuunnittelu ja hankesykli, joita käsiteltiin loppusuoralla olevan Bolivian hankkeen kautta. Bolivian hankkeessa El Alton kaupungin nuoria on opetettu tuntemaan oikeutensa taiteen avulla ja opettajia on koulutettu käyttämään nuoret paremmin huomioivia opetusmenetelmiä. El Alto sijaitsee pääkaupunki La Pazin liepeillä ja väestöstä iso osa kuuluu erilaisiin etnisiin vähemmistöihin, jotka ovat usein huonossa asemassa eivätkä tunne oikeuksiaan.

Aiheeseen päästäksemme monet opintopiiriläiset olivat valmistelleet ennakkoon alustuksia Suomen kehityspolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta ja kahdesta hankesuunnittelun työkalusta, loogisesta viitekehyksestä ja outcome mappingistä. Vertailimme jo kauan käytössä ollutta ja Suomen ulkoministeriön hankehakemuksissaan käyttämää loogista viitekehystä ja uudempaa, Taksvärkin vasta hiljattain käyttöönottamaa outcome mappingiä. Lopputulos vertailusta oli, että molemmissa lähestymistavoissa on puolensa. Käytännön kokemus outcome mappingistä on kuitenkin vielä vähäistä, eikä Taksvärkkikään ole vielä ehtinyt toteuttamaan yhtään hanketta kokonaan tätä työkalua käyttäen. Lisätietoa menetelmän toimivuudesta ja käytöstä käytännön esimerkkien avulla tarvitaan edelleen. Opintopiirin lopuksi tutustuimme bolivialaisten nuorten arkeen uutiskatsauksen avulla.

Hankesyklin maailmaan pääsimme lämmittelytehtävän kautta, jonka jälkeen opimme, mitä on tärkeää ottaa huomioon hankkeen eri vaiheissa. Kuulimme myös kuinka Taksvärkin hankkeet ovat saaneet alkunsa ja millä perusteilla partnerijärjestöjä ja heidän ehdottamiaan hankkeita valitaan. Keskustelua herätti erityisesti paikallisten osallistaminen kehitysyhteistyöhankkeen eri vaiheissa, varsinkin sen suunnittelussa, ja osallistamiseen liittyvät haasteet. Toinen keskustelun aihe oli hankkeiden tavoitteet, jotka hankesuunnitelmissa ja -ehdotuksissa voivat joskus olla melko abstrakteja. Pohdimme kuinka tavoitteisiin pääsemistä voidaan mitata ja miten tavoitetaso määritellään. Tavoitteiden ja mittareiden esimerkit saatiin Bolivian hankkeen hankesuunnitelmasta.

Tämä opintopiirin tapaaminen oli oikein antoisa ja kaikki varmasti lähtivät kotiin ainakin hiukan viisaampina. Ensi kerralla jatkamme kohti uusia teemoja eri hankkeen pohjalta ja toivottavasti saamme kansainvälisiä vieraita kertomaan kuulumisia Sambiasta.
 

Teksti: Kaisa Karjalainen
Kuva: Inkeri Halme

 
Opintopiiri kokoontuu noin kerran kuussa Taksvärkin toimistolla Vallilassa Helsingissä. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia hankehallinnon teemoja. Tarkoitus on, että piiriläiset osallistuvat aktiivisesti tapaamisten sisältöjen valmisteluun lukutehtävien ja uutisseurannan avulla. Opintopiiri on avoin kaikille ja uudet osallistujat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi!
 

Avainsanoina , | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Perinteisiä malleja rikkomassa 9.10.2014

Opettajat istuvat puoliympyrässä pienikokoisen innostuneen naisen, Compan koordinaattorin Raquelin, edessä. Suurin osa osallistujista räplää kännyköitään, kaivelee laukkujaan ja rupattelee vierustovereidensa kanssa. Opettajat on kutsuttu työpajaan koulun rehtorin toimesta. Nuori ja aktiivinen rehtori on nimittäin vakuuttunut siitä, että Compan toiminnalliset menetelmät nuorten ja lasten opetuksen työkaluina ovat vertaansa vailla. Koulun opettajilla ei vielä ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä on odotettavissa, joten ilmassa on lievää apaattisuutta, lounastauon lyhenemisen harmittelua ja orastavaa kiinnostusta. Kännyköiden räpläily ja keskustelu loppuu kuitenkin kuin seinään kun Raquel aloittaa huolella suunnitellun toiminnallisen työpajansa.

Vuosien toiminnallisten opetusmenetelmien suunnittelun, toteuttamisen ja opettamisen tulokset näkyvät ja tuntuvat heti ensi metreillä Raquelin johdatellessa opettajia ensimmäisen työpajansa aiheeseen, ihmisten erilaisiin älykkyyksiin. Työpajan edetessä opettajille esitellään toiminnallsia menetelmiä hyödyntäen ihmisten erilaisia tapoja oppia asioita, molempien aivopuoliskoiden hyödyntämistä luovasti opetuksessa ja oppilaidensa näkemistä ihmisinä ja yksilöinä yksiulotteisen massan sijaan. Teemat tuntuvat osasta erityisesti vanhemman polven opettajia hieman korkealentoisilta ja kaukana omasta käytännön opetustyöstään. Työpajan edetessä kuitenkin yhä useampi opettaja intoutuu kertomaan omista kokemuksistaan ja aihe tuntuu menneen jokseenkin perille. Työpajan jälkeen monet opettajista tulevat Raquelin puheille ja sanovat pyytävänsä rehtoriaan järjestämään kahdeksan työpajan sarjan seuraavatkin työpajat. He haluavat nimittäin oppia käytännön työkaluja erilaisiin oppimismenetelmiin, jotta he pystyvät tukemaan oppilaitaan yhä parempiin oppimistuloksiin uusia ja innovatiivisia keinoja hyödyntäen.

Palatessamme Compan pääkulttuuritalolle Raquel myöntää, että hänellä on aina vatsassaan solmu aloittaessaan uuden opettajaryhmän kanssa työskentelyn. Boliviassa on opetuksen vuoden 2010 lakiuudistuksista huolimatta vallalla perinteinen, vertikaalinen ja hierarkinen opetusjärjestelmä, jonka tuotoksia myös hänen kouluttamansa opettajat ovat. Sen vuoksi he ovat monesti yleisönä aluksi hankala, perinteisiä malleja on vaikea rikkoa ja uudet opetusmenetelmät saattavat tuntua monista opettajista aluksi jopa uhkaavilta. Mutta onneksi Raquel saa teräväkielisellä, humoristisella ja valloittavalla persoonallaan monet opettajat ymmärtämään uudistusten tarpeellisuuden ja hyödyllisyyden opetustyössään. Eräs menetelmiä hyödyntävä opettaja mainitsikin oman näkemyksensä menetelmien hyödyllisyydestä: oppilaat ovat herkässä iässä, monet aloittavat aktiivisen alkoholin ja huumeiden käytön jo varhaisteineinä. Toiminnalliset opetusmenetelmät auttavat erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita löytämään uusia tapoja ilmaista itseään ja oppia vaikeaksikin kokemiaan aineita. Tämä antaa mahdollisuuden ‘hankalillekin’ oppilaille kokea onnistumisia koulussa ja mahdollisesti pitää heidän kiinnostuksensa ennemmin oppimisessa kuin alkoholissa ja huumeissa.

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Tulvat pidentävät nuorten kesälomaa Kambodzhassa 1.10.2014

Sadekausi tuo monenlaisia haasteita elämänmenoon Kambodzhassa. Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen suunnittelija Leenan blogipäivitys Kratien provinssista.

Mekong-joki sivuhaaroineen tulvii säännöllisesti sadekaudella, joka kestää heinäkuusta syyskuuhun. Monsuunisateiden myötä vedenpinta saattaa nousta useita metrejä. Alavilla mailla Kambodzhassa asuintalot samoin kuin eläinten suojat rakennetaan tulvariskin vuoksi korkeiden paalujen päälle.

Vesi saattaa nousta nopeastikin, joten tulvan uhatessa ihmisillä on kiire kerätä tärkeimmät tavaransa, koota eläimensä ja siirtyä turvaan korkeammalle maalle. Veden vetäytyminen puolestaan saattaa kestää viikkoja. Tulvat eristävät syrjäiset kylät täysin, huuhtovat mennessään irtaimen tavaran ja aiheuttavat merkittävää tuhoa.

Tänä vuonna opetusministeriö on päättänyt siirtää koulujen alkamispäivää kuukaudella, koska odotettavissa on lisää tulvia suuressa osassa maata. Lukuvuosi alkaa lokakuun 1. päivän sijasta marraskuun alussa. Koululaisilla on näin ollen yksi ylimääräinen kuukausi lomaa, jonka he kompensoivat lukuvuoden päätteeksi.

Kratien provinssissa myös sikalat on rakennettu korkeiden paalujen varaan. Taustalla tulviva riisipelto.

 
Teksti ja kuvat: Leena Honkasalo
 

Avainsanoina | Jätä kommentti | Julkaistu: | Kirjoittanut: admin