Perjantaina, 26 maaliskuuta El Alton valtiollisessa yliopistossa U.P.E.A:ssa järjestettiin tapahtuma, jossa koululaiset saivat esittää kysymyksiä tulevien pormestarinvaalien ehdokkaille. Lapsia tuli tilaisuuteen kymmeniä luokallisia, ja osa oli tullut kulttuurikeskus Compan kautta, joka oli yksi tapahtumanjärjestäjä. Ehdokkaita oli paikalla kaikenkaikkiaan neljä, kukin eri puolueesta.

Kysymyksiä oli lapsilla vuorellinen. Tilaisuuden alkaessa jutustelimme tutuiksi tulleiden lasten kanssa ja heillä kaikilla oli kysymykset valmiina ja naama virneessä. Tilaisuutta veti nuori nainen joka myös lämmitteli lapset parilla jättikokoiselle laumalle sopivalla leikillä. Hänen vierellään auttoi nuorten edustajana yläasteikäinen Ruben, jonka tunsimme työpajojen kautta. Ja heidän vierellään istuivat pormestariehdokkaat.

Aivan aluksi ehdokkaat haastettiin vetoomuksella, johon heidän tuli perehtyä ja allekirjoittaa. Vetoomus oli kouluissa yhdessä ja opettajien avustuksella laadittu, ja se käsitteli koulutusta, terveyttä, sosiaalisia kysymyksiä, luovuutta ja turvallisuutta. Tämän jälkeen halukkaat kysyjät muodostivat jonon pöydän luo.

Poliitikot olivat todellisia poliitikkoja, ja vastaukset kysymyksiin venyivät, ja samalla venyi lasten kysymysjono seinän vierustalla puoleenväliin salia. Vastauksissa käsiteltiin konkreettisia asioita, kuten uutta valtavaa eläintarhaa, kameravalvontaa El Alton kaduille tai alkoholikysymyksiä. Mutta usein vastaukset olivat selvyyden sijaan toisteisia, ja lapsimeri alkoi pitkän tilaisuuden loppupuolella lipsua hämmästyttävästä sopuisuudestaan. Kysymysten jono jouduttiin katkaisemaan, mutta pari kysymystä otettiin vielä korkeimmalle viittaavilta, ja compalainen Rebeca pääsi viimein esittämään omansa lasten kulttuurin kehittämisestä.

Toisenlaisissa tunnelmissa elettiin pienessä 2000 asukkaan vuoristokaupungissa Soratassa vaaliviikonloppuna. Pääsiäissunnuntaina 4.4 järjestettiin alueelliset vaalit, joissa bolivilaiset valitsivat kaupungeille pormestarit, maakunnille kuvernöörit sekä kunnanvaltuutettuja. Presidentti Evo Moralesin parlamentissa valtaapitävä puolue MAS jäi Soratassa vaaliviikonlopun huumassa vähemmälle huomiolle. Sen sijaan toinen intiaanien asiaan ajava puolue, MPS (Movimiento Por la Soberanía, Liike kohti itsemääräämisoikeutta), pääsi kannattajineen hämmästyttämään meitä. Pikkuista keskustoria kiersi 700 päinen kulkue, häntäänsä melkein törmäten. Rauhaisa marssijoukko soitti torvia ja rumpuja ja paukutteli ilmoille täällä niin suosittuja kovaäänisiä raketteja. Lopulta joukko ryhmittyi torin kulmaan MPS-rakennelman eteen vaalipuheita ja ohjelmia kuuntelemaan. Lopulta poliittiset puheet kääntyivät läpiyön jatkuneeksi yleiseksi ilotteluksi. Mietimme, mitkä tapahtumat Suomessa saavat vastaavan määrän marssijoita liikkeelle.

Torin vastakkaisella kulmalla oli oma kojunsa Evon MAS-puolueelle. Täällä seisoskeli kuulijoita vain pari kourallista. Puolueen suosion laskusta kertoi myös varsinainen vaalitulos, ja samalla kai jonkinlaisesta pettymyksestä valtapuolueelle asetettuihin odotuksiin. MAS menetti suuren osan pormestarinpaikoistaan. Vaaleissa valittiin yhdeksän kuvernööriä, ja näistä paikoista MAS sai kuitenkin pitää suurimman osan. Mutta Bolivian demokratiassa näyttää huipulla olevan tuulista. Politiikkaa seuraava kansa on marssiliipaisin herkässä, eikä jaksane katsella yhden ja saman puolueen hallitsemista kauaa.